*

mikkokarna Lapin puolustaja

Näennäisviljely vaarantaa maaseudun elinvoiman

Euroopan unioni ja Suomi uudistivat vuonna 2015 yhteistä maatalouspolitiikkaansa pitkien neuvottelujen jälkeen. Valitettavasti järjestelmä loi porsaanreiän, jossa viljelijän on mahdollista nostaa tukia, vaikka hänen tarkoituksenaan ei ole edes tuottaa elintarvikkeita tai rehua. Tällainen tukijärjestelmä vaikeuttaa tuottavan maatalouden kehittämistä ja osaltaan heikentää elintarvikeomavaraisuutta syöden työpaikkoja koko elintarvikeketjusta. Keskusta vastusti tuolloin muutosta.

Pahinta kuitenkin on, että näennäisviljelyn tukeminen vaarantaa koko maaseudun elinvoiman. Moni maatalousyrittäjä haluaisi kehittää liiketoimintaansa ja kasvaa, mutta tukikelpoisen lisäpellon saatavuus on äärimmäisen huono ja hinnat korkealla. Kukaan ei halua luopua ”lypsävästä lehmästä”, vaan viljelee mieluummin ”hömppäheinää” saaden siitä korvauksen. Kansantaloutemme ja elintarvikeketjumme ei hyödy tästä millään tavalla, vaan päinvastoin. Emme saa tukieuroille tällaisesta toiminnasta mitään vastinetta. Näennäisviljely on peltotukien saamista ja tukiehtojen täyttämistä mahdollisimman pieniksi optimoiduilla kustannuksilla. Kaikkien maataloustukien tulisi mieluummin olla sellaisia, että saamme lisäarvoa elintarvikeketjuumme ja tuemme ruuantuotantoa.

Järjestelmä on johtanut tilanteeseen, jossa kehittyvät aktiivitilat ovat peltojen puutteessa raivanneet metsiä tukikelvottomiksi pelloiksi samalla, kun näennäisviljelijät ovat nauttineet tukikelpoisista pelloistaan tuottamatta yhtään mitään. Järjestelmä on järjetön. Onpa jopa väitetty, että peltotukipolitiikasta on luotu maataloustuotannosta jäähdyttelevien eläkejärjestelmä, jossa tuetaan ainoastaan peltojen omistamista kuolemaan saakka. Tällaisessa ei ole järkeä, vaan tukikelpoiset pellot on ehdottomasti saatava tuottamaan ruokaa.

Suomen ja EU:n on nopeasti ryhdyttävä toimenpiteisiin maataloustukien maksattamiseksi vain aktiiviviljelijöille ja peltojen saamiseksi todellisen tuotannon käyttöön. Tämä vaatii niin aktiivista kansallista, kuin EU:n politiikkaakin.

Niin kauan kuin estämme aktiiviviljelijöiden liiketoiminnan kehittymisen tukemalla näennäisviljelyä, asetamme koko suomalaisen maaseudun elinvoiman ja kotimaisen maatalouden vaaraan. Haluammeko todella luoda maaseudun, jossa ”vanhat isännät” tai perikunnalta peltoa perineet kaupunkilaislääkärit nostavat peltotukia tuottamatta yhtään mitään samalla, kun nuoret ja innokkaat joutuvat pakenemaan kaupunkeihin muiden töiden perään, koska eivät kykene kehittämään omaa liiketoimintaansa? On kansallinen etu, että tämä epäkohta korjataan ja nopeasti. Seuraava mahdollisuus siihen on aikaisintaan vuonna 2019, sillä kesken tukikauden muutoksia ei kyetä toteuttamaan. 

Työskentelen itsekin harvaan asutun maaseudun parlamentaarisessa työryhmässä ja toivon, että työryhmä selvittää työnsä aikana myös näennäisviljelyn tukien negatiivisen vaikutuksen maaseudun elinvoimaan. Se vaikutus on nimittäin mittava. Maatalous- ja maaseutupolitiikkaamme tarvitaan nyt jämäkkyyttä ja johtajuutta enemmän kuin koskaan. Se on toistaiseksi hyvissä käsissä, toivottavasti myös seuraavalla hallituskaudella. Samalla on hyvä muistuttaa, että maataloustukia ei makseta tuottajien, vaan kuluttajien takia. On jokaisen etu, että kaupoista on saatavissa nyt ja tulevaisuudessa kohtuullisen hintaisia kotimaisia, eettisiä ja ekologisia elintarvikkeita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Jos rehellisia ollaan niin koko Suomen nykyinen maataloustuotanto on eräänlaista näennäisviljelyä verrattuna Keski-Euroopan tuotantoon, jonka kanssa on hyvin vaikeata kilpailla. Siksi ehdotin jo 1990-luvun alkupuolella, että Suomen kannattaisi erikoistua ekologiseen maatalouteen (käytännössä tarkoin standardisoitu luomutuotanto). Näin ei ole tehty ja nyt maassamme on valitettavan paljon ylivelkaantuneita "suurtiloja", huonot tuottajahinnat sekä monen tuotteen kohdalla bulkkituotantoa..Jos minulta kysytään, niin "väärin sammutettu" lienee oikea sana, mutta näillä nyt mennään.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Jotenkin hämmnentävää vaikka suuret kaupungit ovat viherpiiperöiden kanssa ongelmissa monessa vähäpätöisessä asiassa ei huomio kiinnity maailmanpelastamisessa enemmän oikeisiin asioihin kuten 10 miljardin ihmisen ruokkimiseen esim.

https://www.greenwave.org/

"GreenWave is an ocean farmer and fisherman-run organization dedicated to building a new blue-green economy that creates jobs, mitigates climate change and grows healthy food for local communities."

eli maasta veteen, tuhansiin järviin ja on Suomen vieressä mertakin jokunen metri ja pioneeraamaan. Maatalous ei tietenkään ole millään konstilla kilpailukykyinen vaan ideana on kotimaisuus ja omavaraisuus.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Taitaa tuo Itämeri lahtineen olla siinä kunnossa, jotta meriviljely ei onnistu - ja jos onnistuu, niin voiko niitä tuotteita syödä ilman pelkoa vierasaineista ?

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 1/IS: "..Suomen kannattaisi erikoistua ekologiseen maatalouteen.."

Hyvin kannatettava ajatus. Samalla turvattaisiin poikkeusolojen omavaraisuus, kun tarvittaessa pienillä tuotantokapasiteetin muutoksilla pystyttäisi tuotantomääriä nostamaan. Kotimaista maanviljelyä ainakin aiemmin perusteltiin kovasti juuri poikkeusolojen omavaraisuustarpeella.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Kerrohan Mikko vähän täsmällisemmin, mikä osuus kuvaamallasi näennäisviljelyllä on koko peltoalasta. Ihan mukava keksiä keksiä järisyttäviä otsikoita ilman todellisia lukuja tai edes suuntaa-antavia arvioita.

On kyseessä oikea ongelma, joka taitaa olla peräisin EU:n maatalouspolitiikasta ei kä Suomen viranomaisista. Hehän toimivat tunnontarkasti ohjeiden mukaan.Jos asia on korjattavissa jo vuonna 2019 alkaen, niin eihän kyse silloin liene katastrofista.

Eiköhän ykkössijalla kuitenkin olisi koko maataloustuotannon kannattavuuteen liittyvät kysymykset, joihin Ilmari edellä viittasi. Hänen kommentissaan tuli lyhyesti kerrottuna suomalaisen maatilan ongelman ydin. Tähän pitäisi saada muutos. Kyllä pienemmät asiat aina ehtii korjaamaan.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

"Järjestelmä on järjetön." Kaikki, joka ikinen EU;n kehittämä järjestelmä on järjetön. Tämä ei ole poikkeus siitä pääsäännöstä!
Tästä ole täysin samaa mieltä. Mitä hittoa rahaa kannattaa lapioida rikkaille harrasteviljelijöille, mm. Herlin, Whalroos, ym, ym. ja näännyttää oikeat perheviljelmät hengiltä?
Hölmöläisten hommaa, mutta se tehdäänkin sitten tehokkaasti.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Mitä hittoa rahaa kannattaa lapioida rikkaille harrasteviljelijöille, mm. Herlin, Whalroos, ym, ym.

Oletko huomannut että ex-maanviljelijä on nykyään maatila- yrittäjä?
Oletko huomannut kuinka hallitukset on suosinut suurtiloja? Mitähän varten?
Olisiko vientiä varten tehokkaampaa tuotantoa?

Tuskin 5 milj.kansan ruokkimiseen tarvitaan EU toiseksi suurimpia maataloustukia,useampia maitotukia,ym.muita tukia.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Maanviljelyn kannattavuusajattelu on juuri sitä globalistista linjaa, jonka looginen loppupiste on 80000 iskurityöläistä pyörittämässä muutamaa puoliautomatisoitua kaivosta ja metsänhakkuukoneistoa. Muu väestö olisi tässä skenaariossa tarpeeton. Ei Suomea kannata pitää asuttuna globaalista näkökulmasta. Globalisaatiokisassa meille on heti alusta jaettu häviäjän kortti, ja ainoa toivomme on, että kisa keskeytyy luonnollisella tavalla ajoissa. Globalisaatiojaksot ovat historiassas aina johtaneet kansainväliseen umpisolmuun. Riistetyt väsyvät ja riistäjät pöhöttyvät kuoliaaksi.

Mutta jos haluamme pitää väestömme, se on ruokittava tavalla, joka on kalliimpi kuin missään muualla. Johtuu järvien ja metsien sirpaloimista peltokuvioista ja lyhyestä kasvukaudesta. Ja on järkevää tuottaa itse ruokansa, eikä vaihtaa sitä selluun ja hisseihin, sillä ei näidenkään tuotteiden kysyntä niin pysyvää ole.

Maatalous on poliittinen kysymys, niin kuin se on ollut kaikkina aikoina. Poliittisen kysymyksen ratkaisu on myös poliittinen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Maatalous on poliittinen kysymys, niin kuin se on ollut kaikkina aikoina. Poliittisen kysymyksen ratkaisu on myös poliittinen.

Aivan.Tärkein EU.Tärkein täällä. Koko EU ajan .Kaikki sopimukset pyörii maataloustukien ympärillä jo -92 lähtien tehdyistä sopimuksista lähtien.

Tuskin olisi rittänyt vain kansalliset tuet markkoina ja penneinä .

Sen vielä ymmärsi kun valtio tulot pyöri savupiipputeollisuudesta ja maataloudesta tulevilla rahoilla jotka työllisti eniten . Se aika hävisi jo -80 luvulla.

Ja kuten EU ja Globaalin markkintalouden myötä on ollut pakko sopeutua,kilpailuun,työpaikkojen häviämiseen,ulkomaalaiseen työvoimaan on myös elintarviketuotannossa vain sopeuduttava siihen.

Alanvaihto,uudelleen koulutus tai keksittävä uusi tuote yritykselleen jota myydä.

Harri Ikonen

Mikkom Kärnä, jos maanviljelijä saa "hönttöheinän" viljelystä EU tukia, niin paljonko se tuki/ha on? Eli jos vuokraaminen ei kannata, tuen täytyy olla nykyisiä vuokrahintoja suurempi, vai miten on?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset