mikkokarna Lapin puolustaja

Suomen siviilikriisinhallintakykyä kehitettävä

Suomen perusinfrastruktuuri on äärettömän haavoittuvainen, kuten Kainuun sähkökriisi jälleen osoittaa. Tykkylumen aiheuttamat häiriöt voidaan estää muun muassa maakaapeloinnilla ja paremmalla linjojen raivauksella, mutta esimerkiksi sotilaallisen kriisin aikana sähkön toimitusvarmuutta on vaikeaa taata. Asiaan kiinnitti tänään huomiota myös keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Valtio kantaa vastuun kansalaistensa suojelemisesta, mutta myös kansalaisten on syytä varautua poikkeusoloihin riittävällä kotivaralla sekä vaihtoehtoisilla energianlähteillä.

Mielestäni ei olisi pahitteeksi pohtia siviilikriisinhallintaa hivenen nykyistä laajemmin. Laki edellyttää jo nykyäänkin kunnilta kattavaa varautumista ja valmiussuunnittelua, mutta yksin ne eivät pysty mahdottomiin. Valtion voisi olla perusteltua hankkia varavoimanlähteet viikon polttoainevarastolla kaikkiin sellaisiin kyläyhteisöihin, joiden sähkön toimitusvarmuutta ei välttämättä kyetä muutoin poikkeusoloissa takaamaan. Rakentamismääräyksissä voisi olla myös perusteltua edellyttää varaavien tulisijojen rakentamista ainakin kaikkiin taajamien ulkopuolisiin, vakituisessa asuinkäytössä oleviin kiinteistöihin.

Sähkön lisäksi huolta aiheuttaa myös vesihuolto. Suomi on onneksi tuhansien järvien maa ja ihmisillä on omia kaivoja, mutta kunnalliset vesihuoltoyhtiöt ovat poikkeuksetta huonosti suojattuja. Tämä avaa huolestuttavia mahdollisuuksia jopa terroriteolle tai kriisiaikaiselle ulkovaltojen vaikuttamiselle. Veden kautta on nimittäin mahdollista levittää laajasti esimerkiksi taudinaiheuttajia yhteiskuntaan. Ei ole sattumaa, että naapurimaassamme Venäjällä kaupunkien ja kuntien vesihuoltolaitoksia johtavat yleensä FSB:ssä (entisessä KGB:ssä) uransa luoneet korkea-arvoiset upseerit.

Osallistuin Enontekiön kunnanjohtajana toimiessani useampaankin poikkeusolojen valmiusharjoitukseen. Valitettavasti täytyy todeta, että en ole näiden harjoitusten perusteella täysin vakuuttunut Suomen siviilikriisinhallintakyvystä. Tähän täytyisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. On kainuulaisten onni, että kuntajohtajat ovat osanneet siellä ottaa johtoryhmineen tilanteen haltuun. Esimerkilliseen kunnalliseen siviilikriisinhallintaan voi tutustua seuraamalla esimerkiksi Kuhmon tuoreen kaupunginjohtaja Tytti Määtän Twitter-tiliä.

Siviilikriisinhallintakyky on nyt nostettava kunnolla tapetille ja luotava Suomeen järjestelmä, jolla yhteiskunnan toimivuus taataan kaikissa häiriötiloissa. Tilanne on tällä hetkellä kohtuullinen, mutta paljon olisi vielä petrattavaa. Oma erillinen lukunsa ovat vielä puhelin- ja tietoliikenneverkot. Niiden toimivuuden takaaminen se vasta haastavaa onkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Melkein vettäkin tärkeämpi olisi varmistaa viemäreiden toimivuus. Nykyään on käytössä sähköpumpuilla toimivia viemäriverkostoja, joissa sähkökatkos aiheuttaa suihkulähteen lattiakaivoon, ja pahimmassa tapauksessa merkittävät vesi- ja hajuvahingot.
Ylipäätään patologista sähköriippuvuutta tulisi purkaa joka sektorilla. Pitkiä sähkökatkoja syntyy haja-asutusalueilla jatkossakin, vaikka kukaan ei niitä edes tahallaan aiheuttaisi. Jos niitä aiheutetaan tahallaan, niitä tietysti syntyy suurkaupunkeihinkin.
Minimissään vesi- viemäri- ja lämmitysjärjestelmien pitäisi pystyä toimimaan itsenäisesti ilman verkkovirtaa ja internettiä. Jos ne eivät pysty, olisi niissä oltava liitäntämahdollisuus ulkoiselle virtalähteelle, joka on muutamassa tunnissa saatavilla. Nythän ollaan menossa juuri päinvastaiseen suuntaan kun puulämmityskin tarvitsee jatkuvaa verkkovirtaa ja pahimmillaan surffaa netissä.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Kun puhutaan siviilikriisinhallinnasta ja terrorismista niin Suomi on tietyissä olosuhteissa erittäin haavoittuva. Jos terroristit keskittyisivät autoajelujen ja puukotusten sijasta infrastruktuurin ja energiahuollon vahingoittamiseen olisivat vahingot aivan järjettömät.

Jos terroristit pystyvät varustautumaan räjähteilä niin muutama terrorisolu yhtäaikaisilla iskuilla Suomen sähkökantaverkkojen muuntoasemiin tai 440kw-linjastoihin saa kovilla pakkasilla Suomen täysin sekaisin. Kovilla pakkasilla sähköinfrasstruktuurin kaatuminen vuorokaudeksin aiheuttaa "kylmenevine" asuntoineen muutamien kuolemantapauksien lisäksi miljoonaluokan tappiot sähköyhtiöille ja järjettömän määrän jäätyneitä vesijohtoja. Jos Suomen kantaverkon päälinjat rampautettaisiin yhtäaikaisesti niin tämä voisi mahdollisesti vaikuttaa jopa muiden pohjoismaiden sähkökantaverkkojen toimivuuteen.

Sääolojen muuttuessa myös Suomessa kohti lämpöaaltoja nousee metsäpalojen riski ja niiden tuhovaikutus pahenee. Hellejaksolla muutama tahallaan sytytetty turvetuotantopalo voi aiheuttaa useiden kymmenien tuhansien hehtaarien paloalat. Muutama vuosi sitten Ruotsissa paloi järjetön määrä metsää vahingossa. Sääolojen suosiessa "ekologista" sodankäyntiä terroritekona käyttäen esim. laajamittaiset tahalliset metsäpalot aiheuttasivat satojen miljoonien vahingot pahimmillaan ja vaikeuttaisivat paikallisesti energiahuoltoa.

Paikallisesti esimerkiksi tahallisella öljy- tai kemikaalipäästöllä pystyttäisiin saamaan paikallinen vedenottamo pois toiminnassa tai saastummataan veden lähde. Vaikka vaikutukset olisivat paikallisia niin terroriteon vahinkojen korjaaminen olisi yhteiskunnalle erittäin kallista.

Infrastruktuuriin ja luonnonvaroihin kohdistuvat terrori-iskut ovat myös ongelmallisia yksilö ja yritystasolla. Vakuutusehdoissa on hyvin usein Force Majore ehtoina poissuljettu korvausalueesta terroriteot. Oletettavasti valtio tulisi vastaan jonkin verran mutta yrityksen omaisuuden tuhoaminen ilkivallan sijasta terroritekona voi ajaa konkurssiin normaalin yrityksen.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#2

>.... Vakuutusehdoissa on hyvin usein Force Majore ehtoina poissuljettu korvausalueesta terroriteot.....

ooo
Juuri niin…..vakuutusyhtiöt ymmärtävät tosiasiat. Ne vakuuttavat vain sellaista, joka tuo rahaa.
Eiväthän ne atomivoimaloitakaan vakuuta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Valtion voisi olla perusteltua hankkia varavoimanlähteet viikon polttoainevarastolla kaikkiin sellaisiin kyläyhteisöihin, joiden sähkön toimitusvarmuutta ei välttämättä kyetä muutoin poikkeusoloissa takaamaan."

Missäköhän hintahaarukassa siinä liikutaan?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Varsinaiset varavoimakoneet, joilla turvattaisiin normaali sähkönkäyttö, ovat varmaan liian kalliita.

Todellisuudessa riittäisi, että vesipumppu pyörähtäisi silloin tällöin, lämmityksen kiertovesipumppu pyörisi välillä (30-50W), pari led-lamppua palaisi, jääkaappi/pakastin pysyisi hengissä ja tietokoneiden ja kännyköiden lataaminen olisi mahdollista. Tällöin puhutaan jostain luokkaa 1 kWh/päivä sähköntarpeesta.

Tuo voidaan järjestää esimerkiksi siten, että joka 20:ssä taloudessa on jatkuvassa käytössä pieni chp-laite, vaikkapa Honda Ecowill, joka normaaleissa olosuhteissa tuottaa yhden talouden tarvitseman lämmön ja sähkön. Poikkeusolosuhteissa sähkönkulutusta säännöstellään niin, että välttämättömät elintoiminnot pelaavat kaikilla.

Tuon tyyppisellä järjestelyllä ei tarvita erillistä varavoimaa eikä kaksinkertaista laitekantaa. Joudutaan vain yhdessä taloudessa tuottamaan esim biokaasulla sähköä, joka on hiukan kalliimpaa kuin normaalioloissa verkosta ostettu. Voi paikalla tuotettu sähkö olla oikeasti halvempaakin, mutta hintaan otetaan aina mukaan verot ja siirtokustannukset Ruotsista tai Olkiluodosta käyttöpaikalle riippumatta siitä missä sähkö tehdään.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Aggregaatti"-hakusanalla näkyy löytyvän 500–2000 € haarukassa laitteita, jolla yksittäinen talous voisi kitkutella ainakin muutaman tunnin kerrallaan. Jos kylän tarpeista puhutaan. saa varmaankin panna hintaan pari nollaa perään.

Paljonkohan pienimmät Wärtsilän toimittamat dieselkäyttöiset voimalat mahtavat maksaa?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #7

Pienen kylä tarpeisiin joku Ivecon dieselmoottorilla varustettu varavoimala maksaa 10 000 eurosta ylöspäin. Sille vain olisi hyvä keksiä joskus muutakin käyttöä, ettei ruostu kiinni.
Eräs ratkaisu olisi sellainen, että ostaa kylälle pelkän generaattorin ja pyörittelee sitä traktorilla tarpeen mukaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #8

Tuossahan olisi muuten loistava ja kustannustehokas idea!

Blogisti, istut eduskunnassa. Kirjoitteletko vain lämpimiksesi, vai aiotko tehdä asialle jotain?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #9

Tuohon liittyen sähköverkkoon kannattaisi lisätä runsaasti valmiita varavoiman syöttöpisteitä niin, että pienen alueen saa helposti irti valtakunnanverkosta ja pistokkeeseen voi syöttää virtaa paikallisesti. Silloin kylä voi jatkaa elämää lähes normaalisti, kunhan malttaa pitää pahimmat virtasyöpöt pois päältä.
Tuollainen verkonvaihtokytkinhän on käytössä monissa omakotitaloissa ja maatiloilla aggregaatin liittämistä varten, mutta useamman talouden muodostamissa verkoissa se on kielletty. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että verkon omistaa joku muu kuin sähkön käyttäjät. Verkkoyhtiölle pitäisi siis laittaa lakisääteinen velvollisuus toteuttaa tai edes sallia ko mahdollisuus. Vapaaehtoisesti he eivät sitä tee koska siitä ei ole heille hyötyä ja koska he pelkäävät jonkun syöttävän virtaa väärään suuntaan. Jälkimmäinen ongelma on tosin vain teoreettinen, koska syöttö voidaan toteuttaa niin, ettei kytkeminen onnistu jos verkkoa ei ole erotettu.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #12

Tämä maataloustraktorin käyttö verkkovirran syötön backupina on niin ilmeinen ja selväjärkinen ratkaisu, että sehän tuntuu suorastaan itsestään selvältä. Eikä tämä ongelma syrjäseutujen sähkön toimitusvarmuudesta ole mitenkään Suomeen rajoittuva, vaan todennäköisesti erittäin yleinen muissakin maissa.

Onko jossakin muualla toteutettu tähän perustuvia ratkaisuja juuri huoltovarmuuden turvaamiseksi? Valmistetaanko jossakin juuri tähän sovellukseen tarkoitettuja laitteistoja?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #14

Ns traktorigeneraattoreita valmistetaan ja myydään ja niitä käytetään maatiloilla sähkönsaannin turvaamiseen. Esimerkiksi 20 kW laite maksaa muutaman tonnin ja se liitetään suoraan voiman ulosottoakseliin. Suuremmissa hinta on noin 1000 euroa / 10 kW sähköteho.
Yksittäisellä maatilalla ongelmaksi voi muodostua se, kun traktoria tarvitaan muihinkin töihin. Isommassa porukassa ongelman voisi kiertää - jos siis sähköverkkoa saisi käyttää tuohon tarkoitukseen. Nythän saa puuhastella vain oman sähkökeskuksen jälkeisellä alueella.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #15

Mahtaako yhdestä traktorista saatava sähköntuotto kuitenkaan riittää naapureille jaettavaksi, kun maatilat itsessään vaativat sähköä eri järjestelmiinsä selvästi omakotitaloa enemmän?

Saako kuka tahansa maatalousyrittäjä puuhastella oman sähkökeskuksen jälkeisellä alueella, vai vaatiiko se sähköturvallisuus-, paloturvallisuus-, vakuutus- ym. syistä jonkilaisen pätevyyden suorittamista?

Liekö näitä traktorigeneraattorilla toteutettuja varasähköjärjestelmiä toiminnassa tälläkin hetkellä Itä-Suomen sähkökatkosalueilla?

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Sähkönjakelua katkoksiin on melko helppo puuttua, kaapelit maan alle. Toki hienoa oli kun aikoinaan valtio teki hyvät kaupat ja myi raha kitkuissaa verkon.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#4

>.....Sähkönjakelua katkoksiin on melko helppo puuttua, kaapelit maan alle. ....

ooo

Ei se olis helppoa. Ensin pitäisi perustaa setelipaino

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Se tärkein huoltovarmuus taitaa ollakin se sähkö ei omavaraisuus ruuassa.
Sekin kun pysähtyy ,samoin elintärkein osa Vesi ,puolustus ,polttonesteen saanti ym. jos ei ole sähköä.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Suomi on yllättävän riippuvainen sähköstä ja elektroniikastakin. Tavallisen ihmisen normaali asiat, kuten ruuan ostaminen kaupasta tulee hyvin vaikeaksi, jos sähkö ja tietoliikenneyhteyden sammuvat, eikä satu olemaan käteistä rahapussissa.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Iso kysymys on mitä tehdään jos ja kun aurinkomyrsky lamauttaa sähköverkon jopa kuukausiksi. Se iskee varmasti, ajankohdasta ei tiedä, https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_storm_of_1859
Vastaava ilmiö tuhoaisi tänään kaikki sähkölaitteet.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset