mikkokarna Lapin puolustaja

Suomen siirryttävä tuloverotuksessa Norjan malliin

Norjassa on pitkät perinteet arktisessa aluepolitiikasta ja toisin kuin usein Suomessa, pohjoiset alueet on nähty siellä historiallisestikin voimavarana eikä rasitteena. Tämä on johtanut siihen, että Norjan pohjoisimmat Finnmarkin ja Nord-Tromsin maakunnat ovat nykyään elinvoimaisia, kukoistavia ja vetovoimaisia alueita.

Suomessa sen sijaan on ”yhdenvertaisuuden” nimissä toteutettu mitä ihmeellisimpiä leikkauksia palveluihin ja pohjoisen ihmisten oikeuksiin. Tämä, yhdistettynä maaseudusta käytettävään alentavaan retoriikkaan, on nyt johtanut siihen, että monet pohjoisen kunnat kärsivät osaajien puutteesta ja vakavasta työvoimapulasta useilla eri sektoreilla.

Erityisesti lääkäreiden ja sairaanhoitajien rekrytointi on ollut pohjoisessa vaikeaa, samoin on pulaa matkailu- ja ravintola-alan osaajista. Matkailusektorille ennustetaan ensi vuodeksi huutavaa työvoimapulaa, jota ei paikata pelkästään lappilaisilla tekijöillä. Vuonna 2016 Lapissa rekisteröitiin 2,6 miljoonaa yöpymistä ja kasvua edellisvuoteen oli huikeat 13,1 %. Mikäli sama tahti jatkuisi, olisi meillä kymmenen vuoden kuluttua yli 10 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä ja uusia työpaikkoja pelkästään matkailusektorilla 23 000. Mistä löydetään näihin työpaikkoihin osaajat?

Norjassa kannustimet pohjoiseen muuttamiselle ovat varsin selkeät. Tuloverotus on Finnmarkissa ja Nord-Tromsin maakunnassa 3,5 % alhaisempi kuin muualla Norjassa. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden työvoima- ja osaajapulaa voitaisiin Suomessakin pyrkiä paikkaamaan samalla keinolla. Tämä voitaisiin aloittaa esimerkiksi viisivuotisella kokeilulla, jossa Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntien sekä vapaan metsästysoikeuden piirissä olevien Pohjois-Pohjanmaan kuntien valtion tuloverotus asetettaisiin 3–5 prosenttia alhaisemmaksi kuin muualla. Kokeilun ulottamista myös saaristokuntiin voitaisiin pohtia.

Yksi vahva perustelu asialle on, että näissä maakunnissa ja kunnissa ihmisillä on yleensä huomattavasti keskiarvoa pidemmät asiointimatkat valtion rahoittamiin palveluihin kuin muualla maassa. Ihmisten yhdenvertaisuutta voitaisiin siis näin puolustaa myös verotuksellisin keinoin: jos palvelu on kehnompi kuin muualla maassa, maksat siitä myös vähemmän.

Tuloverokannustimien lisäksi taistelussa harvaan asuttujen seutujen työvoimapulaa vastaan olisi tärkeää myös lisätä ihmisten tietoisuutta jo käytössä olevasta tukimuodosta, eli liikkuvuusavustuksesta, joka hakkaa tällä hetkellä alikäytöllä. Monikaan ei tiedä, että muuttaessaan työn perässä uudelle paikkakunnalle lapsiperhe voi olla oikeutettu jopa reilun kahdentuhannen euron liikkuvuusavustukseen. Mistään vähäisestä kannustimesta ei siis puhuta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Vaikuttaisiko arktisten alueiden öljy Norjan veropolitiikkaan ?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Norjan veropolitiikkaan vaikuttaa juurikin pyrkimys saada osaajia myös harvaan asutuille alueille, joilla harjoitetaan menestyksekästä liiketoimintaa niin öljy- kuin kaasualalla, kalastuksessa ja kalankasvatuksessa, matkailussa jne. Alueet halutaan pitää erittäin elinvoimaisina. Se on koko kansantalouden kannalta järkevää.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Suomen tilanteessa syrjäseutujen tuloveronkevennykset eivät välttämättä auttaisi uusien työpaikkojen syntymiseen. Tehokkaampaa olisi jos veroeduilla helpotettaisiin bisneksen tekemistä, kuten esimerkiksi alkoholiveron alennus Lapissa voisi entisestään lisätä turismia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Norjan Lappia ei voi rinnastaa Suomen Lappiin tai Ruotsin Lappiin. Ainoastaan Suomelle kuulunut Petsamon alue olisi ollut siihen verratavaa aluetta. Tai sitten, jos Norjan Lappi otetaan vertailukohdaksi, niin sitä pitää verrata Kemin ja Tornion Meri-Lappiin.

Suomen laajan tunturilapin erämaa on niin infrastruktuuriltaan kuin muutoinkin toimintaedellytyksiltään aivan toisenlaista aluetta. Vain likeinen leveyspiiri yhdistää, ei edes ilmasto.

Käyttäjän petrioseppala kuva
Petri Seppälä

Vanha kepulainen siltarumpupolitiikka ei ole enää mitään! Nyt jo vaaditaan omien äänestäjien verojen laskua muiden kustannuksella. Mikko Kärnän blogin oikea otsikko olisikin ollut "Minun äänestäjieni veroprosentti laskettava muita suomalaisia matalammaksi".

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Verotuki tai suora tuki, siinä kepulaisen työkalupakki omaan kannattajakuntaansa - muualta voikin sitten leikata.

Kyllä sinne Lappiin tukea annetaan esim seuraavasti:

Vertailu Lapin ja Uudenmaan PK-yritysten yritystuista

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on Eura 2014 -järjestelmä, josta nämä tiedot on poimittu ja laskettu yhteen siellä olevista 2014 aloitetuista hankkeista marraskuuna alkuun 2017 asti.

Lappiin toimintalinjalta nimeltä PK-yritysten kilpailukyky on myönnetty 2014 lähtien tukea yhteensä 229 hankkeelle ja näiden yhteissummaksi muodostuu 35 893 961 euroa eli noin 35,9 miljoonaa euroa.

Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 8 hanketta ja 2 144 983 eli noin 2,1 miljoonaa euroa.

Jos katsotaan tuen saajia, niin Uudellamaalla on noissa muutamassa hankkeessa pääosin kyse yhteishankkeista ja Lapissa taas tuki on pääosin suoraa tukea yrityksille, joista löytyy mm matkailualan yrityksiä, konepajoja ja vaikkapa puutalojen elementtejä tekeviä yrityksiä.

Jos olet Uudellamaalla, niin on hyvin vaikea saada julkista rahoitusta, mutta Lapissa se vaikuttaa olevan varsin helppoa suhteessa toimijoiden määrään.

Vertailun vuoksi tehdään per asukas -laskelmia Lapin väkimäärän ollessa noin 180 000 ja Uudenmaan 1 650 000 henkilöä. Tuosta saadaan PK-yritystoiminnan tukemiseen Lapissa 200 euroa per asukas ja Uudellamaalla 1,27 euroa per asukas.

Käyttäjän TarjaPitknen kuva
Tarja Pitkänen

Hyvä kirjoitus Mikko Kärnä! Norjalaiset haluavat pitää maan asuttuna, tiet pidetään hyvin hoidettuina ja varsinkin Tromsö-Kilpisjärventie onkin nyt kiitettävän hieno ja turvallinen.

Norjalaiset voisivat kehittää enemmänki omaa kaupankäyntiä (kaupat, viinakaupat ja matkailukohteet) mutteivat vielä ole satsanneet voimallisesti siihen sillä Suomen puolelta saa viinejä ja viinaa sekä tupakkia kohtuuhintaan.

He haluavat ainakin kerran viikossa käydä esimerkiksi kilpisjärveläisessä elintarvikeliikkeessä, jossa suomalaiseen tapaan on hyvin valinnanvaraa. Norjalaiset ovat mestareita rekrytoimaan omia sekä suomalaisia että ulkomaalaisia pohjoiseen. Rakennetaan ensinnäkin asuntoja, joissa voi asua maksamalla kohtuullista vuokraa.

Pohjoisen verokevennys on merkittävä asia. Tuntuu hyvältä saada 20-30 000 kruunua palautusta "arktisen alueen veroetuna."

Suomalaista aluepolitiikkaa voi ohjata poliittisella päätöksellä. Ei metropolipolitiikkalle.

Peki Hefte

Kerrotko Mikko mitä valtion palveluita tarkoitat? Siis mitkä valtion verovaroin kustannetut palvelut ovat huonommat kuin muualla. Ihmettelen tätä jatkuvaa valitusta valtion palveluiden saatavuudesta, itse en saa millään päähäni mitä valtion palveluita olisin tarvinnut moneen vuoteen ns. luukulta, passin uusimisen lisäksi (hakemus netissä, luovutus r-kiosilta).

Puhut kirjoituksessasi että alueelle ei saada sairaanhoitajia ja lääkäreitä, he ovat toistaiseksi töissä kunnalla tuottamassa kunnan palveluita. Kuntien palveluihin esimerkiksi sinun kotikunnallasi Enontekiöllä on käytössä 8059€/asukas, tästä valtionosuudet ja tasaukset ovat 4773€/asukas. Vastaavat luvut esimerkiksi Helsingissä ovat yhteensä käytössä 5545€/asukas josta valtionosuudet ja verotulojen tasaukset 498€/asukas. Jos kuntasi palvelujen tuottamiseen on rahaa asukasta kohden lähes 50% enemmän kuin Helsingillä (kiitos Enontekiön saamien aluetukiaisten ja syrjäseutulisien) niin luulisi siitä riittävän myös siihen sairaanhoitajan palkkaan vähän enemmän, mikäänhän ei estä kuntaa maksamasta yli taulukkopalkkojen.

Suomessa on useita alueita joissa on pulaa työntekijöistä, mikset ehdota Helsinkiin samalla perusteella veronalennuksia? sillä Helsingissä on huutava pula mm. työnjohtajista rakennusalalla, ravintolatyöntekijöistä ja etenkin ohjelmointialan koodareista. Ai niin, ethän ole Helsingissä ehdokkaana vaaleissa.

Minulla on muuten ratkaisukin tuohon työvoimapulaan, tosin minä en voi siihen vaikuttaa, mutta hallituspuolueen kansanedustajana sinä voit. Miten olisi jos lisättäisiin välittömästi koulutuspaikkoja ja etenkin aikuiskoulutusta ravintola- ja matkailualalle Lappiin, hallitus voisi varata tuohon vaikka erillispaketilla työllisyysrahaa kymmenen miljoonaa noin ensihätään? Ensimmäiset työntekijät ehtisivät jo ensi vuoden sesongin alkuun harjoitelijoiksi Lapin matkailukeskuksiin, vai pitisikö olla joku populistisempi ehdotus?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset