mikkokarna Lapin puolustaja

Kysymys toimittaja Pasi Peiposelle

A-studion toimittaja Pasi Peiponen pohdiskeli syyskuussa blogissaan ansiokkaasti Itä- ja Pohjois-Suomen autioitumista. Peiponen kirjoitti tuolloin, että ”Suomi peittyy tällä hetkellä alueisiin, joiden olemassaolosta ei enää tiedetä mitään”. Peiposen mukaan mikään niissä ei enää nosta päätään - ei yrittäminen, ideat, rohkeus, eikä synnytystalkoot. Peiposen on blogissaan hyvin vaikea löytää mitään tulevaisuutta näille seuduille.

Luin Peiposen blogin suurella mielenkiinnolla kun se ilmestyi. Olen itse näiden seutujen puolustaja ja mielestäni meillä on täällä hieno tulevaisuus, kun uskallamme olla yhdessä rohkeita. Vaikkapa täällä Lapissa näen suuria mahdollisuuksia matkailussa ja biotaloudessa. Siksi olinkin pettynyt, kun luin Peiposen uusimman blogin. Nyt oli toinen ääni kellossa.

Tällä kertaa Peiposta nimittäin hirvittää ja Pohjois-Suomessa onkin hänen mielestään tulevaisuutta. Se tulevaisuus ei kuitenkaan ole Peiposelle mieleinen, vaan hän haukkuu niin kaivos-, metsä- kuin energiateollisuudenkin. Jäämeren rautatiehanke saa Peiposelta kyytiä, aivan samoin kuin matkailukin. Koko blogista jää mielikuva, jonka mukaan täällä ei saisi tehdä yhtään mitään.

On sinällään virkistävää, että Peiponen on päättänyt haukkua niin keskustan kuin vihreätkin. Keskusta ottaakin nyt Peiposen mielestä pohjoisen mahdollisuuksia käyttöön ja vihreät ei puolusta koskematonta luontoa hänen mielestään riittävästi. Näin keskustalaisena oli hyvin hämmentävää lukea puolueemme väitetystä luontovihamielisyydestä. Tällä hallituskaudella olemme esimerkiksi perustaneet uuden kansallispuiston pohjoiseen, Hossaan, ja samoin olemme ensimmäistä kertaa kohdentaneet valtion varoja vaelluskalahankkeisiin. Miksi Peiponen unohtaa tämän?

On myös stereotypisointia väittää, että kaikki keskustalaiset olisivat kaivosteollisuuden juoksupoikia. Eivät ole. Kaivoksiakin Lappiin mahtuu, mutta joukossa on niin hyviä kuin huonojakin hankkeita. Itse suhtaudun hyvin kriittisesti esimerkiksi Soklin ja Hannukaisen kaivoshankkeisiin. Sen sijaan Suurikuusikon kultakaivosta Kittilässä pidän onnistumisena, jossa on onnistuttu sovittamaan yhteen kaivosteollisuuden, matkailun ja porotalouden tarpeet. Jäämeren rautatie on myös minulle mahdollisuus, ei uhka. 

Me olemme pohjoisessa luontoihmisiä, mutta ymmärrämme myös monipuolisen elinkeinorakenteen tarpeellisuuden. Luonto on meille ihmisille kumppani, leivän tuoja ja elinympäristö, jonka hyödyntäminen kestävällä tavalla kuuluu asiaan. On viljeltävä ja on varjeltava. Kylvettävä ja niitettävä. Niin pelloilla kuin metsissäkin.

Haluaisinkin kysyä Peiposelle näihin häneen kahteen blogiinsa viitaten, että mitä täällä pohjoisessa pitäisi mielestäsi tehdä? Näyttää siltä, että haaveilet suuresta luontoreservaatista ilman mahdollisuuksia mihinkään elinkeinotoimintaan. Emme menesty pohjoisessa toistemme paitoja pesemällä, vaan meillä on oltava yrittäjyyttä. Minulle nuo mahdollisuudet ovat matkailussa ja biotaloudessa. Mikä on sinun visiosi?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

KE Kärnä: "Luonto on meille ihmisille kumppani, leivän tuoja ja elinympäristö, jonka hyödyntäminen kestävällä tavalla kuuluu asiaan."

10+ Hienosti sanottu!
Kädenojennus Vihreiden suuntaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Tällä hallituskaudella olemme esimerkiksi perustaneet uuden kansallispuiston pohjoiseen, Hossaan, ja samoin olemme ensimmäistä kertaa kohdentaneet valtion varoja vaelluskalahankkeisiin."

Siinä onkin muuten KAIKKI mitä teidän kärkihankkeessanne "Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin" on, siellä lukee:
1. Uusi kansallispuisto Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017
2. Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen pilottikohteissa kalatiestrategian toimeenpanolla

Näistä Hossa juhlavuonna oli jo ajat sitten suunniteltu ja toteutus osui kaudellenne. Vaelluskaloista kiitos, aiemmin niitä on hoidettu vain EU-rahoilla.

Mutta.. Esimerkiksi tällä hetkellä lausunnoilla olevassa ympäristölaissa olette kaventamassa kansalaisten ja järjestöjen sekä mm ympäristölupien oikeuksia merkittävästi. Tällä te tulette tekemään enemmän haittaa kuin mitä noilla mainituilla tulee hyötyä. Lisäksihän saavutuksiinnen kuuluu turjiasetuksen pöydälle jättö sekä vesitetty eläinsuojelulaki, joka ei paranna juuri mitään.

Osana hallituksen kärkihankkeista se on siirtämässä suuren osan ympäristölupaa vaativista toiminnoista ilmoitusmenettelyn piiriin samalla vähentäen kuultavia osapuolia rajaten sen käytännössä naapureihin. Tätä kutsutaan komeasti säädösten sujuvoittamiseksi.

Sujuvoitettavien hankeluettelossa on useita toimintoja, jotka voivat vaikuttaa mm. vesien hyvään tilaan (esim. kullankaivuu, jätevedenpuhdistamot, kalanviljely ja eläinsuojat). Useimpien näiden hankkeiden vaikutus ulottuu selkeästi rajanaapureita kauemmas esimerkiksi vesistövaikutusten, melun tai hajuhaittojen osalta.

Esimerkiksi KHO tyrmää hallituksen esityksen ja Yle kertoo Korkeimman hallinto-oikeuden lausunnosta seuraavaa:

"KHO toteaa lausunnossaan, että luonnos on viimeistelemätön, riittämättömästi perusteltu ja osin virheellinen."

"KHO:n mukaan uusi ilmoitusmenettely ei ratkaisisi nykyiseen lupasäädäntöön mahdollisesti liittyviä ongelmia, vaan synnyttäisi runsaasti uusia ongelmia, joita lakiesityksessä ei ole mietitty."

Lisäksi kritisoidaan voimakkaasti sitä, että ennen lausuntokierrosta ei olla tehty ehdotettujen muutosten vaikutusarviota vaan lausunnoilla lähetetyssä luonnoksessa kerotaan niitä täydennettävän myöhemmin. On todella hankalaa arvioida päätösten vaikutuksia ilman kunnollisia arvioita ja tämä asettaa lausuntojen antajatkin hankalaan asemaan. SLL vaatiikin uutta lausuntokierrosta vaikutusarvion valmistumisen jälkeen. Lisäksi luonnoksessa kerrotaan mm myöhemmin tehtävistä tarkemmista asetuksista, joiden sisällöstä ei ole vielä tietoa.

SLL: Ehdotus vaarantaa merkittävällä tavalla perustuslain mukaiset osallistumisoikeudet

"Luonnonsuojeluliiton lausunnon mukaan esitys vaarantaa merkittävällä tavalla osallistumisoikeuksien toteutumista ja on sisällöllisesti epäselvä. Luonnonsuojeluliitto esittääkin ehdotuksen hylkäämistä."

Varsinaisessa lausunnossaan SLL toteaa:

"Luonnonsuojeluliitto haluaa erityisesti kiinnittää huomiota ehdotuksen sisältämiin huomattaviin heikennyksiin kuulemismenettelyn osalta. Perustuslain 20.2 §:n ympäristöperusoikeus edellyttää nimenomaisesti osallistumisoikeuksien turvaamista, eikä salli niiden heikentämistä. Tästä huolimatta luonnoksessa ehdotetaan, että ilmoituksesta olisi tarpeen kuulla vain rajanaapurit ja ne, joita asia erityisesti koskisi. Näin ollen muut kuin naapurit eivät saisi välttämättä edes tietoa heihin potentiaalisesti kohdistuvan hankkeen vireilletulosta. Tätä kuulemismenettelyn huomattavaa kaventamista ei ole ehdotuksessa perusteltu juuri lainkaan. Yksityiskohtaisissa perusteluissa (115 e §) todetaan, että ”ilmoitusasiassa lupaa suppeammalla kuulemisella tavoiteltaisiin sujuvampaa menettelyä”. Tämä ei voi olla peruste heikentää osallistumisen perusoikeuksia."

"Koko ajatus on täysin virheellinen, sillä usein hankkeiden vaikutukset ulottuvat rajanaapureita kauemmas, kuten veden (esimerkiksi jätevedenpuhdistamot ja kullankaivuu), hajun (eläinsuojat) tai melun (ampumaradat) kautta. Esimerkiksi kullankaivuun haitat voivat liittyä myös yleisempiin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeisiin etuihin, kuten NATURA 2000 -alueisiin ja saamelaisten oikeuksiin. Lisämääreenä käytetty ”ne, joita asia erityisesti koskee”, on myös liian epämääräinen. Esimerkiksi ko. pykälän perusteluiden pohjalta se näyttäisi mahdollistavan hieman laajemmankin kuultavien piirin, mutta varsinaisessa pykälässä tämä ajatus ei kuitenkaan näy. Joka tapauksessa kuultavien piiri on määritelty aivan liian suppeaksi, minkä lisäksi pykälän muotoilut ovat muutoinkin varsin epämääräisiä ja tulkinnalle alttiita."

"Perustuslain 20.2 §:n mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tämä ns. perustuslaillinen toimeksianto edellyttää sekä aineellisen ympäristölainsäädännön kehittämistä ympäristöä suojelevaan suuntaan että menettelyllisen sääntelyn muokkaamista yksilön vaikutusmahdollisuuksia edistävään suuntaan. Käsillä oleva luonnos on tavoitteiltaan päinvastainen, eikä sitä voi pitää hyväksyttävänä."

Jocke Rantanen

Katselin tuossa Peltsin Lappi -pätkän.

Veikkaisinpa eä jos tuollaisen pätkän saisi Kiinan tai Japani televisioon niin Lapissa tulisi ahdasta.

Meillä on liian paljoin niitä jotka sanovat että ei se onnistu taui että eihän niin ole tehty ennenkään.

Jocke Rantanen

Katselin tuossa Peltsin Lappi -pätkän.

Veikkaisinpa eä jos tuollaisen pätkän saisi Kiinan tai Japani televisioon niin Lapissa tulisi ahdasta.

Meillä on liian paljoin niitä jotka sanovat että ei se onnistu taui että eihän niin ole tehty ennenkään.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kärnä mainitsee, että "Luonto on meille ihmisille kumppani, leivän tuoja ja elinympäristö, jonka hyödyntäminen kestävällä tavalla kuuluu asiaan".

Eikö Kärnää huoleta mitä ympäristö haittoja on asukkaille tuonut kultakaivos Kittilässä. Asiat pitäisi nähdä oikein eikä polkea asukkaiden perustuslaillisia oikeuksia.

Ohjelmassa Ylivuotoja kultakaivoksilla MOT selvittää, miten Kittilässä ja Orivedellä toimivien kultakaivosten ympäristövalvonta toimii ja ovatko ministeriön uudet ohjeet parantaneet ympäristöriskien hallintaa.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/12/kaivosten...

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Miksi Kärnä unohtaa mikä tarkoitus oli, kun maa-aineslaki hyväksyttiin: Koko maata koskeva asia ja satoja tapauksia ympäri maan ja ongelmat samat kuin kaivoksilla.

Maa-aineslaki tuli voimaan 1982 lain tarkoitus oli hillitä maa-aineksen ottoa ja maisemointi oli yksi tärkeä asia. 
Satoja tapauksia ympäri maan, joista tieto mennyt myös Kärnälle. ”Kansanedustajat oletteko tietoisia miten laitonta toimintaa harjoitetaan kivilouhimoilla ja murskaamoilla. Alueet tuhotaan asutuksen vieressä käytetään tuhansia räjähdekiloja kertapaukuissa ja kaikki lain edellyttämä maisemointi jätetään tekemättä”.

Miksi Keskusta puolue toimii vastoin ympäristö arvoja ja laista on tullut täysin villi ja valvomaton? Vaikka maa-aineslaissa on hallintopakkoa ja rangaistuksia koskevat säännökset lainvastaiseen toimintaan syyllistyttäessä.

Kaikki tuhotaan niin alueet jätetään kuin sotatantereet tuhottuna. Maa-aineslain tavoitteena on ainesten otto ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla.

Toiminta on ollut aivan muuta vaikka Kansliapääkkikkö Hannele Pokka tuo oppaissa esille, kuinka hyvin laki on toiminut. Ministeriön kuukausipalkalla pimitetään maa-aineslain vastaisesti louhittuja alueita.

Murskaamoiden/louhimoiden ympäristöhaitat eivät ole kenenkään hallinnassa: melua, tärinää, pohjavesien pilaamista, luontokohteiden hävittämistä yms. Yksi yllättävä ongelma on se, että louhimoilla säilytetään ja käytetään suuria määriä räjähdysaineita ilman, että sitä otetaan mitenkään huomioon maa-aineslain 3 § vaarana ja kaavoituksessa ja luvituksessa (puutteita jopa SEVESO-säädösten suhteen).

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Mikko Kärnän kannattaisi tutustua Kittilän kultakaivoksen toimintaan ja vastata rehellisesti Peiposelle. Olet oikeassa pohjosen luonto on tuhottu
”Se on arvokas omaisuus suomalaisille toi puhdas vesi.”

Kittilässäkään "Ei tuo luonto näytä siltä, kun kalat on menny ja jokipohja on tuon näköinen.”

Kittilän kultakaivos ja asukkaiden kohtalo: "Se aiheuttaa sen, että nää koivut on sitten kuolleet kesällä, ei niissä ole lehtiä ei mitään, mitä ne on sitten saaneet liikaa, ei ne ainakaan tykkää siitä. Kuuset on kuivaneet tuossa kokonaan ja.”.

Näin sitä mennään luvat tulee väärien tietojen varassa; kuten Sami Koivulakin myöntää jutussa. "Kittilän kaivoksen ympäristöluvan on myöntänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/17/ylivuotoj...

Sami Koivula:
”Näin niinku jälkikäteen sitä miettii ni kyllä toiminnanharjoittajat ja heidän käyttämät konsultit toimittivat väärää tietoa, et oli virheellisesti arvioitu näitä päästöjä, - - - ja sen takia on jouduttu jälkikäteen lisäämään näitä raja-arvoja näihin lupiin.”

MOT:
”Kuinka paljon te ylipäätään olette toiminnanharjoittajan antamien tietojen varassa?”

Sami Koivula:
”No lähtökohta on että aluehallintovirastona, valtion lupaviranomaisena meillä ei ole mitään omaa laboratorioorganisaatiota, me ei voida mennä ottamaan näytteitä, me ei tehdä kairaustoimintaa, eli lähtökohta koko Suomen lupajärjestelmässä on että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus toimittaa luotettavat päästö- ja vaikutusarviot joiden pohjalta lupa ratkastaan.”

Voi vain ihmetellä MIKSI ympäristöhallinnassa ollaan samalla lupaprosesseja pyritään sujuvoittamaan ja lisäämään neuvotteluja toiminnanharjoittajien kanssa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset