mikkokarna Lapin puolustaja

Pieni vuoropuhelu saamelaisuudesta ja saamelaiskeskustelusta

Inka: Nykyään törmään yhä enemmän siihen, että jos saamelaisuuteni syystä tai toisesta tulee esille jossain yhteydessä, se herättää reaktioita. Usein porukka menee hämilleen, eikä minuun osata suhtautua enää luontevasti. Kun minuun tutustutaan paremmin, saan usein kuulla, että: ”onneks sä oot ihan normaali”, ja lause jatkuu: ”mikään ei ole rasittavampaa seuraa kuin kiihkosaamelainen”.  Saamelaisaktivistien ulostulot julkisuudessa, viimeksi Twitterin ”päivystävä saamelainen”, ja sosiaalisessa mediassa, ovat luoneet uuden, niin voimakkaan stereotypian saamelaisista, että pahimmillaan ihmiset ovat jopa pyytäneet minulta saamelaisten kokemaa sortoa anteeksi. Siis minulta? Ei tarvitse! 

Mikko: Ymmärrän hyvin, että moni haluaa osoittaa empatiaa. Tänä päivänä on vaikeaa välttyä kuulemasta syytöksiä valtaväestöä kohtaan. Valtio sortaa, saamelaisten oikeudet eivät toteudu. Jos asiaan ei ole perehtynyt, ensimmäinen reaktio on pahoitella. Onhan meillä tietysti edelleen paljonkin kehitettävää näissä asioissa, mutta yhdessä ei tunnuta pääsevän eteenpäin. Ymmärrän senkin, että toisten kohdalla nämä syytökset saavat takajaloilleen. Kirkko ja valtio ovat menneisyydessä tehneet vääriä tekoja, mutta niistä on aikaa ja niistä pitäisi päästä yli. Pahinta on, että uusia vääryyksiä halutaan perustella vanhoilla vääryyksillä. Se ei ole hyvää politiikkaa. 

Inka: Minua harmittaa se, että saamelaisista tulee julkisuudessa usein kuva valittavina uhriutujina, joita Suomen valtion taholta sorretaan. Mielestäni se ei ensinkään ole Peteliuksen sketsihahmon tai Kiasman Grind-teoksen vika. Suomen saamelaisyhteisön sisällä käytävää keskustelua häiritsee dialogin puute. Syy on saamelaisyhteisöön ajansaatossa syntyneissä valtarakenteissa, joka on seurausta aikoinaan säädetyn saamelaiskäräjälain epädemokraattisuudesta. Siitä taas on seurannut, että saamelaisyhteisön eri äänet ovat alkaneet hautautua juntan alle. Yhtälailla saamelaisten media Suomessa, Yle Sápmi, on ansiokkaasti tukenut tuota politiikkaa ja tiettyä saamelaispoliittista ideologiaa. 

Mikko: En ole itse saamelainen, mutta olen asunut suurimman osan aikuisiästäni saamelaisalueella. On todella hienoa, että olen saanut tutustua moniin kaltaisiisi saamelaisiin, jotka ovat opettaneet minulle, kuinka moninaisesta kulttuurista tässä on kyse. Ei ole mitään yhtä ja oikeaa tapaa olla saamelainen. Valitettavasti saamelaiskäräjien toiminta, osaltaan epädemokraattiset käytänteet ja se, että uudet äänestäjät valikoidaan joukkoon poliittisesti, ovat tehneet hirveästi hallaa saamelaisten asemalle ja kielen sekä kulttuurin kehittämiselle. Suurin osa saamelaisista haluaisi vain elää rauhassa. Miten tähän oikein päästäisiin?  

Inka: Julkisuudessa näkyy paljon saamelaisaktivisteja, jotka ajavat ”saamelaisten oikeuksia” ja ”lisäävät valtaväestön tietoa saamelaisuudesta”. Mielestäni he ovat idealisteja, joiden mielessä siintää ideaali yhteiskunta ja joiden todellisuuden täyttää sorron kokemus. Idealistit kyttäävät pakonomaisesti tilaisuuksia nähdä kulttuurista sortoa. Minun puolestani heillä on oikeus olla saamelaisuudesta mitä mieltä ovat kunhan muistetaan, että kyseessä on saamelaispoliittinen liike, jonka ideologiaa kaikki saamelaiset eivät jaa. Saamelaisten itsensä  pitäisi pyrkiä totuudenmukaiseen ja asialliseen, ja erilaiset yhteisön mielipiteet hyväksyvään keskusteluun. 

Mikko: Tottakai. Eihän näitä mielipiteitä kukaan ole ollut kieltämässä. Erikoista on vain se, että nämä henkilöt kokevat jotenkin olevansa kritiikin yläpuolella. Saamelaisuudesta ja saamelaispolitiikasta saisivat heidän mielestään keskustella vain heidän hyväksymänsä tahot. Muiden, etenkin suomalaisten, täytyisi pitää turpansa kiinni. Samalla unohdetaan, että saamelaisvähemmistön enemmistö on myös sortanut ja sortaa myös omia vähemmistöjään. Etenkin unohdetaan statuksettomat saamelaiset ja heidän oikeutensa. Luullaan, että kiistämällä asia sitä ei tarvitse koskaan kohdata. Ei se vapaassa maassa tällä tavalla mene.   

Inka: Itseasiassa suomalaisten ei tarvitse pitää suutaan kiinni, kunhan ovat ”oikeaa” mieltä asioista…

Mikko: No tuo on totta kyllä. ”Virallista” totuutta ovat suomalaisetkin vapaita kannattamaan. 

Inka: Oma huomioni on inarinsaamelaisissa, jotka ovat joko jääneet Saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolelle tai jotka ovat vasta KHO:n kautta tulleet valituiksi. Heidän valinnastaan on valitettu YK:n kansainväliseen ihmisoikeuskomiteaan. Perusteluna on käytetty, että KHO loukkaa saamelaisten kulttuurisen itsehallinnon itsemäärämisoikeutta. Mikä on sellainen itsemääräämisoikeus, joka antaa toiselle saamelaiselle oikeuden kieltää toisen saamelaisen identiteetti? Millä resursseilla heitä voitaisiin pienen yhteisön sisältä puolustaa? Onneksi saamelaisten päivittäisessä kanssakäymisessä sekä sosiaalisessa mediassa on alkanut yhä enemmän näkyä kulttuurin sisällä olevat monet äänet. Se vaatii saamelaisilta rohkeutta, sillä mielestäni Suomen saamelaisyhteisön yksi isoimmista ongelmista on yhteisön sisällä vallitseva vakava kiusaamisilmiö. Tämän takia saamelaisten moniäänisyyden puolestapuhujat tulevat usein yhteisön ulkopuolelta.  

Mikko: Olen tehnyt saman havainnon. Tätä rohkeutta vaaditaan todella paljon, sillä pienissä yhteisöissä ei ole helppoa elää, jos osa yhteisöstä ”langettaa päällesi kirouksen”. Näin asioiden ei tulisi olla, vaan asialliseen keskusteluun tulisi aina olla mahdollisuus. Itse tiedän saaneeni eduskuntavaaleissa paljon ääniä saamelaisilta, jotka jakavat näkemykseni saamelaisasioissa. Senkin takia koen, että minulla ei yhteisöön ulkopuolelta tulleena ja ei-saamelaisena ole pelkästään oikeus, vaan myös velvollisuus tuoda esiin erilaisia näkökulmia. 

Inka: Seuratessani saamelaisyhteisön toimintaa huomaan, että yhteisössä aletaan epäinhimillistämään henkilöitä, jotka yrittävät rohkeasti tuoda moninaisuutta esille. Tässä ajassa ja etenkin kun monta saamelaisten asemaan vaikuttavaa tekijää on Suomessa käsittelyssä, kuten vaikkapa saamelaiskäräjälain uudistus, totuus- ja sovintokomissio sekä pohjoismainen saamelaissopimus, haastan mediaa nostamaan myös sen tavallisen saamelaisen äänen sieltä yhteisöstä esille. 

Mikko: Tähän samaan haasteeseen yhdyn. Ihmisen omaan minuuteen liittyvät asiat ovat hyvin herkkiä. Siksi olisi erityisen tärkeää, että erilaisia äänenpainoja tuodaan mukaan keskusteluun. Kun kirjoitatte saamelaisista valistaaksenne valtaväestöä, kirjoittakaa saamelaisten moniäänisyydestä. Uskaltakaa kirjoittaa eri näkemyksistä saamelaiskiistassa. Tuokaa esille historiallisten tapahtumien lisäksi sitä, mikä on hyvin ja huonosti tässä ajassa. Sitä on objektiivinen tiedonvälitys. Tämän aiheen ympärille tarvitaan enemmän sivistynyttä ja rakentavaa vuoropuhelua kuin kärjistynyttä vastakkainasettelua. 
 

Inka Kangasniemi
Inarin kunnanvaltuutettu (KOK) 

Mikko Kärnä
Kansanedustaja (KESK) 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän RaimoRento kuva
Raimo Torvinen

Itse kuulun ns. metsäsaamelaiseen vähemmistöön jonka oikeuksia ja tunnustamista saamelaisyhteisöön ei haluta tehdä saamelaiskäräjien toiesta. Meidät mollataan ja nollataan. Onneksi oleme alkaneet puolustautua, erityisen arvostuksen annan Mikko Kärnälle joka on asiaa myös esillä pitänyt julkisuudessa. Saamelaiset/lappalaiset ovat kuitenkin yksi kansa joka on asuttanut pohjolan aina Norjan rannikolta Kuolan itäosiin saakka. Kansa jonka historiaa voidaan arvuutella keitä he alunperin ovat olleet. On mahdollista, että he ovat Israelin kuningaskunnan kadonneita jäseniä, pohjoisen sraelin 10-heimoon kuuluneita jotka vietiin Assyyriaan pakkosiirtolaisuuteen n. 722-720 ennen ajanlaskun alkua.

Käyttäjän TuulaTuisku kuva
Tuula Tuisku

Mikko. Kaipaat keskustelua. Kerrotko lisää tästä mielipiteestäsi. Miten saamelaikäräjien käytänteet ovat epädemokraattisia ja miten uudet äänestäjät valikoidaan polittiisesti. Ja miten ne ovat tehneeet hallaa kielen ja kulttuurin kehittämiselle? "Valitettavasti saamelaiskäräjien toiminta, osaltaan epädemokraattiset käytänteet ja se, että uudet äänestäjät valikoidaan joukkoon poliittisesti, ovat tehneet hirveästi hallaa saamelaisten asemalle ja kielen sekä kulttuurin kehittämiselle."

Toinen kysymys, mitä ovat statuksettomat saamelaiset?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset