mikkokarna Lapin puolustaja

Vihreiden ja eläinsuojelujärjestöjen huuto ei edistä eläinten hyvinvointia

Viime päivinä on keskusteltu ahkerasti uudesta eläinsuojelulaista, josta annettu esitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Erityisen kovaa kritiikkiä lakiesitystä ja myös hallitusta kohtaan ovat esittäneet vihreät, eri eläinsuojelujärjestöt sekä muutamat poliittiset nuorisojärjestöt. Valitettavasti kritiikkiin liittyy useita erilaisia väärinymmärryksiä, joita on syytä oikaista.

Ensinnäkään nyt lausunnoilla oleva luonnos ei ole sama asia, kuin lopulta annettu hallituksen esitys tai säädetty laki. Lausuntokierroksen aikana on tarpeen kerätä erilaisilta intressiryhmiltä palautetta ja tarkastella tämän jälkeen, millä tavoin luonnosta tulisi muuttaa ennen varsinaisen hallituksen esityksen antamista. Yleensä muutoksia myös tehdään. Onkin kohtuutonta, että etenkin vihreät yrittävät jo tässä vaiheessa kaataa laskiämpäriä täydellä tarmollaan hallituksen niskaan.

Toisekseen keskustelussa ei huomioida, että laki sisältää merkittäviä parannuksia eläinten hyvinvointi- ja jalostusvaatimuksiin. Esimerkiksi kivunlievetys tulee pakolliseksi kivualiaissa toimenpiteissä, sonnien kytkettynä pitäminen kielletään ja sikojen tiineytyshäkkikielto toteutetaan. Samoin kielletään sellaisten jalostusyhdistelmien käyttäminen, jotka todennäköisesti perityttäisivät jälkeläisilleen merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavia ominaisuuksia tai sairauksia. Myös rituaaliteurastuksille tulee selkeä kielto.

Olen myös itse jo tässä vaiheessa kiinnitänyt huomiota muutamiin asioihin lainsäädännössä ja esittänyt toiveen, että lakiin kirjattaisiin esimerkiksi selkeä vaatimus eläimien jatkuvasta juomaveden saamisesta. Tämä ei ole tuottajille tai lemmikkien omistajille kohtuuton vaatimus. Edelleen haluan arvioitavaksi, miten lainsäädännössä tulee suhtautua ns. pyydä ja päästä -kalastukseen, joka on alati lisääntyvä harrastusmuoto maassamme. Mielestäni ei ole oikein, jos kalastuksen ainoana päämääränä on alistaa villi luontokappale omaksi leikkikaluksi.

Suomi on julkisuudessa esitetyistä väitteistä poiketen eläinten hyvinvoinnin mallimaa. Eläinten hyvinvoinnin korkeaa tasoa Suomessa osoittaa se, että täällä siat saavat pitää saparonsa ja kanat nokkansa. Tuotantoeläimemme ovat myös salmonellavapaita ja antibioottien käyttö eläintuotannossamme on erittäin vähäistä verrattuna muihin EU-maihin.

Tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvät parannukset maksaa aina suomalainen talonpoika. Moni maksaa niitä mielellään vapaaehtoisesti ja esimerkiksi paljon julkisessa keskustelussa olleet parsinavetat ovat maastamme häviävä navettamuoto pihattojen ja robottinavettojen korvatessa ne. Tämä kaikki aivan tuottajien omasta vapaasta tahdosta. 

Ehkäpä suurin ongelma on kuitenkin se, että samaan aikaan kun meillä vaaditaan tuottajilta valtavia investointeja, kulutetaan maassamme päivittäin tonneittain ruokaa, jonka tuottaminen Suomessa olisi laitonta. Samaan aikaan sitten kuitenkin ihmetellään ja valitellaan, että suomalainen ruoka ei kykene kilpailemaan hinnalla ulkomaisen ruoan kanssa. Kuinka se kykenisi, kun hinta on yleensä suoraan verrannollinen tuotantoeläinten hyvinvoinnin kanssa?  

Vihreiden ja eläinsuojelujärjestöjen kritiikki hallitusta kohtaan ei edistä itse asiaa, eli eläinten hyvinvointia, millään tavalla. Ei se kyllä toisaalta yllätäkään. Vihreiden ja eläinsuojelujärjestöjen edistämä politiikka kun on sellaista, että se tappaisi toteutuessaan maatalouden maastamme. Tämä politiikka tekisi myös sellaiset harrastukset ja elämäntavat kuin metsästyksen ja kalastuksen mahdottomiksi.

Keskustellaan siis tässä vaiheessa lakiluonnoksesta ja sen sisällöstä, sillä sen keskustelun aika on nyt. Hallituksen tekemisiä voi arvostella vasta sen jälkeen, kun esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi on annettu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Mitä jos ensin peruutetaan aktiivimalli? Minulle tuli tietoon kuurosta, joka joutui tekemään paljon selvityksiä, jotta asia tuli kuntoon.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Oletko kuullut että lausuntokierroksen tehtävänä on ottaa kantaa luonnokseen? On absurdia koittaa hiljentää kritiikkiä sillä, että lopullinen esitys ei ole sama kuin lausuntokierroksella oleva. Useiden tahojen mielestä uudistus on näennäinen eikä tuo merkittäviä uudistuksia eläinten hyvinvointiin ja siksi juuri nyt asiasta esitetään kritiikkiä. Aktiivimallin yhteydessä hallitus koitti perustella ettei aikanaan valmistelussa tuotu asioita esille vaikka kyllä tuotiin. Nyt sitten olet sitä mieltä, että ei pitäisi valmistelussa niin kritisoida - outoa.

Muutoinhan tässä on perinteisesti harhaanjohtavia osatotuuksia, joissa "unohtuu" moni seikka. Esimerkiksi tiineytyshäkkikielto toteutetaan, mutta porsitushäkeille ei tule kieltoa - esim Ruotsissa ja Norjassa ne on kielletty.

Kivunlievitys taas on selkeästi vajaa ratkaisu - jälleen vaikkapa Ruotsissa ja Norjassa vaatimus on paikallispuudutus ja kipulääke, Alankomaissa anestesia. Ottaisitko kastraation buranalla vai puudutuksella? Veikkaan siinä olevan vissi ero.

Toteat: "esimerkiksi paljon julkisessa keskustelussa olleet parsinavetat ovat maastamme häviävä navettamuoto pihattojen ja robottinavettojen korvatessa ne. Tämä kaikki aivan tuottajien omasta vapaasta tahdosta."
2016 syyskuussa parsinavettojen osuus oli 72%. Vaikka kepulaiselle uusien tukemisen lopettaminen onkin epäilemättä kauhea asia, niin selkeä signaali olisi ollut kielto siirtymäajalla. Norjassa ne on kielletty, Ruotsissa uusien rakentaminen on kielletty. Siirtymistä omaehtoisesti tapahtunee, mutta ei välttämättä sillä tahdilla kuin nyt halutaan antaa ymmärtää.

Loppukappaleesi on suorastaan korni ajatellen sitä, että kritisoit muita kärkevästä kritikistä: "Vihreiden ja eläinsuojelujärjestöjen kritiikki hallitusta kohtaan ei edistä itse asiaa, eli eläinten hyvinvointia, millään tavalla. Ei se kyllä toisaalta yllätäkään. Vihreiden ja eläinsuojelujärjestöjen edistämä politiikka kun on sellaista, että se tappaisi toteutuessaan maatalouden maastamme. Tämä politiikka tekisi myös sellaiset harrastukset ja elämäntavat kuin metsästyksen ja kalastuksen mahdottomiksi."

Ei se toki edistä ellette te kuuntele - viimeaikaisten perusteella ette taida kuulla vaikka huudettaisiin korvaan. Lakiesitys on länsinaapureihin verrattuna torso ja olisi parempi jättää pöydälle. Metsästyksen ja kalastus mahdottomaksi - onhan se varma.

Kaiken takana lienee kirjaus hallitusohjelmassa, jonka mukaan mikään uudistus ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia tuottajille. Valitettavasti tässä maailmassa harva asia on ilmainen.

Käyttäjän ArmasAallontie kuva
Jari Partala

Helsingin yliopiston mukaan parsinavettojen osuus oli 2012 70% Sen jälkeen on vuosittain rakennettu 60-80 uutta pihattoa ja vain muutama parsinavetta. Oleellisin kysymys on kuitenkin se, paljonko suomen lehmistä on pihatoissa. Tuo luku on yli 50% hyvän matkaa ja paranee joka vuosi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Laita ihmeessä linkki ko tietoon, niin ihmettelen asiaa. Maaseudun tulevaisuus kertoi oheisen luvun 23.9.2016.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/yli-p...

Kun sitten kuitenkin tartut artikkelin ennusteeseen kehityksestä, niin muista sen olevan vain ennuste.

Käyttäjän JuhaniVinberg kuva
Juhani Vinberg

turkistarhauksen kieltoa ajataan taas eläinsuojelulakiin, vaikka kyseessä oleva elinkeino on ainoa,joka suomessa ei tarvitse tukiasisia ja tuottaa merkittävät vientiyulot suomelle, sekä työpaikkoja tarhoille ja rehuteollisuuteen,ntainuo puudutukset ovat hyvääksyttävissä, sen sijaan eivät vihreöt taida ymmärtää, mitä tarkoittaa anestesia, ei se ei ole se pieni pyörryttäbä tunne, jokas seuraa kannabiksebn pöllyttelystä tai pienestä alkonkäytöstä,isolle eläimelle vääärin tehty anestesia on fataali.mikon ajama catch andrelease kaloiklla leikiminen on kalojen kiusaamista,joka ylittää koulukoiudsauksen moninkertaisestikumma, kun vihreäteivät aja innolla sukuelinten silpomioskieltoa, koiran häntää ei esaa typistää, mutta pkkupojan pili ä saa mutiloida mitenvaan jonkin satukirjan käskemänä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ensinnäkin turkistarhaukselle myönnetään esim investointitukia, joten väittämäsi ei täysin pidä paikkaansa.

Mitä bisnekseen tulee, niin sehän todennäköisesti vain paranee, kun suurin osa länsimaista on jo kieltänyt tai kieltämässä erityisesti kettujen tarhauksen epäeettisenä. Rahaa tullee lisää, mutta onko se oikein eläimiä kohtaan on toinen kysymys ja haluaako Suomi profiloitua tässä tapauksessa eläintensuojelun takapajulaksi vientitulojen vuoksi?

Sitäpaitsi ei tällä hallituksella tuo kielto sinne tule millään, joten se keskustelu ei johda mihinkään.

Kassien poistossa burana vai puudutus? Kukin miespuolinen voi leikillään miettiä omalle kohdalleen. Vai olisiko kenties Ruotsin ja Norjan tapaan puudutus ja kipulääke yhdessä parempi?

Anestesiaa kukaan ei tietääkseni kukaan ole Suomessa ajamassa, mutta puudutusta yhdessä kipulääkkeen kanssa kyllä.

Käyttäjän JuhaniVinberg kuva
Juhani Vinberg

anteeksi, mikko siis sjaa c&r-leikkimisen kieltoa, asia on yllä kirjoituksessani nurin päin.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Mielestäni. Animalia pitäisi julistaa terroristijärjestöksi. Jokaine joka seurasi Särkänniemen delffinien siirtoa Kreikkaan, tietää tasan tarkkaan, miten animalia toimii.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari

Mitä mieltä Kärnä siitä, että suomalaiset turkistarhurit myyvät siitoseläimiä Kiinaan? Sehän meinaa kumoaa sen vähänkin eettisyyden ja ekologisuuden, jota tarhaukseen yritetään liittää.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kepun on syytä panostaa ensin ihmisensuojeluun ja lopettaa esimerkiksi Paavo Väyryseen kohdistuva erota ja unohda -kiusanteko.

P.S. Eläinten valtakunta aikanaan tuhoaa ihmisten valtakunnan ja sisätiloihin teljetyt eläimet pääsevät vapauteen.

Juha Hämäläinen

Eläinten kasvattaminen ruoaksi tai nahoiksi on toimintaa, jota ei enää tarvita. Pärjäämme hienosti ilman lihaa ja turkiksia. Eläinten kärsimyksiä ei voi perustella ja oikeuttaa meidän tarpeillamme. Eläimen kärsimys ei ole vähäarvoisempi kuin toisen eläimen kuten ihmisen. Elinkeino on heikoin mahdollinen oikeutus tuottaa kärsimystä.

Tätä voi jokainen miettiä, joka sanoo itseään eläinten ystäväksi.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Minä tahdon ja haluan roakseni lihaa, tänään minulla ruokana riisiä, vihanneksia ja porsasta hyvässä kastikkeessa.

Jokainen elää tavallaan. Juha Hämäläinen tuskin kertoo miten meidän tulee elää ja nauttia elämästä.

Juha Hämäläinen

Olet ymmärtänyt väärin. Kerroin mitä eläinten ystävä ajattelee, jos oikeasti eläinten ystävä on. Sinä ajattelet itseäsi ja omaa hyvää oloasi. En minä siihen puuttunut.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Neljällä jalalla kulkeva sika kitukoon ja kuolkoon, koska pystyyn nostettu sika nyt vaan ”tahtoo ja haluaa roakseen lihaa”?

Käyttäjän AaroJuhanaKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Mielestäni soijasta olisi parempi valmistaa tofua kuin sianlihaa. Tofun ravintoarvo on melkein sama kuin lihalla. Samasta määrästä soijaa saa paljon enemmän tofua sianlihaa. Valitettavasti nyt käsitykseni mukaan kaupassa tofu on halvimmillaan kalliimpaa halvin liha. Itse ostaisin mieluummin tofua kuin soijalla kasvatettua sikaa jos tofu olisi halvempaa.

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Lihattakin ihminen pärjää mukavasti. Tämänpäiväinen emännän tekemä ateria paprikan sisään piilotettuine texmex-härkismuhennoksineen.

http://kuvanjako.fi/mpem6-1024.jpg

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Ottamatta varsinaisesti kantaa Kärnän tekstiin tuon esiin muutamia maidon- ja lihantuotantoon sekä huoltovarmuuteen liittyviä tekijöitä:

1. Jokainen voi omilla valinnoillaan kaupassa vaikuttaa sihen, mikä tuote menestyy ja mikä ei. Mielestäni esimerkiksi Juustoportti on tehnyt arvokkaan avauksen "Vapaan lehmän maidolla" - eli tuomalla markkinoille maidon, joka on lypsetty sellaisesta lehmästä, jolla on pääsy myös laitumelle.

2. Jokainen kynnelle kykenevä voi myös itse ruveta kasvattamaan tuotantoeläimiä ja näin omalla työllään taata sen, että markkinoille tulee eettisen tarkastelun kestäviä lihatuotteita - jos on epävarma nykyisten kriteerien täyttymisestä.

3. Jokaisen kannattaa yhä pitää mielessä myös ns. Nälkävuodet v.1866–1868. Kasvituotannon kannalta Suomi on arvaamaton maa, kuten viime kesänä taas nähtiin. Kasvukausi on lyhyt ja sato voi jäädä saamatta. Nälkävuosien jälkeen Suomeen perustettiin useita karjanhoitokouluja kautta maan ja jopa kiertäviä karjanhoitokouluja. Kun on sekä kasvituotantoa että kotieläimiä, ei jäädä tiukassa paikassa yhden kortin varaan - kalastusta ja metsästystä unohtamatta. Ei tarvita kuin yksi EU-alueen kattava kuljetuslakko, niin suomalaiset ovat aika äkkiä polvillaan ilman omaa alkutuotantoa. - Ei auta, jos oma jääkaappi on täynnä, kun 5 miljoonaa muuta jääkaappia on tyhjillään.

Kannattaaa pitää mielessä, että Suomi on yhä logistisesti varsin kaukana ja kalliiden matkojen päässä muusta maailmasta ja etelän hedelmistä. Lentorahti ja merikuljetukset maksavat sitä enemmän mitä enemmän polttoaine maksaa. Kilometriäkään lähempänä emme ole Brysseliä, vaikka miten olisimme nyt EU:ssa ja Kataisen & Stubbin mukaan sen "kovassa ytimessä". Pojat voivat olla juu, mutta me muut ollaan täällä edelleen merten takana tundralla - maassa, jossa on vain yksi, lyhyt kasvukausi vuodessa.

Mitä eläinten kohteluun tulee, niin muistuttaisin mieliin sen, mitä lukee Raamatussa, aivan Vanhan Testamentin alussa: "Ja Jumala sanoi, tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat." (1.Moos.1:26) Annettiin vallittavaksi ja siinä se. Missään ei kuitenkaan sanota, että eläin olisi vähäarvoisempi kuin ihminen.

Kuten Kärnä tuossa ylhäällä totesi, Suomessa on vielä moni asia hyvin verrattuna muihin tuottajamaihin. Myös elintarvikelainsäädäntömme on ollut yksi maailman tiukimmista. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että pientä maata ja sen vähiä resursseja on yritetty kovasti suojella kasvi- ja eläintaudeilta. Ei ole yhdentekevää, mitä tänne tuodaan ja mistä tuodaan.

Osa eläintautien viruksista on zoonooseja eli ne voivat tarttua eläimestä ihmiseen. Myös kasveista voi tarttua tauteja eläimiin. Saamani käsityksen mukaan esimerkiksi tanskalaisissa sikaloissa tavattu salmonella on tullut sinne rehujen mukana.

Kasvienkin mukana voi kulkea ihmisen terveyttä uhkaavia tauteja.

Kun uutisointi ulkolaisista "myrkkykananmunista" tavoitti suomalaiset, moni varmaan jäi miettimään mitä kaikkea esimerkiksi ulkolaiset keksipaketit sisälsivät.

Ja jotta haasteita varmasti olisi kasassa kylliksi: gmo, geenimanipuloitu soijarehu ja kaikki muu geenimanipuloitu. Tästäkin olisi jokaisen tykönään hyvä muodostaa oma mielipide. (Itse vastustan.)

4. Olisi hyvä, jos suuri yleisö tunnistaisi ne kansalaisten terveyteen kohdistuvat haittavaikutukset, joita nykyinen EU-lainsäädännön edellyttämä kilpailutus teettää. Jos lähtökohtaisesti on pakko aina hyväksyä edullisin sopimus, niin mikään ei takaa, että se olisi - ruuan ollessa kyseessä - terveellisin sopimus. (Hox: kouluruokalat, varuskunnat, sairaaloiden ja vanhainkotien keskuskeittiöt jne.)

Mielestäni on hyvä, että eläintensuojelijat ovat mukana keskustelussa. Näin pienessä maassa tarvitaan kaikki mahdollinen viisaus, kun kovassa EU:n vyöryttämässä muutospaineessa yritetään toimia tavalla, joka olisi myös eettisesti kestävä.

Suomessa on pitkät perinteet eläinten kunnioittamiselle. Sodan aikana hevoset veivät kuormansa perille rintamalla, vaikka ei olisi ollut edes osaavaa ohjastajaa mukana. Suomi-Filmistä tutun Ryysyrannan Joosepin ainoa lehmä puolestaan asui saman katon alla kuin Joosepin perhekin. Lämpöä ei ollut liikaa, mutta se riitti kaikille, myös eläimille.

Nyt ei ole aika vastakkainasettelulle vaan viisaalle kansalliselle strategialle, joka minimoi EU:n haittavaikutukset mahdollisuuksien mukaan.

http://johannasirenkaplas.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Mitä eläinten kohteluun tulee, niin muistuttaisin mieliin sen, mitä lukee Raamatussa, aivan Vanhan Testamentin alussa: "Ja Jumala sanoi, tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat." (1.Moos.1:26) Annettiin vallittavaksi ja siinä se. Missään ei kuitenkaan sanota, että eläin olisi vähäarvoisempi kuin ihminen."

Tuo nyt on suoraan sanottunan saivartelua väittää etteikö vallitseminen olisi tuonut tuossa ajattelussa mukaan erilaisen alistamisen ja pitämisen vähäarvoisempana.

Toisaalla kirjoitetaan: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja alistakaa se valtaanne.” (1. Mooseksen kirja 1:28; 2:8, 9, 15.)

Liikakansoituksen ollessa suurin maapallon ongelma myös ravinnon suhteen, niin missä vaiheessa mielestänne on tarpeeksi täyttä? Miten on mennyt noin omasta mielestä?

Sitäpaitsi uskonnon ei tule nykymaailmassa olla lainsäädäntöä ohjaava tekijä.

Jos lähdetään uskontopohjalle, niin voidaan lähteä ennemmin vaikkapa luonnonuskontojen pohjalta, niin eläimiäkin arvostetaan toisella tavalla:
Suurimpana yhteisenä tekijänä eri luonnonuskontojen välillä pidetään kunnioitusta luontoa ja sen kiertokulkua kohtaan. Ihminen nähdään osana tätä kiertokulkua: ihminen ei ole luonnosta erillinen eikä sitä ylempänä tai alempana.

Maapallo voisi jälkimmäisellä ajattelulla paljon paremmin.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Ihan maalaisjärjellä: mitä parempaa huolta eläimestä pitää, sitä paremmat tulokset. Kun olosuhteet ovat kohdallaan ja eläin terve ja tyytyväinen, silloin esimerkiksi heruu lypsylehmästä parhaiten maitoa.

Torppariaikoina saattoi perheellä olla yksi lehmä ja se oli perheen aarre, jota varmasti pidettiin niin hyvin kuin pystyttiin ja osattiin. Sen lehmän maidosta perhe tarvitsi joka pisaran.

Samoin kyntöauran eteen valjastettu hevonen oli arvokas sijoitus, jota kohdeltiin hyvin.

Ei näistä ajoista vielä niin kauaa ole, etteikö eläintä kohtaan yhä olisi jäljellä arvostusta ja kiitollisuutta. Suomalaisilla ylipäätään on luonteva suhde luontoon ja kaikkiin luontokappaleisiin.

Se, että osa yksinäisistä pientilallisista nyky-Suomessa uupuu taakkansa alle, ei tarkoita sitä, etteikö arvostus eläintä kohtaan olisi kohdallaan. Haluaisi ehtiä tehdä enemmän ja paremmin, mutta ei enää jaksa. Sitten tulee näitä surullisia uutisia tiloilta, joilta eläimet on jouduttu lopettamaan.

Tämä on hallinnollinen ongelma: mistä apuvoimia maatiloille? Tällä hetkellä maalla on työntekijöistä pulaa. Lisäksi EU-byrokratian tuottajaan kohdistuvat vaatimukset ovat ankarat - ja osin järjenvastaiset.

Esimerkki: Viljelysuunnitelma täytyy jättää sisään hyvissä ajoin ennen kuin on minkäänlaista käsitystä siitä, millainen kevät ja kesä on tulossa. Jos sitten näyttää siltä, että vaikkapa sateiden vuoksi suunnitelmaa kannattaisi muuttaa, se ei EU:lle käy päinsä. EU valvoo satelliittien kautta, että sitä lajiketta viljellään, mitä viljelysuunnitelmassa on ilmoitettu.

- - - -

Mitä tähän kommenttiisi tulee "Sitäpaitsi uskonnon ei tule nykymaailmassa olla lainsäädäntöä ohjaava tekijä."

Etkö lainkaan tunnista asetelmaa, jossa Suomen perustuslaki viime kädessä lepää Jumalan kymmenen käskyn päällä? Kymmenestä käskystä kumpuaa suomalainen yhteiskuntajärjetys, jossa varastaminen ja toisen ihmisen tappaminen on kielletty ja jossa toisesta ihmisestä ei sovi antaa väärää todistusta (mustamaalaus ja kunnianloukkaus ovat rikoksia).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset