Uudenmaan maakuntavaltuusto osoitti maakuntauudistuksen tarpeen
Uudenmaan maakuntavaltuusto päätti tänään äänin 57-12 vastustaa vallan siirtämistä sote- ja maakuntauudistuksen kautta maakuntavaltuustoille. Päätös on siinä mielessä herättävä, että se osoittaa parhaimmillaan miksi maakuntauudistus on toteutettava ja maakuntavaltuustot on valittava suorilla vaaleilla.
Uudenmaan maakuntavaltuuston päätöksessä on lopulta kyse siitä, että nykyisellään valtuustossa istuvat kuntapoliitikot edustavat ensisijassa omaa kuntaansa. Heidän ei tarvitse luottamustoimessaan katsoa laajempia kokonaisuuksia, vaan oman kunnan tai kaupungin asiat ajavat usein oman maakunnan ja Isänmaan edun edelle. Nyt mukana oli myös aimo annos Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren kapinaa.
Uudenmaan maakuntavaltuusto koostuu pääasiassa metropolipoliitikoista ja se valitaan nykyään kuntavaalien tuloksen perusteella. 80 edustajasta 26 on Helsingistä, 11 Espoosta ja 9 Vantaalta. Pelkästään tämä joukko voi halutessaan käyttää enemmistöasemaansa ja jyrätä muiden näkemykset alleen. Suorilla vaaleilla valituissa maakuntavaltuustoissa asetelma muuttuu, koska poliitikot ovat vastuussa toimistaan koko maakunnan äänestäjille kotikunnastaan riippumatta. Asioiden tarkastelukulma on näin laajempi.
Kuten ystäväni, kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Hannu Hoskonen usein toteaa, pelkät omaan napaan tuijottelijat eivät tässä maailmassa pitkälle pötki, vaan häviävät historian hämärään. Niin käy myös Uudenmaan maakuntavaltuustolle kun maakuntauudistus toteutetaan.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)
Aina ennen pienempien paikkakuntien edustajat ovat hävinneet merkittävästi suhteessa suurempiin erilaissa yhteisissä vaaleissa. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa suuret kaupungit jyräävät Uudellamaalla. Espoo sai 17 kansanedustaja 2015 kun koko Uudeltamaalta valittiin yhteensä 35. Nyt tämä suunta siis taianomaisesti muuttuu, eikä helsinkiläiset ehdokkaat saakaan murskavoittoa Uudenmaan maakuntavaaleissa. Mielenkiintoinen teoria. Olisi hauska nähdä esim. matemaattiset perusteet tälle. Itse uskon, että Helsinki saa maakuntavaaleissa yksin enemmistön tai ainakin yhdessä Espoon kanssa.
Kainuussa jossa toteutettiin hallintokokeilu maakunnista, asetelma ei mennyt kuvaamasi kaltaiseksi. Edelleen eikö ole jännä, että Lapin seitsemästä kansanedustajasta 2 on Savukoskelta ja yksi Enontekiöltä. Näissä kunnissa on yhteensä noin 3000 asukasta ja Lapin vaalipiirissä 180 000. Pohdipa sitä.
Nykyisessä maakuntavaltuustossa valtuutetut ovat kuntansa edustajia valtuustossa. Uudessa maakuntavaltuustossa kaikki valtuutetut ovat maakunnan edustajia kotipaikastaan riippumatta.
Eihän eduskunnassakaan Uudeltamaalta valittu vantaalainen ole ensisijaisesti Vantaan edustaja vaan Uudenmaan edustaja. Helsingin vaalipiiri on tietenkin sikäli mielenkiintoinen, että sieltä valitut edustajat ovat samalla Helsingin edustajia.
Onko EU-parlamenttiin valittu keminmaalainen siellä Suomen, Lapin vai Keminmaan edustaja?
Äänestäjät voisivat tietenkin päätöstä tehdessään miettiä myös tätä.
Se onkin mielenkiintoista, miten tilanne kehittyy, jos maakuntahallinto saadaan aikaiseksi. Kokemukset PK-seudun eri kuntayhtymistä antavat viitteitä siihen suuntaan, että melkoista kotiinpäinvetoa on luvassa ja monessa asiassa ryhmitytään enemmän asuinpaikan kuin poliittisen ryhmän mukaisesti. Voihan olla, että tämä ylikunnallinen vastuu painaa niin paljon, että vastaavaa ei sitten maakuntahallinnossa tapahdu.
Nähdäkseni maakuntahallinnolla ja kuntayhtymillä on juuri ajatuksellinen ero. Kuntayhtymissä kuntien valitsemat edustajat ovat edustamassa kuntaansa. Maakuntahallinnon valitut edustajat ovat koko maakunnan edustajia.
Tietenkin vaalituloksista saadaan näkyville, että edustaja A on saanut Pukkilasta 5 ääntä, Vihdistä 17 ääntä, Vantaalta 2703 ääntä, Helsingistä 5027 ääntä jne. Pitääkö hänen silloin ajaa Helsingin vai Mäntsälän etua, jos hän on sosialidemokraatti Mäntsälästä? Vai edustaako hän kuitenkin enemmän sosialidemokraattien käsitystä koko Uusimaan kehittämisestä?
Sehän riippuu paljon henkilöstä. Olettaisin, että pääosa maakuntavaltuustosta Uudellamaalla koostuu kahdesta ryhmästä, kansanedustajista ja kunnanvaltuustojen kärkinimistä.
Uudellamaalla on yhteensä 57 kansanedustajaa, joista 22 on Helsingistä ja 17 Espoosta. Kansanedustajilla lienee etulyöntiasema näissä vaaleissa koska ovat tunnettuja ja jos haluavat jatkaa kansanedustajina, ovat aika lailla pakotettuja panostamaan ja pärjäämään. Huonojen maakuntavaalien jälkeen on hankala lähteä heti eduskuntavaaleihin.
Sitä ei voi tietää kuinka moni kansanedustaja asettuu ehdolle mutta varmasti ainakin puolet, joista valitaan suurin osa. Maakuntavaaleissa valitaan 99 edustajaa, joten kansanedustajat tulevat olemaan merkittävä ryhmä. Kansanedustajista voisi olettaa, että heitä kiinnostaa enemmän koko alueen kehittäminen kuin paikallispolitikointi. Helsingin edustajat ovat kuitenkin nousseet Helsingin äänillä eduskuntaan ja voi olla, että heillä on vahvempi yhteinen intressi varsinkin kun seuraavat vaalit jo kolkuttavat ovella.
Toinen ryhmä on kuntien kärkinimet. He ovat paikallispoliitikkoja, jotka ovat omissa kunnissaan verkostoituneita keskenään. Olettaisin, että tässä porukassa olisi vahvoja intressejä ajaa nimenomaan oman kunnan etua ja toimia yhdessä tuttujen kanssa yli puoluerajojen.
Sitten on loput. Ryhmä joka voi jäädä hyvin pieneksi. Mahdotonta arvioida. Voisi kuitenkin olettaa, että kaksi edellistä ryhmää pitää päätöksentekoa käsissään.
Vaikea sanoa. Itse olisin edelleen sitä mieltä, että sen kummemmin eu-parlamentaarikkojen kuin kansanedustajienkaan ei pitäisi osallistua sen kummemmin maakunta- kuin kuntavaaleihinkaan. Niistä tehtävistä maksetaan riittävän hyvin, jolloin niiden tehtävien hyvän hoitamisen ohella ei enää muita tehtäviä tarvita.
Ongelmana on tietenkin, että äänten kalastelemiseksi puolueet pyrkivät laittamaan kaikkiin vaaleihin tunnettuja edustajiaan. Joten sikäli toive on kai mahdoton.
Varsinkin, kun ehdokkaiden saaminen on usein vaikeaa. Toivottavasti ei ole pelkkää itserakkautta mutta luultavasti pääsisin itsekin ehdokkaaksi niin maakunta- (olettaen, että maakuntavaalit tulevat) kuin kuntavaaleihinkin. Olen kuitenkin kieltäytynyt ehdottomasti. Sen verran vittumaisesti kaikkiin isompiin puolueisiin ja heidän edustajiinsa suhtaudutaan julkisuudessa, että minulla ei ole mitään halua saada sitä paskaa niskaani. Tosin ei minulla ole muutenkaan halua käyttää niin paljoa aikaa yhteisiin asioihin kuin niiden hyvä hoitaminen vaatisi.
Joten olet kyllä oikeassa. Raadollinen skenaariosi on oikein. Luultavasti lopputulos on se, että tehdään kuten ennenkin. Uudenmaan kinkereissä nyt ei keskustalla ole paljoa jakoa, joten huonosta politiikasta ja hyvävelipäätöksistä pitävät täällä kyllä huolen ihan muut. Mutta se vasta idioottimaista on ajatella, että keskustalle olisi jotain erinomaista hyötyä olla vallassa maakunnissa, joissa talous on vielä tiukemmalla.
Oikeastihan maakuntavaltuustoihin pitäisi valikoitua henkilöitä, jotka pystyvät ajattelemaan myös koko maakunnan etua. Aivan kuten eduskuntaan pitäisi valikoitua edustajia, jotka ajattelevat maan kaikkien osien tasapainoista etua.
Mihin tarvitsemme 18 maakuntaa? Verorasitus tulee nousemaan. Meille pienenä maana, 5,5milj. asukasta,riittää 2-portainen hallinto.
Välillä tuntuu, että diktaattori olisi parhaaksi tälle pölhölle kansalle.
:) Voin ryhtyä diktaattoriksi! Tai, en sentään, taidan olla liian pehmeä luonne. Kaikki alaiset hyppisivät nenille, mutta ajatuksena kiva, saisi kerran elämässä sanoa viimeisen sanan.
Mihin me olemme tarvinneet ne 300-400 sairaanhoitopiiriä ja kuntayhtymää? On 18 maakuntaa byrokratialtaan sentään paljon vähemmän. Joillekin ei mikään riitä.
Mistä tämä 18 maakunnan malli oikein sai alkunsa. Kuntaministeriri sanoi ettei määrä ole kiveen hakattu. Olisiko tuo 13 maakunnan malli mitään sama kuin vaalipiirien määrä. Nyt vielä tehdään viime fiksauksia ennen äänestuksiä.
Vanhan sanonnan mukaan raha ei siitä lisäänny, että sitä siirretään taskusta toiseen. Lisääntymistä ei tapahtune myöskään kun taskujen määrää lisätään. Lisäksi jääviysriski lisääntyy huomattavasti kun rahan anoja voi olla asianomistajana tekemässä rahoituspäätöstä.
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25...
Lääneistä juuri päästiin tarpettomina. Ja taas pitäisi lisätä Kepun mielestä hallintoa ? Eikö Keskusta muuta keksi saadakseen omilleen suojatyöpaikkoja maakuntiin ? Kepun johtama politiikka ajaa kansan etujen edelle kepulirattailla, ja taas kerran ilman omantunnontuskia. Kustannuksista piittaamatta ja omaa etua ajaen.
Btw. Keskustan osaamisesta ylipäänsä on jo saatu näyttöjä sopivasti. Nuorisosäätiö on jälleen kerran pinnalla. Eikä se Pekkarinenkaan ole vielä pinnalta hävinnyt, tai Sipilä yritystukineen ja sukulaisineen.
Markun blogilta löytyy kyllä lisää monen monia vastustavia kommentteja ja linkkejä sotea vastaan:
Ben Zyskowicz pilasi Elina Lepomäen soolon:
Jälleen sotesta:
Kolmitasoinen hallinto valtiossa Suomi on suurta haaskuuta. Se ei toimi hallinnollisesti, eikä taloudellisesti, puhumattakaan verotuksen ongelmista.
Vastavoimaksi Vapaavuoren kaupunkimetropoleille pitää käynnistää tutkimus kuntamonopooleista. Kuntamonopoolit toimisivat osavaltiokaaviota lähennellen. Monopooleilla on oma keskushallintonsa ja verotusoikeus koko alueeltaan. Kuntamonopoolit mitoitetaan niin, että niiden oletetaan säilyvän hengissä jopa sotesta huolimatta.
Kuntien suhteet valtiontalouteen määritellään pisteytyksellä, joka muodostuu tunnetuista monopolialueen muuttujien liittämisestä matemaattiseen kaavaan, joka suhteuttaa eri tasoisten metropolien vastuut, saannot ja velvoitteet valtionhallinnon suuntaan.
Metropolien keräämästä verosta osa tuloutetaan valtiolle laskukaavan mukaisesti ja loput metropoli käyttää omien menojensa katteeksi.
Miten tästä poikkeaa esim. pohjois-savon maakunta, jos maakuntauudistus astuu voimaan?
Pohjois-savon maakuntaan valitaan yhteensä 69 edustajaa ja näistä 52 pelkästään Kuopiosta, suonenjoelta ei yhtään!
Hupsista sanoo suonenjoen kepulainen kun yhtäkkiä huomaa että asioistaan päättää kuopiolaiset!
Kirjoita kommentti
Toimituksen poiminnat
Laiton lohenkalastus kuriin Itämerellä
Euroopan parlamentin jäsen
Yritysblogi
Uuden Suomen uutiset
- Jesse Joensuusta tuli maalitykki – Jokereilta hurja nousu 23:18 18.10
- Lewis Hamiltonin mestaruus katkolla sunnuntaina 20:17 18.10
- Lehti: Stubbille ikäviä uutisia – EPP:n valtiojohtajat tukevat kilpailija Weberiä 19:49 18.10
- Professori löysi irtisanomislaista pahan ongelman: ”Tämä ei enää ole työntekijästä johtuva irtisanominen” 19:09 18.10
- Carl Bildt Naton suurharjoituksesta: ”Suomi ja Ruotsi rikkovat viimein kylmän sodan aikaisen doktriinin” 18:50 18.10
- Paavo Väyrynen avautuu: Tiedotustilaisuuteen ei tullut yhtään toimittajaa – eduskunnassakin ”outo tilanne” 16:50 18.10
Kommentoi 19 kommenttia