Onko politiikka sietämättömän kevyttä?
Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner sielunveljineen puuhaavat pystyyn uutta poliittista liikettä. Politiikka on kuulema rikki ja kansalaiset tarvitsevat uusia vaikutusmahdollisuuksia. Osaltaanhan näin onkin, sillä kansalaisten luottamus puolueisiin on romahtanut: yhä harvempi äänestää saati on jäsenenä puolueessa.
En silti oikein osaa hahmottaa, miten erilaiset nettiäänestykset voisivat tukea uutta politiikan tekemistä. Eteenkään, kun moni seniorikansalainen on edelleen tällaisten äänestysten ulkopuolella. Nettiäänestykset ja -kyselyt ovat myös manipuloitavissa. Aina. Toivotan uudelle yhdistykselle menestystä näiden uusien tapojen ja mahdollisuuksien löytämisessä. On tärkeää, että tätä keskustelua käydään nyt.
Mikäli ihmisten henkilökohtaisia vaikutusmahdollisuuksia aidosti haluttaisiin lisätä, tulisi meidän siirtyä Sveitsin tyyppiseen suoraan demokratiaan. Tässäkin on varjopuolensa, kuten olemme esimerkiksi Iso-Britannian Brexit -äänestyksestä voineet todeta. Toivon todella, että voin yllättyä Liike Nyt:n uusista avauksista positiivisesti.
Olen itse uuden sukupolven poliitikko ja olen pyrkinyt hyödyntämään työssäni aktiivisesti sosiaalista mediaa. Olen saanut tästä kansalaisilta hyvää palautetta. Sosiaalinen media ei korvaa ihmisten kasvokkaista kanssakäymistä, mutta se täydentää sitä. Samalla se luo poliitikolle kanavan tuoda julki omia ajatuksiaan sekä käydä kansalaisten kanssa vuorovaikutuksellista keskustelua päivänpolttavista teemoista. Juuri vuorovaikutus on olennaista. Sosiaalinen media on nykyajan tupaillat ja mikä parasta, aina reaaliajassa kun jotain tapahtuu. Harkimon ja Jungnerin kaipaamat nettiäänestyksetkin ovat somessa mahdollisia, joskaan ei niille voi laittaa sellaista painoarvoa kuin viralliselle äänestämiselle.
Sosiaalisessa mediassa on myös monia huonoja puolia. Kynnys sortua henkilökohtaisuuksiin on valitettavan matala. Itse arvostan räväkkää keskustelua, jossa sanotaan aidosti mitä mieltä ollaan, mutta henkilökohtaisuuksiin ei ikinä voi mennä. On hyvin valitettavaa, että moni kansanedustajakin on näihin sortunut henkilökohtaisen menestyksen toivossa. Aina siinä kuitenkin vain häviää.
Politiikassa, ja elämässä, kaiken perusperiaatteena tulee olla keskinäinen kunnioitus. Eduskunnassa on valtavasti kollegoita, joiden kanssa en ole samaa mieltä juurikaan mistään. Silti arvostan heitä ihmisinä ja osaa rohkenen kutsua myös ystäviksi. Ei se sen kummempaa ole, kuin antaa asioiden riidellä ihmisten sijaan.
Liike Nyt ei ole omien sanojensa mukaan puolue. Se ei oikein ole organisoitunutkaan vielä. Perustajat toteavat, että perinteiset puolueet jopa heikentävät päätöksenteon onnistumista. Liike Nytillä on yksi perustavanlaatuinen ongelma ja se on Suomen poliittinen järjestelmä. Mikäli Liike Nyt ei pysty esittämään ja samaan läpi muutoksia Suomalaiseen poliittiseen järjestelmään, sillä on kaksi vaihtoehtoa: joko se organisoitu puolueeksi ja liikkeen jäsenet kohtaavat samat haasteet jotka Hjalliksella ja Jungerilla on ollut tai Liike Nyt kuolee pois.
Ehkä suomalainen edustuksellinen demokratia on kuitenkin paras malli meille suomalaisille. Itse karsastan monien muiden maiden vaaleille tyypillisiä puolueiden kokoamia listoja ja listavaalia. Ne toki luovat politiikkaan ennustettavuutta, mutta samalla ne vähentävät kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Kuten eduskunnan entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen totesi: ”Suomen järjestelmässä kansa itse omin kätösin poimii sen edustajien kukkakimpun sieltä kedolta. Se kimppu ei ole tasalaatuinen, mutta se edustaa parhaalla mahdollisella tavalla kansaa.”
Tämä on muuten nähty monta kertaa tälläkin hallituskaudella. Eivät hallituspuolueidenkaan edustajat ole aina toimineet oman puolueensa linjausten mukaisesti. Äänestys alkoholilaista oli tästä hyvä esimerkki.
Onko politiikka siis sietämättömän kevyttä? Ei minusta. Mutta aatteen lisäksi politiikka kaipaa vuorovaikutteisuutta ja avaan tässä nyt siihen uuden mahdollisuuden. Koska oman mandaattini pituus on toistaiseksi epävarma, niin pyydän teitä lähettämään minulle ensi viikon aikana sähköpostitse kirjallisia kysymyksiä, joita haluaisitte esittää hallitukselle. Pidätän harkintavallan itselläni, mutta lupaan laittaa parhaammat eteenpäin ja raportoida myös vastauksista. Näinkin voi kai kansalaisdemokratiaa edistää, vai mitä?
Meillähän onkin eduskunnassa nyt jo vakiintunut vanha puolue, joka nuoruudessaan kipuili kovastikin sillä ollako ’aito’ kansanliike vaiko sittenkin puolue. Jotain tuosta ideologisesta kipuilun tuloksista on vieläkin jäljellä puolueen säännöissä, kuten rajoitus puheenjohtajan toimikausille.
Miten sitten käykään liike nyt:ille?
Ilmoita asiaton viesti
Mikael on höntti?
-nimittäin heti kun sain tietää tuosta uudesta yhdistyksestä niin kirjoitin sekä Hjallikselle, että Mikaelille, sähköpostitse, että olisin tuohon kiinnostunut liittymään. Hjalliksen osalta tuli illmoitus: ei voitu toimittaa. Mikael ei mitään vastannut. Tyhmä on tyhmä. Tuo on mielipiteeni: siis; tyhmä on tyhmä.
Ilmoita asiaton viesti
Teknisesti et kirjoittanut hjallikselle, jos sinulla ei ollut hänelle toimivaa sähköpostiosoitetta.
Ilmoita asiaton viesti
Mikko, pistäpä alla olevaa asiaa eteenpäin ja raportoi tuloksista täällä US:ssa:
Meillä on ollut tarjolla 8.1.2018 lähtien parempi työttömien aktivointiin ja heikentyvän huoltosuhteen korjaamiseen suunniteltu aktiivimalli – ”Aidosti palkitseva aktiivimalli” – jossa sanotaan, että:
– -”Aidosti palkitsevassa aktiivimallissa” tulisi yhdeksi aktiivisuuden osoitukseksi hyväksyä jo hyväksyttyjen HE 124/2017 lakiesityksessä esiteltyjen tapojen lisäksi se, että työtön tarjoaa apuaan vapaaehtoisesti oman lähiomaisen, esimerkiksi kotona asuvan vanhuksen, tai oman lähinaapurinsa avuksi oman kunnan sosiaalitoimen hyväksymin perustein. Myös pienimuotoinen vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhdistystoiminnassa – tai vaikka urheiluseurassa – takaisi samat 4,65 %:lla korotetut työttömyyskorvausperusteet.”- –
Em. kansalaisaloitteeseen alla olevan linkin kautta (tällä hetkellä kasassa vajaat 3500 allekirjoitusta):
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810
Allekirjoita Sinäkin! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Suomelle olisikin hyväksi siirtyä Sveitsin-malliseen suoraan demokratiaan. Siinä ei eduskunta jää kuitenkaan vaille töitä. Britannian Brexit -äänestys on osoitus siitä, että kansalaiset ymmärtävät miten politiikka vaikuttaa heidän arkeensa – ei siitä, että kansalaiset eivät ymmärtäisi eri maiden yhteistyön tärkeyttä.
Ilmoita asiaton viesti