Puolustusvoimien lähdettävä täydellä voimalla Lapin tulvasuojeluun
Lappiin on muodostumassa tämän viikon aikana äärimmäisen vakava tulvatilanne, joka uhkaa monen kansalaisen perustuslaillista oikeutta henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Tulvat ovat tällä hetkellä keskimääräistä suurempia niin Kemijoella, Ounasjoella, Tornionjoella kuin Ivalojoellakin. Lämmin sää ja sateet viikonloppuna pahensivat tilannetta entisestään ja tällä viikolla ennustetaan lisää sateita.
Mikäli sateet todella jatkuvat, ollaan monissa paikoissa kriittisen tilanteen edessä. Kittilän tilanne näyttää nyt jossain määrin rauhoittuneen, mutta sateet voivat muuttaa kaiken. Joki kun on jo tulvinut kellareihin ja vahinkoraja on hyvin lähellä. Tornionjoella vedenkorkeus puolestaan nousee noin 30 senttiä vuorokaudessa ja se tulee nousemaan vielä metrin. Erityisesti Tornionjoen osalta on hyvin todennäköistä, että tämän viikon loppupuolella ollaan monin paikoin todella vakavissa ongelmissa.
On hienoa, että Puolustusvoimat ovat osallistuneet tulvasuojeluun Torniossa ja varusmiehet ovat auttaneet tulvavallin korottamisessa. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin riittämättömiä. Ihmisten suojelun ei tule rajoittua pelkästään taajaamiin, vaan myös jokivarren asukkaiden ja mökkiläisten omaisuudesta on huolehdittava. Loppujen lopuksi tämä vastuu on Suomen valtiolla.
Puolustusvoimilla on Suomessa lakisääteinen tehtävä osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluita. Lapin tulvakuntien tulee nyt hyödyntää tätä täysimääräisesti ja vaatia, että Puolustusvoimat saapuvat kuntien alueelle turvaamaan kaikkia vaarassa olevia kiinteistöjä. Varusmiehiä kyllä riittää ja yhden viikon ylimääräinen pioneerikoulutus kauniissa Lapin luonnossa ei tee pahaa kenellekään. Puolustusvoimat voi myös lain nojalla halutessaan toteuttaa tätä tehtävää itsenäisesti ilman mitään virka-apupyyntöjä. Tällöin toiminta tulkitaan ”muiden viranomaisten tukemiseksi”.
Lappilaisia ei saa jättää tällaisessa tilanteessa yksin. Toivon todella, että Puolustusministeriö ja Sisäministeriö käyvät asiasta vakavat keskustelut ja uskaltavat toimia nopeasti. Lapin kiireellinen tulvasuojelu on nimittäin kansallisesti tärkeämpää, kuin uusien joukkojen keskittäminen Afganistaniin tai yhteisharjoitukset Yhdysvaltojen kanssa. Jos tällainen tilanne olisi päällä etelässä, olisivat joukot varmasti jo liikkeellä.
Kunhan se ei vaikuta vakavasti varusmieskoulutukseen eikä muutu vuosittaiseksi tapahtumaksi. Lappalaiset voisivat lisäksi itse ostaa vakuutuksia ja tulvavalleja.
On ihan oikein käyttää virka-apua hätätilanteissa kuten tulvissa, haluan vain muistuttaa että se on lähtökohtaisesti kunnan ja asukkaiden vastuulla pitää huolta ja varautua. En halua että porukka hyväksikäyttää ilmaista työvoimaa kesämökkinsä suojeluun varusmiesten palvelumotivaation ja koulutuksen kustannuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Onko Kärnä siis sitä mieltä että puolustusvoimen tehtävä on ensisijaisesti olla joku vapaapalokunta Kittiläläiselle ja muile talonsa liian lähelle jokea rakentaneille vai onko sen tehtävä kouluttaa varusmiehiä/naisia Suomen puolustamiseksi. Asukkaat voidaan evakuoida, siihen ei armeijaa tarvita, mutta onko puolustusvoimien tehtävä todellakin taulutelkkareiden pelastaminen?
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin Kärnä oikeasti on tuota mieltä. Kunhan luki Hesarista että jossain tulvii ja päätti että tämähän on ”Lapin ja Katalonian puolestapuhujalle” ihan nasta teema kirjoittaa blogi.
Tai sitten olen väärässä ja New Orleansin järkyttävät tapahtumat toistuvat Kittilässä ellei Kärnä saa huudettua kansalliskaartia apuun.
”Tulva uhkaa kansalaisen perustuslaillista oikeutta omaisuuteensa” ja jotain sotaharjoituksista Yhdysvaltojen joukkojen kanssa.
Voi nyt taas yhden kerran.
Ilmoita asiaton viesti
Hei kaikki!
Osallistutaan nyt Lausuntopalvelu.fi -palvelun kautta tulvasuojeluun tulevaisuutta ajatellen:
ELY:jen ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi ovat kuultavana 9.4.-9.7.
ELY-keskukset ovat tarkistaneet arviot vesistö- ja meritulvariskeistä. ELY-keskusten ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi ovat kuultavana 9.4.-9.7.2018. Kuulemisen aikana alueen kunnilla, toiminnanharjoittajilla ja väestöllä on mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskialueista ja niiden nimeämisen perusteista.
ELY-keskukset tarkistavat ehdotuksiaan saadun palautteen perusteella, jonka jälkeen Maa- ja metsätalousministeriö nimeää merkittävät tulvariskialueet ELY-keskusten ehdotuksien mukaisesti sekä asettaa tulvaryhmät merkittäville tulvariskialueille.
Tulvariskien alustava arviointi ja ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi tehdään vuonna 2010 voimaan tulleen tulvariskilain mukaisesti. Tulvariskien alustavat arvioinnit ja merkittävät tulvariskialueet tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään kuuden vuoden välein.
Tässä suorat Lausuntopyyntö.fi -palvelun linkit, joista pääset palautteen antoon omalla alueellasi:
– Vesienhoidon keskeiset kysymykset Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella, Vastausaika päättyy 9.7.2018, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Linkki alla:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici…
– Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella, vastausaika päättyy 9.7.2018, Etelä-Savon ELY-keskus. Linkki alla:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici…
– Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella, vastausaika päättyy 9.7.2018, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Linkki alla:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici…
– Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella, vastausaika päättyy 9.7.2018, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Linkki alla:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici…
– Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelmat Kemijoen-, Tornionjoen- ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueilla, vastausaika päättyy 9.7.2018, Lapin ELY-keskus. Linkki alla:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici…
—
Ks. myös:
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253542-el…
Ilmoita asiaton viesti
Muistuttaisin tässä samassa yhteydessä vielä, että ELY:t kuulevat vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmista 8.1.–9.7.
Alla eritellyt Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset pyytävät lausuntoanne asiakirjasta/asiakirjoista ”Vaikuta vesiin – vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma maamme vesienhoitoalueilla 2022-2027”. Koko Suomen kattavat vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2021 hyväksyttiin valtioneuvostossa vuoden 2015 lopussa. Nyt vesienhoitosuunnitelmat tarkistetaan hoitokautta 2022–2027 varten.
Suunnittelun työohjelmasta ja vesienhoitoalueiden keskeisistä kysymyksistä sekä vesienhoitosuunnitelmien ympäristöselostusten laadinnasta kuullaan 8.1.2018–9.7.2018.
Taustatietoa vesienhoidosta löydät verkko-osoitteesta http://www.ymparisto.fi/vaikutavesiin > vesienhoito. Samalta sivulta pääset tarkastelemaan Vaikuta vesiin -karttasovellusta, johon on koottu tietoa vesien tilasta ja siihen vaikuttavista toiminnoista.
1. Vesienhoidon keskeiset kysymykset Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella, Vastausaika päättyy 9.7.2018, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Linkki alla:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici…
2. Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella, vastausaika päättyy 9.7.2018, Etelä-Savon ELY-keskus. Linkki alla:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici…
3. Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella, vastausaika päättyy 9.7.2018, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Linkki alla:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici…
4. Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella, vastausaika päättyy 9.7.2018, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Linkki alla:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici…
5. Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelmat Kemijoen-, Tornionjoen- ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueilla, vastausaika päättyy 9.7.2018, Lapin ELY-keskus. Linkki alla:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici…
Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006)
Ks. myös:
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253619-el…
Ilmoita asiaton viesti
Tulvasuojelun hurskastelua
Kemijoki, Ounasjoki ja Torniojoki eivät ole koskaan edes tulvineet verrattuna Keski-Euroopan jokiin tai jopa Suomessa Pohjanmaan jokiin. Keski-Euroopassa jokien suurtulvat eivät ole mikään uusi ilmiö. Keski-Euroopan joet ovat tulvineet aina.
Saksassa Tonavan rannalla olevan Passaun kaupungin olutkapakoiden seinissä on vuosien varrella tehtyjä merkintöjä ja päivämääriä tulvan korkeudesta. Rakennukset ovat kaukana jokirannasta monta kymmentä metriä Tonavan normaaltason yläpuolella, mutta siitä huolimatta vesi on aina muutaman kymmenen vuoden väliajoin noussut aivan huoneiden katon rajaan saakka. Vanhimmat vuosiluvut ovat 1800-luvun alkupuolelta.
Rhein-joki tulvii muutaman vuoden väliajoin ja Kölnin vanhan kaupungin kadut peittyvät veteen ja talojen kellarit täyttyvät. Myös Elbe-joki sivujokineen on tulvinut säännöllisin väliajoin peittäen Dresdenin ja monen muun kaupungin kadut. Tsekissä Vltava-joki on tulvinut säännöllisin väliajoin, viimeksi 2002, 2006 ja 2013, jolloin Prahan vanhakaupunki on jäänyt kokonaan veden alle.
Aikaisemmin Keski-Euroopan jokien tulviin ei ole tarvinnut puuttua, koska paikalliset asukkaat ovat aina tulvien kanssa pärjänneet. Nyt EU:n aikana jokien varsilla sijaitsevien kaupunkien tulvissa ovat jalkansa kastelleet miljoonat turistit, jolloin EU reagoi asiaan ja velvoitti jäsenmaitaan varautumaan tulviin.
Tähän EU:n määräämään Keski-Euroopan jokien tulvasuojeluun tarrautuivat myös Kemijoki Oy:n edunvalvojat. On masentavaa todeta kuinka asioittemme hoitajat, poliitikot, virkamiehet ja yksityiset kansalaiset ovat tulvasuojelun nimissä alkanet hurskastella, levittäneet väärää tietoa ja tehneet vääriä päätöksiä. Kemijoen tulvasuojelu Suomessa on hätävarjelun liioittelua.
Jos Rovaniemen Saarenkylässä on havaittu tulvia joskus 100 – 150 vuotta sitten, ei asialla ole mitään vertailukohtaa Keski-Euroopan jokiin, jotka tulvivat 5 – 10 vuoden väliajoin. Kemijoen 1859 ja 1910 tulvavuosien jälkeen on joen yläjuoksulle rakennettu kaksi isoa tekoallasta ja Kemijärven säännöstelyvara on nostettu 7 m. Lisäksi tekniikka on kehittynyt. Lumen määrä ja kosteuspitoisuudet voidaan mitata ja joen virtaamat tarkasti ennustaa jo kuukausia ennen sulamisvesiä ja näin lisätä sitten juoksutuksia tulvien ehkäisemiseksi.
Sitä paitsi ei tulva ole mikään maailman loppu. Jos Kölnin, Prahan, Dresdenin ja monen muun kaupungin kellarit voidaan 5 – 10 vuoden väliajoin tulvien jälkeen pumpata kuivaksi ja asukkaiden elämä jatkuu taas normaalisti, niin kai sen voisivat Rovaniemen Saarenkylän asukkaatkin tehdä aina 100 vuoden tai 250 vuoden väliajoin. Erona vain on se, että Kölnin, Dresdenin ja Prahan miljoonakaupunkien tulvat ovat tosiasia, mutta Rovaniemellä vain ihmisten mielikuvituksissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ajelin noin vuosi sitten Pellosta Tornioon erään jokivarren asukkaan kanssa. Ystäväni tiesi kertoa melkein jokaisen tuhoutuneen talon tai mökin kohtaloista, jotka olivat vuosien saatossa joutuneet tulvavesien valtaan tai jäiden rikkomaksi.
Jokaisen tulvista kärsineen rakennuksen kohdalla syy oli se, että ne oli rakennettu väärään paikkaan, liian lähelle jokirantaa. Rakennukset olivat kaikki aika uusia mökkejä ja rantasaunoja, uudisrakennuksia.
Torniojokivartta on asutettu satoja tai jopa tuhansia vuosia. Joen vakituiset asukkaat ovat aina osanneet varautua kevättulviin ja jäiden lähtöön eikä jokivarren vakinaisilla asukkailla ole ollut tulvien kanssa ongelmia. Ongelmia on ollut niillä typerillä junan tuomilla uudisasukkailla, jotka eivät ole osanneet ja tienneet varautua joen voimannäytöksiin kevättulvilla. On ostettu halpaa joutomaata joen rannasta ja rakennettu mökkipahanen sinne omalla riskillä.
Ilmoita asiaton viesti
>Tornionjoella vedenkorkeus puolestaan nousee noin 30 senttiä vuorokaudessa ja se tulee nousemaan vielä metrin. ….
ooo
Tuossa taitaa jo olla aika lailla lapinlisääkin, ainakin tv- uutisissa puhelivat paljon maltilliseemin.
Muuten, Lapin läänin asukastiheys on 2 as/km2. Epäselväksi jää kuinka suuria vaikeuksia siellä on nyt.
Hädässä olevia on luonnollisesti autettava.
Pelotella ei saa.
Puolustusvoimat rauhan töihin se on oikein.
Ilmoita asiaton viesti
#9
Jos Nato olisi huolissaan Pohjolan turvallisuudesta, se voisi nyt lähettää muutaman tuhat lapiomiestä tulvan torjuntaan. Nähtäis samalla minkälaisia kumppaneita meillä on.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Paavo Väyrynen olisi tällä hetkellä kansanedustaja, hän olisi jo aikaa sitten käärinyt hihat ylös ja organisoinut mahdollisesti nyt Lapissa tarvittavan tulvasuojelun eduskunnassa.
Blogikirjoituksia kirjoittelemalla ei vedenpinta laske senttiäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä se teitä kepulaisia vaivaa, että oletta aina tukiaisia huutamassa? Jos on runsasluminen talvi ja nopea kevään tulo, niin tietenkin se tulvii. Mikäli on yläjuoksu on ”perattu” ja talo on tehty tulva-alueelle, niin tokihan se kastuu.
Taitaa kuitenkin kohta jo laskea ne tulvat. Toivotaan parempaa onnea ensi kerralla.
Ilmoita asiaton viesti
Tänään luki Ruotsin television tekstitelkkarissa, että Suomen puolustusvoimat osallistuu tulvan torjuntaan Ruotsissa, Haaparannan puolella.
http://asfalttikukka.blogspot.fi/2018/05/ajankohta…
Ilmoita asiaton viesti
Eipä siinä paljon puolueet vaikuta, kun lobatut kunnat kaavoittavat parhaat luonnonmukaiset rannat varakkaiden veronmaksajien toivossa.
Esim. Jyväskylä kaavoittaa tällä hetkellä juuri niille valtakunnallisesti merkittäville tulvariskialueille kuten Kangas Tourujoella, Lutakko ja Suuruspää Jyväsjärven rannoilla. Näille alueille ei edes saisi rakentaa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan. Mutta niinpä vaan rakennetaan – kukaan ei voi sille Jyväskylässä mitään: ei kuntalainen eikä alueiden asukasyhdistykset. Ja YVA-arviointeja ei tehdä, vaikka laki niin edellyttäisi.
Tämä on sitä kuuluisaa normien purkua ja kaavoituksen sujuvoittamista, josta pitkälti voi juuri Keskustaa kiittää.
Vihreät, juuri Jyväskylässä ts. maan vihreimmässä kunnassa, taitavat hyvinkin sallia kaavoittamisen vihreiden arvojen vastaisesti valtakunnallisesti merkittäville tulvariskialueille.
Ilmoita asiaton viesti
Kaipa niitä maassa olevia NATO-joukkojakin voisi tällaisen luonnonkatastrofin hoidossa hyödyntää, ettei jää ihan omalle kontolle, ja ettei normaali varusmieskoulutus ja maanpuolustus entisestään heikkenisi..??
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tuossa ole alun perin kysymys suomalaisesta hulluudesta rakentaa vesirajaan paikasta huolimatta, vaikka tulva-alueellekkin.
Vastuukysymys lienee täysin kunnalla (rakennuslupa) ja kiinteistön rakentajalle/rakennuttajalle.
Ylläolevat seikat ovat vuosikymmenet toistuvia, niin Kokemäenjoella kuin Pohjanmaan ja Lapin tulvivilla joilla.
Armeijan virka-apu koskenee ensisijaisesti vaaratilanteita (ihmishenget, suurpalot, luonnonkatastrofit; tulvat ovat pääsääntöisesti ihmisen aikaansaannosten seurausta, joka kulminoituu jokavuotiseen luonnon kiertokulkuun.
Ihmettelen vain, jos on ollut kuukausimäärin tiedossa yläjuoksujen lumimäärät, että nyt kun vesi nousee, huudetaan apua.
Kärnän jutut ovat pelkkää irtopisteiden keruuta ennen kuin Väyrynen syrjäyttää; vielä ehtii.
Ilmoita asiaton viesti
Kävihän Torniojoella korkein rakennustarkastaja, kun jääpato laukesi Karungissa jaa siivosi kesämökit aina Röyttään asti.
Ilmoita asiaton viesti
Automaatisen toiston poisto.
Ilmoita asiaton viesti
Onko irtopisteiden keruu sitä, että akuuteista, päälle kaatuvista asioista puhutaan julkisuudessa? Asiat ovat hoidettava silloin kun varpaat uhkaavat kastua. Kaikki muu on tyhmyyttä. Ja jälkiviisaillekaan ei ole kysyntää.
Ilmoita asiaton viesti
Vanha sanonta , vuodet eivät ole veljeksiä, pitää edelleenkin paikkansa.
Ilmoita asiaton viesti
Vanha hyvä sanonta on myös ”ei vara venettä kaada”. Sopii hyvin tulva-aiheeseen 🙂
Ilmoita asiaton viesti
#22
Nimenomaan. Nyt paikalliset viranomaiset tarkastelemaan paikkoja, mihin voidaan rakentaa ja mihin ei.
Sitä varten heidät on koulutettu ja palkattu töihin.
Ilmoita asiaton viesti
Automaattisen toiston poisto.
Ilmoita asiaton viesti