Globaalina ilmiönä kaupungistuminen on mahdollisuus myös maaseudulle
Yksi suomalaisen politiikan käyttövoima on kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu. Keskustelussa viitataan hyvin usein maailman megatrendiin, kaupungistumiseen, joka tuottaa vääjäämättömänä sivutuotteena maaseudun kurjistumisen ja kuolemisen lopulta pois. Maaseutu on keskustelussa erilaisten tukitoimenpiteiden kohde, hallitun alasajon alue, jota keinotekoisesti pidetään asuttuna.
Me harvaan asutun maaseudun äänitorvet haluamme haastaa kaikki tähän keskusteluun osallistuvat miettimään maaseudun hitaan ja kivuliaan kuoleman sijasta niitä nousevia mahdollisuuksia, joita maaseutu meille eittämättä tuo. Jo pelkästään pula puhtaasta vedestä, ilmasta, ruuasta ja maasta ovat asioita, jotka nostavat maamme maaseudun merkitystä. Globaalina ilmiönä kaupungistuminen on mahdollisuus myös maaseudulle, sillä sen on todettu nostavan esimerkiksi puhtaan ruuan kysyntää ja hintaa.
Ihmisten ja yritysten keskittyminen on nähty tapana lisätä luovuutta ja innovaatioita. Teoriat kasautumisen hyödyistä luotiin aikakautena, jolloin kukaan ei uskonut koko maailman olevan tavoitettavissa yhdestä kämmenessä kulkevasta älylaitteesta. Onko sittenkin niin, että kilpailukyvyn kannalta tärkeintä ei olekaan ihmisten kasautuminen yhteen paikkaan vaan tuotteiden nopea pääsy maailman markkinoille ja osaajien liikkuminen sinne missä osaajia tarvitaan? Luovuus ja innovaatiot syntyvät nekin mieluummin ihmisten henkisestä kohtaamisesta kuin pelkästään siitä, että he fyysisesti sijaitsevat samassa tilassa.
Ymmärrys siitä, että kasvu ja innovaatiota voivat tapahtua niin kaupungeissa kuin erilaisilla maaseutualueillamme on tulevaisuuden Suomen kannalta olennaista. On selvää, että erityisesti harvaan asutulla maaseudulla on sijainnista aiheutuvia haittoja, joita voimme poistaa kansallisella politiikalla. Toimiva laajakaista ja tieverkosto ovat edellytys sille, että tieto, tavarat ja ihmiset liikkuvat.
Suomalainen harvaan asuttu maaseutu ei suinkaan kilpaile investoinneista, turisteista tai maailmamarkkinoista maamme kaupunkien kanssa. Se kilpailee globaaleilla markkinoilla omia erityispiirteitä hyödyntäen. Suomalainen maaseutu ei nimittäin ole mikään takapajula vaan menestystarina monella mittapuulla.
Maaseutuaktivistit Tytti Määttä, Kuhmon kaupunginjohtaja ja Mikko Kärnä, Kansanedustaja
Julkaistu 12.5.2018 Kalevassa mielipidekirjoituksena
Kommentit (0)