Suomi on jo kaupungistunut – trendiä joka meni jo ei kannata puolustaa
Dosentti Tuomas Kuhmonen jakoi toissapäivänä twitter-tilillään mielenkiintoisen kuvaajan, jota kannattaa tarkastella keskusteltaessa maaseudusta ja kaupungeista. Kuvaaja osoittaa, että laajamittainen kaupungistuminen loppui Suomessa jo vuosikymmeniä sitten. Usein esitetty väite, jonka mukaan olisimme kaupungistumisessa Ruotsia jäljessä, ei näytä pitävän paikkaansa. Asiasta on aiemmin kirjoittanut blogissaan Mikko Kangasoja, jonka mukaan kyseessä on tilastovirhe.
Vuonna 2011 suomalaisista asuit taajamissa 84% ja ruotsalaisista vastaavasti 85%. Onkin siis hämmentävää, miksi kaupungistumista vaaditaan, vaikka Suomi on jo kaupungistunut? Kaupungistuminen on toki globaali megatrendi, mutta koska se on jo toteutunut Suomessa, niin miksi sen puolesta puhutaan väkisin näin intohimoisesti? Eikö ajattelu tulisi pikemminkin kääntää siihen, kuinka Suomi voisi hyötyä tästä megatrendistä, joka edistyy tällä hetkellä kehittyvissä maissa?
Kaupungistumisen on todettu esimerkiksi nostavan puhtaan ruoan kysyntää ja hintaa. Tämä ruoka on tuotettava maaseudulla, sillä pelkästään kaupunkiviljelyllä maailman ihmisiä ei voida ruokkia. Globaali kaupungistuminen antaa itse asiassa Suomelle mahdollisuuden ”maaseutuistua” ja ottaa kaikki hyöty irti tästä megatrendistä. Eräs tuore esimerkki tästä on Atria, joka on ryhtynyt viemään puhdasta suomalaista sianlihaa kaupungistuvaan Kiinaan. Uskoakseni myös muiden suomalaisten puhtaiden elintarvikkeiden markkinapotentiaali kehittyvässä Kiinassa on valtava.
Meidän suomalaisten tulisikin lopettaa keskustelu kaupungistumisen keinotekoisesta vauhdittamisesta tai jarruttamisesta sekä hyväksyä, että niin maaseudulla kuin kaupungeillakin on Suomessa valoisa tulevaisuus. Samalla on hyvä muistaa, että peräti joka kolmas suomalainen haluaisi asua maaseudulla. On poliittisten päättäjien tehtävä varmistaa, että näiden unelmien toteuttamiseen (vapaaehtoisesti) on mahdollisuus. Esitän tässä loppuun muutaman keinon, joiden avulla tähän tavoitteeseen voitaisiin päästä:
1. Etätyömahdollisuuksien parantaminen ja valtion asiantuntijatehtävissä työskenteleville vapaa mahdollisuus valita oma sijoittumispaikkansa
2. Laajakaistarakentamisen loppuunsaattaminen koko maassa
3. Laajemman työtulovähennyksen tai valtion tuloverotuksen alentaminen syrjäisillä ja harvaan asutuilla seuduilla, joissa valtiollinen palvelutaso ei ole yhtä korkea kuin tiheästi asutuilla seuduilla. Teimme tästä oheisen lakialoitteen kollegani Marisanna Jarvan kanssa.
4. Laajamittaisen maaseutupaketin toteuttaminen Ruotsin mallin mukaisesti. Tämän paketin mahdollista sisältöä pohdimme parhaillaan harvaan asutun maaseudun parlamentaarisessa työryhmässä.
Kärnällä on tuli Persien alla kun Paavo Väyrysen liike vie äänet Lapissakin.
Ilmoita asiaton viesti
Kaupungistumisessa ei tosiaankaan ole enää vapaata köyttä jäljellä. Jatkossa teollistuminen ja työpaikat ovatkin maaseudulla. Suomen pitää keskittyä kaikkeen tilaa vievään, niin kuin zeppeliinien teko, herkkusienet ja verkonpaikkuu.
Ilmoita asiaton viesti
Katson ja korotan:
Tuloveron lakkauttaminen kokonaan.
Kaikki yritystuet pois ja prosentti lisää alviin, niin valtion tuloveron ja yhteisöveron voisi lopettaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eli ”urbanismin” tilastokuvaus on
”An urban area is any village, town or city with a population of at least 200, for which the contiguous built-up area meet the criterion that houses are not more than 200 meters apart when discounting rivers, parks, roads, etc.”
Eli parempi suomenkielinen termi tälle Suomessa 1960 – 2010 välin muuttoaallolle olisi ”taajamistuminen” tai ”kyläistyminen” eikä suinkaan kaupungistuminen. Ei kai kukaan väitä että 200 asukkaan suhteellisen harvaan asuttu kylä olisi ”kaupunki” tai sinne muutto ”kaupungistumista”, esimerkiksi Enontekiön kirkonkylä Hetta luetaan kyseisen tilaston mukaan kaupungiksi, kuten myös Kaaresuvanto.
Siinä mielessä olet oikeassa että ”taajamistuminen” alkaa pääosin jo tapahtunut, mutta kylistä oikeisiin kaupunkeihin muutto on edelleen käynnissä. Kenties joku keksii tälle oikean nimenkin, kenties ”metropolistuminen” tai ”suurkaupungistuminen”. Kansainvälisesti surkaupungistuminen näyttää keskittyvän eniten yli miljoonan asukkaan metropoleihin, mutta Suomessa myös onneksi muutamat pienemmät kaupungit näyttävät vetävän asukkaita puoleensa (Tampere, Turku, Oulu, Rovaniemi, Kuopio, Jyväskylä ja pari muuta)
Oletko muuten laskenut paljonko suomalainen veronmaksaja maksaa jokaisesta Kiinaan vietävästä sianlihakilosta maataloustukia?, siis paljonko suomalaiset veronmaksajat tukevat sitä että Kiinalaiset saavat syötävää, eli paljonko ruokatukea Suomalaiset veronmaksajat antavat Kiinalaisille.
Hyvä ystäväni työskentelee asiantuntijatehtävissä valtion instanssin tutkimuslaboratoriossa, miten kuvittelet töiden sujuvan jos hän vaikkapa siirtää itsensä Hettaan tai kenties Barcelonaan. Merkittävin osa kaikista asiantuntijatehtävistä valtionhallinnossa on paikkaan voimakkasti sidoksissa, on täyttä populismia alkaa edes ehdottamaan että töitä voisi alkaa itse tekemään missä huvittaa, se on todella harvoin edes teknisesti mahdollista. Mikäli etätyöt olisi taloudellisesti järkeviä, tehtäisiin etätöitä yksityisissä yrityksissä paljon enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Huvittavinta on että herra Kärnän mielipide vaihtuu päivittän, riippumatta asiasta. Kertonee melko huonosta trollista/provokaattorista
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni ”kaupunki vastaan maaseutu” -keskustelua voisi pohtia ns. kaksoiskuntalaisuuden kautta:
Tulisi säätää laki, että suomalainen voisi olla halutessaan kirjoilla yhtäaikaa omalla asuinpaikkakunnallaan sekä omalla kesämökki- tai 2-asuntopaikkakunnallaan.
Näin valittuaan ko. henkilö maksaisi veroja molempiin kuntiin. Näin hän myös saisi halutessaan esim. sotepalveluja molemmilta paikkakunnilta/molemmilta maakunnilta.
Molemmat paikkakunnat saisivat verovaroja omaan kehittämistoimintaansa ja sote-palveluitakin voitaisiin tasaisemmin yllä pitää koko maahan.
Näin toimien koko maa pysyy asuttuna ja kaikki tulevat pärjänneeksi – niin kaupunkilaiset kuin maalaisetkin. Näin myös maamme ruoka- ja huoltovarmuus pysyy paremmalla tasolla.
Ja kyllä ne henkisetkin arvot tulevat näin paremmin turvattua, jota ainutlaatuinen elävä maaseutu meille kullekin tarjoaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikko & co, tässä edelliseen viestiini liittyen:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl…
—
Katsokaapa aiheeseen liittyen Tilastokeskuksen tilastoista ”Kesämökit 2017”:
Kuopio mökkivaltaisin kunta 2017
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 kaikkiaan 507 200 kesämökkiä. Mökkivaltaisin kunta oli Kuopio, jossa oli 10 800 mökkiä. Seuraavaksi eniten kesämökkejä oli Mikkelissä, Paraisilla, Lohjalla ja Savonlinnassa. Tilastokeskuksen tiedot kuvaavat kesämökkien määriä uusimman kuntaluokituksen mukaan.” (jatkuu alla)
https://www.stat.fi/til/rakke/2017/rakke_2017_2018…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Kirsi OMP
Sinulla on täysi oikeus käyttää akuutin tarpeen sotepalveluita kaikkialla Suomessa, missä ikinä oletkin. Se kunta missä niitä käytät lähetää sitten laskun asumiskuntaasi ns. omakustannushinnalla. Järjestelmä on todetu toimivaksi.
Tällainen verojen maksamisen jako kuntien kesken olisi jo laskennallisesti erittäin monimutkainen ja kallis järjestelmä. Suurin ongelma kaksoiskuntalaisuuden verojen maksamiseen on että ihmisen aiheuttamista kuluista sote-kunnalle suurin osa koituu ihmisen elämän loppupuolella erikoissairaanhoidosta ja vanhuspalveluista, kuluja ei taasen tulee erittäin vähän ikävuosien 15 – 65 välillä, sivistystomessa taasen kulut muodotuvat elämän alkupäässä ikävuosina 5 – 18 vuotta. Tällöinhän kuntaverojen maksaminen tulisi jokaisessa tapauksessa jaotella a) eri kunnissa asutun ajan mukaan b) eri kunnan kulurakenteiden mukaan (sivistys, sote, tekn…) ja c) eri kunnissa asuttujen vuodenaikojen mukaan (talvella kunnilla suuremmat kulut) ja lisäksi siis d) asukkaan iän mukaan. Matemaattisena yhtälönä lähes järjetön totettaa.
Lisäksi kunnan olisi lähes mahdotonta tietää montako lasta aloittaa koulun tai siirtyy kesken lukukauden toisen tai kolmannen kunnan kouluun, sama terveydenhuollollossa jne. Tulisi paljon ns. tyhjäkäyntiä kuntiin koska varautuahan kuitenkin pitäisi.
Olisiko parempi uskoa jo asian lopettaa spämmäys kaikille palastoille. Asiaa on tutkittu myös hallituksen toimeksiannosta ja todettu tällainen kuntien maksjujen jako kannattamatomaksi ideaksi, kaiken lisäksi tällainenhan ei kuntataloudessa merkitsisi yhtään mitään koska kaikki tulothan menisivät kuluihin.
Ilmoita asiaton viesti