mikkokarna Lapin puolustaja

Aluepolitiikasta alueellisen tasapainon politiikkaan

Aluepolitiikalla tarkoitetaan yleensä talouspoliittista toimintaa, jonka tarkoitus on vaikuttaa eri tasoisten alueiden kehitykseen. Suomalaisella aluepolitiikalla on pitkä historia. Tämän poliitikanlajin pioneerina voidaan pitää Urho Kekkosta, jonka hahmottelemalla Pohjois-Suomen teollistamisohjelmalla luotiin työtä ja hyvinvointia koko Suomeen. Monet haikailevat edelleen tällaisen aluepoliitikan perään. Osa Kekkosen työkalupakissa olleista työkaluista tepsii edelleen, mutta maailma on kokenut näiden aikojen jälkeen niin valtavan yhteiskunnallisen murroksen ennen kaikkea globalisaation ja digitalisaation myötä, että koko aluepoliittinen ajattelu tulee kääntää uudelle raiteelle.

Suomen tulisikin siirtyä aluepolitiikasta alueellisen tasapainon politiikkaan, jolla annetaan yhteiskunnan hakeutua omaan luonnolliseen tasapainoonsa. Tämä politiikka ei tarkoita minkään seudun jättämistä yksin, vaan pikemminkin sellaisten poliittisten keinojen käyttöä, että koko maan voimavarat saadaan hyödynnettyä. Alueellisen tasapainon politiikan keskiössä on valtion antama palvelulupaus siitä, että jokaiselle ihmiselle taataan hänen tarvitsemansa yhteiskunnalliset peruspalvelut kohtuullisen etäisyyden päässä hänen itse valitsemastaan asuinpaikasta. Tämä kohtuullinen etäisyys on luonnollisesti joustava käsite eri puolilla maata.

Yhteiskunnallista maaseutu- ja kaupunkikeskustelua pitkään leimanneesta vastakkainasettelusta tulee lopultakin päästä irti ja ymmärtää, että Suomi on vahvasti keskinäisriippuvainen alueellinen kokonaisuus, jonka eri osat hyötyvät toisistaan. Eri alueilla on omat voimavaransa, joita ilman toiset alueet eivät tule toimeen. Keskustelua on pitkään hallinnut myös kaupungistuminen, jonka todetaan usein olevan globaali megatrendi ja vaaditaan tämän trendin vauhdittamista myös Suomessa. Tosiasiassa laajamittainen kaupungistuminen on päättynyt Suomessa jo vuosikymmeniä sitten ja globaalina megatrendinä kaupungistunminen edistyy tällä hetkellä kehittyvissä maissa. Onkin erikoista, ettei Suomessa ole laajasti pohdittu, mitä tämä megatrendi voi meille tarjota? Kaupungistumisen mukanaan tuoman puhtaan ruoan kysynnän ja hinnan kasvaessa tarjoaa se väistämättä mahdollisuuksia myös maaseutuistumiselle. Entä mitkä ovat kaupungistumisen matkailulle tarjoamat mahdollisuudet? Ne ovat lähestulkoon loputtomat.

Suomalainen maaseutu- ja kaupunkipoliittinen keskustelu on vajaata. Se typistyy yleensä ainoastaan keskusteluun kuntien valtionosuuksien verotulotasauksesta ja kääntyy lopulta maataloustukiin, joita me maalaiset puolustamme ja joita kaupunkilaiset sitten vastustavat. Molemmat keskustelunaiheet ovat puuduttavia ja turhia, koska vetotulotasaus on perustuslaillinen keino taata kansalaisille yhdenvertaiset peruspalvelut koko maan kattavasti.Maataloustuet taas ovat globaali järjestelmä, joiden lopettamisen harkitseman yhden valtion osalta on typeryyttä. En tällä tarkoita, etteikö keskustelua näiden järjestelmien kehittämisestä tulisi käydä, mutta kun se typistyy JOKO-TAI -tasolle, ollaan älyllisen epärehellisyyden ytimessä. Ennen kaikkea tällainen keskustelu ei koskaan johda yhtään mihinkään.

Alueelisen tasapainon politiikka vaatii, että tunnustamme yhdessä että Suomessa on kasvavia ja hiipuvia kaupunki- ja maaseutualueita. Kasvu tai kuihtuminen ei ole sidoksissa aluerakenteeseen, vaan siihen kuinka alue on onnistunut omat mahdollisuutensa ja voimavaransa hyödyntämään. Alueellisen tasapainon politiikalla taataan, että Suomen kaikille alueille annetaan mahdollisuus menestyä niiden omilla vahvuuksilla. Valtio suuntaa voimavarojaan aina jonnekin ja alueellisen tasapainon politiikassa nämä voimavarat suunnataan palvelelemaan eri alueiden luontaisia vahvuuksia.

Suomi tarvitsee juuri nyt ehdottomasti niin uutta maaseutupolitiikkaa kuin ohjelmallista kaupunkipolitiikkaakin. Alueellisen tasapainon politiikkaa näillä molemmilla sektoreilla tulee toteuttaa ennen kaikkea ihmis- ja yhteisölähtöisesti eri instituutioiden ja organisaatioiden sijaan. Tasapainoinen aluekehitys kun on paljon muutakin kuin koheesiopolitiikkaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Ehdotan alueellisen tasapainon politiikaksi viisi maakuntaa verotusoikeudella, ja lopettamalla kaikki tulonsiirrot maakuntien rajojen yli.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Tasapainotus hyödyttää sekä maaseutua että kaupunkikeskittymiä:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2238...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jos tekisimme kaksoiskuntalaisuudesta kansalaisaloitteen, tulisikohan siihen allekirjoituksia? Mitä arvelette? Tulisi asia näin käsitellyksi avoimesti, kabinettipolitiikan ulkopuolella.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Mikko.

Oletko huomannut, että maaseutu kaupunki aluekeskustelut eivät pidä sisällään liikennepolitiikkaa ja liikenteen merkitystä kehittämis-aihioissa laisinkaan, vaikka liikennepoliittiset keskustelut, pohdinta liikenneverkoista ja väylistä ovat peruskauraa sille miten maata tahdotaan kehitettää .

Pohdinta maaseutu/ kaupunki asetelmassa Suomessa oletetaan ilman perusteita, että kun keskitytään kehittämään maantie ja raideliikenneverkkoja Helsingin ja muitten rannikkokaupunkien hyödyksi niin ”homma on hoidossa”.

Silloin vain yksinkertaisesti jätetään mm Järvi Suomen mahdollisuudet Euroopan laajuiseen suora vesiliikenteeseen kehittämis arvioista, analyyseistä, ja tulevaisuuden suunnitelmista pois.

viitteet :
1) Valtion budjetit vv 2007-2017 (vaje sisävesiliikenne kehittämisen vaje noin 500 miljoonaa euroa kun sitä vertaa mm EU liikennestrategia tavoitteisiin joissa on korvamerkitty 10% EU liikenteen kehittämisissä sisävesiliikenteeseen.

2) Puhumattakaan siitä että olisi tutkittu mitä etuja maaseutu saa mikäli Suomessa aloitettaisiin noudattamaan EU liikennestrategian tavoitetta vuodelle 2050 jossa edellytetään raskaan maantieliikenne volyymien siirtoja vesiliikenteeseen

Tarkemmin sivuilla www.sisavesi.fi ;

https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2... ;

https://ec.europa.eu/transport/modes_en

ps. katsokaa miten sisävesiliikenne vaikuttaa mm Hamina-Kotkan satamaan seuraavan noin 3 vuoden ajan

http://www.haminakotka.com/fi/ajankohtaista/ensimm...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset