mikkokarna Lapin puolustaja

Maatalous selviää vain tuottajahintoja nostamalla

Kaupan edustaja retosteli eilen YLE:n A-studiossa, että kyllä on suomalaista tuotantoa tuettu, kun myyntivolyymit ovat kasvaneet. Samaan aikaan kauppa on kilpailuttanut hinnat minimiin. Tuottajien täytyy siis tuottaa enemmän, voidakseen päästä edes nollatulokseen. Tässä on kaikkien ongelmien juurisyy ja sitten kauppa vielä paukuttaa sillä henkseleitä. We have this thing called "reilu meininki", vai mitä?

Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolestaan julkaisi eilen kolumnin, jossa kannusti tehostamaan elintarvikkeiden vientiä. Se on tietysti erittäin tärkeää. Orpo nosti kuitenkin esimerkiksi Tanskan ja ihmetteli, että miten siellä voi vienti olla kymmenkertainen Suomeen verrattuna ja totesi, että meidän pitäisi pystyä samaan. Me emme kuitenkaan pysty ja siihen on yksinkertainen syy.

Tanska nimittäin vie pääasiassa ulkomaille antibiootteja täyteen pumpattua ja saparottomana kasvanutta teollisesti tuotettua porsaanlihaa. Sen vienti perustuu bulkkiin ja se kykenee kilpailemaan hinnalla. Me emme tällaisella normistolla siihen koskaan kykene, enkä itse asiassa haluakaan. Suomalaisen ruoan tulee tulevaisuudessakin olla laadukasta, eettistä ja ekologista.

Valitettavasti tämä ei kuitenkaan akuutissa maatalouden kannattavuuskriisissä auta. Aivan kuten eivät auta jatkuvat kriisipaketitkaan. Nopean vastauksen on löydyttävä kotimarkkinasta ja tuottajahinnat on saatava väkisin ylös. Suomalaisilla on tähän tutkimusten mukaan halu ja valmius, mutta keinot puuttuvat. Yksi mahdollisuus asian hoitamiseksi on kansalaisaloitteeni reilun ruuan verosta, joka kerää parhaillaan allekirjoituksia.

Parhaiten kuluttajat tukevat kotimaista maataloutta kuitenkin ostamalla kotimaista ja vaatimalla kaupalta, että se maksaa tuottajille reilun osuuden. Kaupalla on myös mahdollisuus useisiin vapaaehtoisiin toimiin, mutta tähän saakka ne ovat valitettavasti näyttäytyneet pelkkänä kilven kiillottamisena. Haastan myös kaikki suomalaiset mielipidevaikuttajat ja mediat mukaan talkoisiin: julkaistaan loppuvuosi vain sellaisia ruokaohjeita ja reseptejä, joiden raaka-aineet ovat pääosin kotimaisia. Kaikella tällä on vaikutusta ihmisten ostoskäyttäytymiseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Jotain tekemistä asiaan voi olla myös kuluttajien ostovoimalla, vaikkakin ruuan osuus kuluttajien menoista onkin pienentynyt melkoisesti takavuosikymmenistä.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Tietyn verokertymän korvamerkitsemistä johonkin nimettyyn tarkoitukseen ei ole ollut tapana tehdä valtion budjettitaloutta suunniteltaessa. Ainoa tietämäni poikkeus tähän on yle-vero.

Tuottajahintojen korottamisen merkityksestä olen samaa mieltä.

Tässä tapauksessa lisämotiivi veron käytölle olisi se, että korotuksen vaikutus tuotteiden myyntihintoihin ohjautuisi suoraan ostajalta tuottajalle ilman välitysportaan normaalia katteenmuodostuksen vaikutusta.

Ravintola- ja ateriapalveluiden ruoan jättäisin luonnollisestikin tämän veron ulkopuolelle - vero on jo mukana niiden raaka-aineissa.

Ylipäätäänkin uuden veron keksimisissä olisin varovainen. Olisi hyvä selvittää mikä on alkutuottajalta kauppaan päätyvän tuotteen kulurakenne kokonaisuudessaan. Veron kokonaismäärä tässäkin voi jo nykyisellään yllättää.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Parhaiten kuluttajat tukevat kotimaista maataloutta kuitenkin ostamalla kotimaista ja vaatimalla kaupalta, että se maksaa tuottajille reilun osuuden."

Ei kai kuluttajan tarvitse muuta kuin ostaa kotimaista, niin tuottajahinta määräytyy sopivaksi markkinatalouden lainalaisuuksien mukaan. Pitäisi vain olla enemmän syitä suosia Suomalaista, eli suomalaisia tuotteita pitäisi kehittää. Lidlin kotimaiset kalat ovat hyvä esimerkki tälläisestä onnistuneesta tuotekehityksestä.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Olisko syytä esitellä jonkin keskivertotilan taloudenpito vaikka anonyymisti?
Kun Valio kertoo palauttavansa koko tuloksensa omistajilleen, maanviljelijöille ja joku kumminkin pumppaa 2,5 miljardia johonkin, niin keskivertolukija ei ymmärrä yhtälöä. Se osaa vaan jakolaskua.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kyllä kaupanportaankin tulee tinkiä omasta katteestaan. Tällaiset kuivuuskesät ovat ns. force majure -este, jolloin ruoantuottajien ja kaupan väliset sopimukset avataan ja kohtuullistetaan.

Onnea kansalaisaloitteellesi! :) Tästä allekirjoittamaan:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3312

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kannata Kansalaisaloite.fi -palvelussa samalla myös Kärnän aloitteen alla olevaa "Kansalaisaloitteet eivät saa mennä roskiin vaalien takia" -aloitetta, johon pääset alla olevasta linkistä:

"Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen perustuslakia niin, että perustuslain 49 pykälään (Asioiden käsittelyn jatkuvuus) lisätään ensimmäisen virkkeen perään virke: "Kansalaisaloitteen kautta tulleissa asioissa eduskuntavaalit eivät kuitenkaan katkaise asian käsittelyä."- -

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3304

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"Suomalaisen ruoan tulee tulevaisuudessakin olla laadukasta, eettistä ja ekologista."

Olen samaa mieltä. Laadukkuuden, eettisyyden ja ekologisuuden vaatimus toteutuu luomu-merkinnän kautta. Suomalaisen maatalouden olisi syytä harpata luomutuotantoon. Luomutuotteilla on uskottavuutta laadukkuudessa, eettisyydessä ja ekologisuudessa. Suomalainenkin tehotuotanto on ihan samaa tehotuotantoa kuin tanskalainenkin. Siellä joudumme kilpailemaan liian kovassa sarjassa.

Sika-nauta on sika-nautaa, tuottajamaalla ei ole merkitystä.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"tuottajamaalla ei ole merkitystä."

Ehkei sinulle ;)
Mutta jos eettisyyttä ajattelee, niin tietysti sillä on merkitystä.
http://animalia.fi/2017/03/07/tutkimus-paljastaa-e...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lisäksi luomuviljelyn on todettu pärjäävän paremmin ilmaston ääri-ilmiöille, kuten esim. kuivuudelle, viljelymaan paksumman humuskerroksen ansiosta.

- -"Luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla maan orgaanisen aineksen, eli humuksen määrä on keskimääräistä korkeampi. Tämä johtuu ainakin osittain monipuolisesta viljelykierrosta, joka sisältää myös nurmikasveja. Maan viljelijällä on taskussaan muitakin työkaluja maan multavuuden hoitoon: kasvipeitteisyyden maksimointi, muokkauksen keventäminen, ojituksen hoito, orgaaniset maanparannusaineet jne.

Ja se maan orgaaninen aines – humus – on peräisin ilmakehän hiilidioksidista, jota kasvit muuntavat yhteyttämällä sokereiksi, joita maaperän mikrobit muokkaavat pitkäikäisiksi hiiliyhdisteiksi maaperän hiilipankkiin. Hoitamalla maan multavuutta viljelijä siis tekee palveluksen paitsi omalle tilalleen, myös ilmastolle sitomalla kasvihuonekaasuja maaperän hiilivarastoon.

Maan multavuuden kohentuminen vie aikaa, joten varsinkin uusilla luomutiloilla kannattaa olla kärsivällinen. Hyvä maaperän hoito alkaa lopulta näkyä myös tilipussissa parempina satoina. Panostus maaperään on lopulta se kaikkein tärkein investointi tulevaisuuden kannalta." - -

https://proluomu.fi/noora-mantere-aarimmaiset-saao...

---

Ihmettelenkin, miten peltojen luonnollinen ekosysteemi voi toimia, jos sinne syydetään tonneittain kalkkia sitomaan fosforia?

Ettei nyt mentäisi ojasta allikkoon: Vesistö pudistuu, mutta viljelyn ekologisuus vaikeutuu huomattavasti. Pelto tarvitsee omat pieneliönsä, jotka nyt tukahdutetaan kalkilla... Ei hyvä.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Kyllähän se niin on, että luomuviljely ei ole maalle/humukselle parempi. Ja ongelmana on myös luomuviljelyn tehottomuus. Tämän luulisi jokaisen ymmärtävän.

"Satotaso on keskimäärin noin 45 prosenttia alhaisempi kuin tavanomaisella tuotannolla. ..vastaavan viljamäärän tuottamiseen tarvitaan huomattavasti enemmän peltopinta-alaa."

"Ruotsin maatalousyliopiston tutkijat sanovat, ettei luonnonmukaisesti tuotettu vilja ole luonnon kannalta yhtään parempi ratkaisu kuin tavanomainenkaan tuotanto."
https://yle.fi/uutiset/3-5290313

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Luomuviljely ei ole niin ekologista kuin luullaan
"Koska luomuviljely kuitenkin tuottaa pinta-alayksikköä kohti tavanomaista viljelyä huonomman sadon, ympäristövaikutukset tuotettua tonnia kohden ovat luomussa usein huonommat."
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/luomuvilj...

Tutkijoiden kova väite: Pelkkä luomutuotanto katastrofi elintarvikehuollolle
"Satotaso on luomussa merkittävästi pienempi. Uutta peltoa pitäisi raivata paljon, jotta ruokaa voitaisiin tuottaa yhtä paljon kuin nyt. Riittävän suuri raivaaminen ei välttämättä ole edes mahdollista. Toteutuessaankin se aiheuttaisi merkittäviä ympäristöhaittoja."
https://www.tekniikkatalous.fi/summa_premium/2014-...

Kaikkein huonoin yhdistelmä on se, että ihmisten määrä lisääntyy ja samalla he vaativat enemmän luomua -> Katastrofi, sanovat tutkijat.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Luomulla on hyödyllisiä vaikutuksia luonnon koko ekosysteemille:

- -"Samalla luomuviljely edistää luonnon monimuotoisuutta: tutkimusten mukaan luomupelloilla elää kolmannes enemmän eliölajeja kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla. Luomuviljely rikastuttaa sekä pellon kasvi- että eläinlajistoa: erityisesti siitä hyötyvät pölyttäjähyönteiset ja niitä ravintonaan käyttävät linnut." - -

https://proluomu.fi/luomupellot-kestavat-kuivuutta...

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #15

Kannattaisi uskoa yliopistotason tutkimuksia eikä linkata luomuyhdistysten koristeltuja mainoksia ;)

Saattaa siellä luomupellolla olla enemmän elämää, etenkin tuholaisia.

J. Tammisola (MMT, FL, kasvinjalostuksen dosentti, erikoistutkija emeritus):
"Luomuvihannesten ja -hedelmien tuotannon tehottomuus ja suuret hävikit nostavat niiden hinnat yleisesti 2–6 kertaisiksi tavanomaisiin kasviksiin verrattuina. Tieteellisten tutkimusten mukaan tavallisten kasvisten vaihtaminen luomukasviksiin aiheuttaisi suurta kansanterveydellistä vahinkoa."
http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/LuomunOnge...

Tämä dosentin toteamus vielä: "Luomun säännöksissä, markkinoinnissa ja strategioissa ei saisi esiintyä kuluttajia harhauttavia väitteitä luomun terveyshyödyistä, eikä niihin saisi ujuttaa tavoitteita luomun osuuden kasvattamisesta, varsinkaan hallinnollisen eriarvoisuuden, yhteisistä varoista maksettavien tukiaisten ja ”aatteellisten” kampanjoiden
avulla."

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #16
Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #17

Linkissäsi oli mm., että

- - "Luomutuotannossa ei käytetä synteettisiä lannoitteita, joiden valmistaminen on kallista ja kuluttaa paljon energiaa. Cornellin yliopiston tutkimuksessa luomutuotanto kulutti 30 % vähemmän energiaa kuin tavanomainen viljely. Näin luomuviljelyssä saadaan myös minimoitua lannoitteiden aiheuttamat laajamittaiset ympäristöhaitat, kuten pohjavesien ja vesistöjen saastuminen ja rehevöityminen.

Luomuviljelyn ehkä tärkein hyötypuoli on kuitenkin maaperän säilyminen viljelykelpoisena, joka mahdollistaa kestävän maatalouden. Cornellin yliopiston tutkimus osoitti maaperän eroosion olevan vähäisempää luomuviljelyssä kuin tavanomaisessa viljelyssä. Maaperän laatua seurattiin mittaamalla kahdeksaa eri parametria, jotka osoittivat luomuviljellyn maan parantuvan ja rikastuvan (esimerkiksi kasveille tärkeän typen pitoisuus kasvoi 8–15 %), kun taas perinteisesti viljelty maa menetti ravinteita eroosion ja huuhtoutumisen seurauksena. Maaperän köyhtyminen on yksi perinteisen tehoviljelyn ongelma, jonka takia moni asiantuntija ei pidä tätä viljelymuotoa kestävänä.

Maaperän köyhtyminen vaikuttaa myös satoisuuteen perinteisesti viljeltyä peltoa muutettaessa luomutuotantoon. Vie jonkin aikaa, että ravinteet saadaan rikastettua takaisin maaperään ja satoisuus saavuttaa optimitason. Cornellin yliopiston tutkimuksessa tämä viive oli neljä vuotta. Tällainen viive on yksi tekijä, joka vääristää Tammisolan esittämiä yksinkertaisia vertailutilastoja." - -

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #18

"Luomuviljelyn ehkä tärkein hyötypuoli on kuitenkin maaperän säilyminen viljelykelpoisena, joka mahdollistaa kestävän maatalouden."

Tutkimuksia on monenlaisia. Myös suomalaisia:

"Maan orgaanisen aineksen pitoisuus eli ”humuspitoisuus” ei tässä tutkimuksessa eronnut viljelymenetelmien välillä"
"Mikrobiyhteisöjen koostumus ei ollut selkeästi yhteydessä viljelymenetelmään. Toisin sanoen ei voitu erottaa esimerkiksi luomumaalle tyypillistä mikrobistoa."
"Luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti viljellyt peltolohkot eivät eronneet selkeästi toisistaan maan kemiallisten, biologisten tai fysikaalisten ominaisuuksiensa suhteen."
http://www.mtt.fi/met/pdf/met2.pdf

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #18

"Väitteet maaperän köyhtymisestä tehoviljelyssä ovat Tammisolan mukaan suurta huijausta."
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/308147-l...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Uuden eläinsuojelulain myötä hallituksella olisi ollut mahdollisuus turvata kotimaisen eläintuotannon eettisyys vastaamaan mainoslauseita. Kun sitä ei tehty, en näe mitään syytä suosia juuri kotimaista.

Palataan asiaan joskus 15 vuoden päästä jos siirtymäaikojen määräajat pitävät.

Seppo Stolt

Uudessa eläinsuojalaissa nää siirtymä ajat on todella pitkiä. Broileria syödään vaan entistä enemmän ja bbq broileria myös on puolustusvoimien ruuassa ja on ilmeisesti Suomalaista, mutta kun tutkii Suomalaista ruokaa niin eettisyydestä olisi parannettavaa. Tää vois olla myyntiä varten hyvä valtti jos ollaan valmiita maksamaan vähän ylihintaa paremmin tuotetusta ruuasta, mut ei olisi nimeltään luomu. Koska sillä nimellä jostain syystä ruoka on todella kallista.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kun tilaa naudanpihvin ravintolassa, ei lihan alkuperämaa juurikaan merkitse mitään. Kun myymme lihaa vientiin, ostajalle lihan suomalaisuus ei ole myöskään laadun tae. Ei se sitä ole myöskään kotimaiselle ostajalle. Eläinsuojelulain uudistuksen vesittäminen taisi olla Keskustalle itsetarkoitus.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Minä ehdottaisin, että suomalaisen maidon hintaan l i s ä t ä ä n 10 senttiä + alv eli laskutavalla 0,10 X 1,14. Silloin 10 sentin lisäys menisi kokonaan tuottajalle ja alvin perii valtio.

Laskin, että meidän kahden aikuisen hengen taloudessa tuollainen lisäys olisi yhteensä vain noin 60 euroa per vuosi - kun toinen juo kalliimpaa laktoositonta maitoa. Ei todellakaan suuri satsaus sille, että saamme hyvää raikasta suomalaista maitoa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Käy, kunhan raikkaan ruotsalaisen hinta ei nouse nykyisestä 76 sentistä.

Kaupan tulee pyrkiä halpuuttamaan, ei kalleuttamaan elintarvikkeiden hintojaan. Suomalainen ruoka on edelleen eurooppalaisittain vertailtuna ylivertaisen kallista.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Taitaa olla vaalit tulossa, kun viljelijöiden ongelmat nyt puhuttavat. Niitä ongelmia on ollut jo pidemmän aikaa, mutta eipä tuo ole sanottavasti kiinnostanut. Ensimmäinen kylmä suihku tuli Venäjä-pakotteiden mukana. Tilanne on sen jälkeen ennemin huonontunut kuin parantunut. Tyhjänpäiväinen EU-uho maksatetaan pienellä joukolla kansalaisia.

Olisihan se kaunis ajatus, että saataisi jonkinlainen reilunkaupan menettely elintarvikkeisiin. Tuskimpa toimii. Reilun kaupan banaaneja ei monikaan osta. Chiquitat viedään käsistä, kun ne ovat halvempia. Sama se on kotimaisten tuotteiden kohdalla. Olkoon tutkimustulokset mitä hyvänsä.

Viljelijän asema ei parane ennenkuin he pystyvät ohittamaan tuotteiden markkinoinnissa nykyisen vähittäiskaupan monopolin. Siitä on eräitä esimerkkejä, mutta vielä kovin vähäisessä määrin.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Ruoka olisi hintansa väärti, jos sitä tuotettaisiin vain se määrä, mitä omassa maassa kuluu. Mitä järkeä on maksaa tukea sianlihan tuotannosta, jos se tuki näkyy kiinalaisen ruoka-annoksessa.

EU-alueelle myydyn ruuan vielä ymmärtää, kun siitä Suomen lähes kolmen miljardin tuesta EU maksaa yhden miljardin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Käytännössä kokeiltua. Istutin edellisvuonna kesäpaikassamme kymmenen riviä perunoita vuosikymmeniä levänneeseen maahaan, seitsämän lannoitin, kolme ilman lannoitetta. Tulos, lannoitetut perunat kesäkuussa valmiina nostettavissa, lännoittamattomat valmistui myöhemmin syksyllä, huomattavasti pienempinä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Pienet olivat parempia, ravitsevampia ja terveellisempiä.

No, eivät tietenkään olleet, kun ravinneaineet liikkuvat maaperässä tuon vajaan metrin päähän vaivatta. Lannoitteesi ravitsi ihan samalla tavalla myös ne muutaman kymmenen sentin päässä olleet "lannoittamattomat". Ellei kokeiluplänteilläsi ollut välissä kyntämätöntä maata reilusti. Silloin eron voi selittää myös maaperän ja sijainnin muutokset.

Oletko joskus maistanut oikeaa luomuperunaa? Ne ovat kyllä melko tavalla samanlaisia kuin lannoitepotutkin ja maistuvat herkullisilta. Kesäkurpitsan osalta ero on vielä selvempi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset