Pääkaupunkiseudun on tultava puolitiehen vastaan

Professori, puoluekaverini Laura Kolbe julkaisi tänään uuden kirjansa ”Koti, katu, kortteli”, jossa käsitellään yhtenä läpileikkaavana teemana hyvin ajankohtaista kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua. Laura pyysi minua puhumaan kirjansa julkistamistilaisuuteen, mutta se ei nyt valitettavasti ollut mahdollista. Odotan kuitenkin innolla, että pääsen uppoutumaan teokseen.

Laura on nimittäin täysin oikeassa. Suomi on jo jakaantunut kahtia ja yhteiskunnan kannalta olisi äärimmäisen tärkeää estää polarisaation syveneminen. Toivon todella että kirja edistää dialogia kaupunkien ja maaseudun välillä, sillä Suomi todellakin on yksi kokonaisuus ja sellaisena sitä tulee myös kehittää. Se vaatii kaikkien huomioimista.

Eräs asia minua kuitenkin hämmästyttää. Vastakkainasettelusta on tässä maassa nimittäin ryhdytty puhumaan vasta sen jälkeen, kun olemme maaseudulla ja maakunnissa heränneet toden teolla puolustamaan omia oikeuksiamme ja olemassaolomme oikeutusta. Kukaan ei ole puhunut vastakkainasettelusta yhtään mitään niin kauan, kuin olemme olleet hiljaa ja puristaneet kättä taskussamme nyrkkiin. Meistä maalaisista on tullut monelle kiusallinen ongelma vasta siinä vaiheessa, kun olemme alkaneet vaatia keskustelua ja tulleet siihen mukaan aktiivisiksi osapuoliksi.

Eräs toinenkin asia on selvä: maaseutu ja maakunnat eivät ole koskaan uhanneet kaupunkien olemassaoloa tai kaupunkikehitystä. Eivät koskaan. Samaa ei kuitenkaan voi sanoa kaupungeista. Viimeksi tällä viikolla saimme lukea kokoomuksen Sari Sarkomaan vaatimuksista valtiolle osoittaa lisää rahoitusta kaupunkien kasvukustannuksiin. Samalla Sarkomaa vaati valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistamista siten, että Helsinkiin jäisi enemmän rahaa.

Sarkomaa ja samanmieliset, pormestari Jan Vapaavuori etunenässä, höpöttelevät kaupungistumisen autuudesta ja ”globaalista megatrendistä” ymmärtämättä, että tämä trendi ei todellakaan voi Suomen osalta tarkoittaa kaikkien suomalaisten survomista Helsinkiin. Päinvastoin, globaalina trendinä kaupungistuminen luo valtavasti mahdollisuuksia Suomen maaseudulle. 

Tämän tyyppinen keskustelu ei liennytä polarisaatiota kaupunkien ja maaseudun välillä. Jos Helsinki haluaa lisää rahaa kasvukustannuksiin, voi se korottaa kunnallisveroa. Helsingin kunnallisveroaste on nyt 18, kun se on keskimäärin koko Suomessa vajaat 20. Miksi valtion tulisi työntää lisää rahoitusta Helsinkiin ja näin varmistaa vieläkin suuremman eriarvoisuuden syntyminen? Miksi valtio jättäisi hyödyntämättä maaseudun mahdollisuudet? Ajatus on absurdi.

Mikäli vastakkainasettelua pääkaupunkiseudun ja maaseudun välillä halutaan liennyttää, vaatii se pääkaupunkiseudulta vastaantuloa. Ei enää valheellisia puheita maaseudusta pääkaupunkiseudun elättinä. Ei enää puhetta syrjäseutujen toivottomuudesta ja kuolemasta. Ei vaatimuksia verotulojen tasausjärjestelmän romuttamisesta, kaupungistumiskehityksen vauhdittamisesta tai maataloustukien lopettamisesta. Ei enää asumistukijärjestelmän ongelmien kiistämistä. Ei enää Länsimetron sekoilujen puolustamista eikä maalaisten päähän potkimista loukkaavilla puheilla.

Olisi kaikkien kannalta parasta jos istuisimme yhdessä alas ja pohtisimme, kuinka Suomea kehitetään yhtenä kokonaisuutena ja miten eri alueiden vahvuudet otetaan huomioon. Muu Suomi tarvitsee pääkaupunkiaan, mutta pääkaupunkiseutu todellakin tarvitsee myös muuta Suomea. Milloin joku Helsingin arvojohtajista uskaltaa lopultakin sanoa myös tämän ääneen? Tämä hanska on nyt heitetty ennen kaikkea Vapaavuoren suuntaan. Valitettavasti epäilen, että rohkeutta siihen tarttumiseen ei ole.

mikkokarna
Keskusta Helsinki
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Kansanedustaja toista kautta eduskunnassa. Olen 42-vuotias helsinkiläinen ja osa-aikainen lappilainen sekä saaristolainen, jolle kaikki eräharrastukset ovat lähellä sydäntä. Ennen valintaani eduskuntaan toimin Enontekiön kunnanjohtajana ja sitä ennen Ivalon rajavartioalueen varapäällikkönä. Ehdolla eduskuntaan Helsingistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu