mikkokarna Lapin puolustaja

Pääkaupunkiseudun on tultava puolitiehen vastaan

Professori, puoluekaverini Laura Kolbe julkaisi tänään uuden kirjansa ”Koti, katu, kortteli”, jossa käsitellään yhtenä läpileikkaavana teemana hyvin ajankohtaista kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua. Laura pyysi minua puhumaan kirjansa julkistamistilaisuuteen, mutta se ei nyt valitettavasti ollut mahdollista. Odotan kuitenkin innolla, että pääsen uppoutumaan teokseen.

Laura on nimittäin täysin oikeassa. Suomi on jo jakaantunut kahtia ja yhteiskunnan kannalta olisi äärimmäisen tärkeää estää polarisaation syveneminen. Toivon todella että kirja edistää dialogia kaupunkien ja maaseudun välillä, sillä Suomi todellakin on yksi kokonaisuus ja sellaisena sitä tulee myös kehittää. Se vaatii kaikkien huomioimista.

Eräs asia minua kuitenkin hämmästyttää. Vastakkainasettelusta on tässä maassa nimittäin ryhdytty puhumaan vasta sen jälkeen, kun olemme maaseudulla ja maakunnissa heränneet toden teolla puolustamaan omia oikeuksiamme ja olemassaolomme oikeutusta. Kukaan ei ole puhunut vastakkainasettelusta yhtään mitään niin kauan, kuin olemme olleet hiljaa ja puristaneet kättä taskussamme nyrkkiin. Meistä maalaisista on tullut monelle kiusallinen ongelma vasta siinä vaiheessa, kun olemme alkaneet vaatia keskustelua ja tulleet siihen mukaan aktiivisiksi osapuoliksi.

Eräs toinenkin asia on selvä: maaseutu ja maakunnat eivät ole koskaan uhanneet kaupunkien olemassaoloa tai kaupunkikehitystä. Eivät koskaan. Samaa ei kuitenkaan voi sanoa kaupungeista. Viimeksi tällä viikolla saimme lukea kokoomuksen Sari Sarkomaan vaatimuksista valtiolle osoittaa lisää rahoitusta kaupunkien kasvukustannuksiin. Samalla Sarkomaa vaati valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistamista siten, että Helsinkiin jäisi enemmän rahaa.

Sarkomaa ja samanmieliset, pormestari Jan Vapaavuori etunenässä, höpöttelevät kaupungistumisen autuudesta ja ”globaalista megatrendistä” ymmärtämättä, että tämä trendi ei todellakaan voi Suomen osalta tarkoittaa kaikkien suomalaisten survomista Helsinkiin. Päinvastoin, globaalina trendinä kaupungistuminen luo valtavasti mahdollisuuksia Suomen maaseudulle. 

Tämän tyyppinen keskustelu ei liennytä polarisaatiota kaupunkien ja maaseudun välillä. Jos Helsinki haluaa lisää rahaa kasvukustannuksiin, voi se korottaa kunnallisveroa. Helsingin kunnallisveroaste on nyt 18, kun se on keskimäärin koko Suomessa vajaat 20. Miksi valtion tulisi työntää lisää rahoitusta Helsinkiin ja näin varmistaa vieläkin suuremman eriarvoisuuden syntyminen? Miksi valtio jättäisi hyödyntämättä maaseudun mahdollisuudet? Ajatus on absurdi.

Mikäli vastakkainasettelua pääkaupunkiseudun ja maaseudun välillä halutaan liennyttää, vaatii se pääkaupunkiseudulta vastaantuloa. Ei enää valheellisia puheita maaseudusta pääkaupunkiseudun elättinä. Ei enää puhetta syrjäseutujen toivottomuudesta ja kuolemasta. Ei vaatimuksia verotulojen tasausjärjestelmän romuttamisesta, kaupungistumiskehityksen vauhdittamisesta tai maataloustukien lopettamisesta. Ei enää asumistukijärjestelmän ongelmien kiistämistä. Ei enää Länsimetron sekoilujen puolustamista eikä maalaisten päähän potkimista loukkaavilla puheilla.

Olisi kaikkien kannalta parasta jos istuisimme yhdessä alas ja pohtisimme, kuinka Suomea kehitetään yhtenä kokonaisuutena ja miten eri alueiden vahvuudet otetaan huomioon. Muu Suomi tarvitsee pääkaupunkiaan, mutta pääkaupunkiseutu todellakin tarvitsee myös muuta Suomea. Milloin joku Helsingin arvojohtajista uskaltaa lopultakin sanoa myös tämän ääneen? Tämä hanska on nyt heitetty ennen kaikkea Vapaavuoren suuntaan. Valitettavasti epäilen, että rohkeutta siihen tarttumiseen ei ole.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

"tämä trendi ei todellakaan voi Suomen osalta tarkoittaa kaikkien suomalaisten survomista Helsinkiin"

Bravo! Älköön kukaan tulko!! Kepun pitää esittää helsinkiläispassia, jota ilman ei voi muuttaa Stadiin. Muuten kaikki poistuu kepulaisvetoisista kunnista jonnekin, missä päätöksiä ei tehdä rukouspiireissä.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Kiitos kun jälleen kerran todistit (kaupunkilaisen) moukkamaisuutesi, ennakkoluulosi ja pilkallisuutesi.

Rukouspiirit? Sekoitatkohan nyt kunnallishallinnon johonkin fantasiaasi?

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

"Sekoitan" rukouspiirit keskustalaisuuteen -esim. pm. Kaupunkilainen moukkamaisuuteni soisi todella ihmisten pysyvän kotikunnaillaan. Älkää tulko Stadiin! Joku tolkku pitäisi olla tässä rynnimisessä... Edes muutama kepulainen kunta voisi säilyä muuttovoittoisena!

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #10

Oulu...Liminka...Kempele...Tyrnävä...Lumijoki ... onhan noita.
Yhdessäkään noista rukouspiiri ei johda kunnallista päätöksentekoa.

Pääministerin "rukouspiiriläisiä" on tässä maassa tuhansia. Isoimman ja tunnetuimman "rukouspiirin" jäseniä on kymmeniätuhansia. Ei likikään tarpeeksi muodostamaan enemmistöä missään kunnassa tahi puolueessa.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #16

Että "rukouspiiriläisiä" asuu paljon näissä kunnissa. Mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä voin vakuuttaa, että me maalliset olemme enemmistö, jopa entisen Oulunsalon alueella,

Muuten, Suomen toiseksi suurin "rukouspiiri" sijaitsee Helsingissä. Näkyykö se suurestikin sikäläisessä kunnallispolitiikassa?

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #17

Stadi on snadi, mut buli. Se helpottaa tota lestadiolaistenkin vaikutusta.

Itse vietän jo enemmän aikaa kepulaisessa kylässä kuin Stadissa. Minulle kylä on maanpäällinen paratiisi, mutta kylän nuorisolle helvetti. Kepulaisten kannattaisi alkaa kuuntelemaan nuorisoaan, jos meinaavat pitää kylänsä henkissä. Ranskassa katselin jo sukupolvi sitten kokonaan kuolleita pikkukaupunkeja. Kaikkeen on syynsä. Yksi syy on vapaaehtoinen segregaatio. Yhteisöt hakeutuu omaan kuplaansa. Se kupla tulee kitkemään alueiltaan ne, jotka eivät oikeaa virttä osaa ja lähtevät ihan vapaaehtoisesti. Tilalle saapuu...

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #18

No, Pohjois-Pohjanmaa sinnittelee useimpia maakuntia pitempään, kiitos näiden "rukouspiiriläisten", mutta vähittäinen näivettyminen on maaseudulle tosiasia. Maannälkä asutti useimmat, ja sitä ei enää ole. Maa- ja metsätalous, turismi ja kaivokset pitävät yllä jonkinlaisen runkoasutuksen, joten sitä "viimeistä valonsammuttajaa" ei nähdä vielä vuosikymmeniin. Eikä näitä alueita voida hylätä oman onnensa nojaankaan. Paradoksaalista kyllä,näiden "elättikuntien" asukkaat maksavat enemmän veroja kuin samatuloiset kasvukeskuksissa asuvat (kireämpi kunnallisverotus).

Helsinki, kaupungit, maakunnat, olemme yhdessä Suomi.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #19

Eläköön maaseutu! Minä en niitä valoja pyri sammuttamaan, mutta jotenkin pitäisi ratkaista into muuttaa pois kotiseudulta. Kyse voi olla opiskelumahdollisuuksien puutteesta, mutta se ei aina todellakaan ole työpaikkojen puutteesta tai kurjistuvasta taloudesta. Joku muu se työntää nuoria kotiseudultaan ja jossakin koulussa pitäisi opettaa, että Suomessa on muitakin kaupunkeja kuin Stadi. Noh, kyllähän Seinäjoellekin... ja Oulu, Tampere, Turku, kantakaa suhteellinen osuutenne!! Tärkeintä toki olisi, että nuoriso suuntaisi takaisin maalle, niiden opiskelujensa jälkeen.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Puoleenväliin vastaan? Eli niiden 32 verotulojaan näivettyviin elättikuntiin luovuttavien kuntien pitäisi antaa peräti puolet osaamisella ja viitsimisellä kerätyistä verotuloistaan? Koska blogisti on röyhkeä kepulainen, on tämä epäily ihan aiheellinen.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Entäpä ne 32 verotulojaan luovuttavan kunnan elättiasukkaat? Eiväthän niissäkään kaikki ole hopealusikka suussa syntyneitä "iloisia" veronmaksajia. Miksi Kallion asukkaiden pitää luovuttaa verotulojaan Jakomäen slummeihin?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

En ole helsinkiläinen, mutta sen verran maalaisenakin tiedän, että Jakomäki ei suinkaan ole slummi.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #9

Ehkä ei Sipoosta katsoen. Oli kumminkin vielä jokunen aika sitten, nimenomaan slummi.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #9

...eikä kehäkolmosen takana aukea kepusatraappien johtama lohduton kepulandia.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Blogisti on aivan hukassa. Ei Helsinki houkuttele ihmisiä muuttamaan, vaan maaseutu työntää ihmisiä Helsinkiin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Blogistin olisi syytä miettiä itsekseen sitä, miksi nuoret pyrkivät pois maalaiskunnan ahdasmielisestä ja tunkkaisesta ilmapiiristä pois.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Näillähän on aina vastaukset valmiina:
Joko: ”pakko se on muuttaa pois, kun pahat kaupunkilaiset ovat silkkaa veemäisyyttään kieltäneet kaiken elinkeinon ja huvituksen.”
Tai: ”kaupunki _houkutti_ pois morsion.”

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Onneksi kaupunkien kuplat ovat laajalti tunnettuja ja tunnustettuja vapaamielisyyden, uusien ideoiden, ystävällisyyden ja hyvien käytöstapojen majakoita...

Kirsti Anttila

Yllä nähdystä viestiketjusta voi päätellä kaupunkilaisten olevan "vapaamielisyyden, uusien ideoiden, ystävällisyyden ja hyvien käytöstapojen majakoita". Kärnän kirjoituksessa on paljon miettimisen aihetta: Miksi maaseudun resurssit vähenevät? Tuskin se pelkästään kepulaisuudesta tai ahdasmielisestä uskonnollisuudesta johtuu. Minun mututukokemukseni mukaan kyse on pitkäaikaisesta voimavarojen siirtymisestä kaupunkeihin. Esimerkkinä vaikkapa maatilan joka sukupaólvi tapahtuva sisarusosuiden siirtyminen taajamiin. Metsien pääomatuloista yli puolet menee myös kaupunkeihin. Niistä minusta verot pitäisi maksaa sinne missä metsä kasvaa, eikä niihin taajamiin, missä metsänomistajat asuvat. Jos taajamien, lähinnä Helsingin, asumistuista murto-osa käytettäisiin maalaiskoulujen ylläpitoon, työikäiset yrityshenkiset lapsiperheet asuisivat mielellään halvempien asumiskustannusten alueella.

Peki Hefte

Korjataan virheellinen tieto, metsien pääomatuloista maksetaan kuntaosuus siihen kuntaan missä metsä sijaitsee, myyjän asuinkunnalla ei ole mitään merkitystä. Eli Helsinkiläisen saadessa metsätuloja Enontekiöllä sijaitsevasta metsästä tilitetään tästä perittyjen verojen kuntaosuus Enntekiöön, ei siis Helsinkiin. Tilitykset tehdään tilastokeskuksen laskelmien perusteella.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Mutua tosiaankin. Eli pitäisikö sinusta kaupunkiin muuttava maalaisen joutua perinnöttömäksi? Metsä-esimerkkiäsi mukaillen: Entä mitä pitäisi tehdä maalaisille, jotka omistavat yrityksen tai sijoitusasunnon kaupungissa tai käyvät siellä töissä?

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Slummin määritelmä aina niin katsojasta lähtevä..
Mutta jos kunnassa väestöstä 30-40 jopa liki 50 prosenttia on alle 18v tai yli 63v niin ongelmia helposti syntyy kuten monissa kunnissa on.
Helsingissä syntyneitä on varmasti ainakin 30-40 jopa 50prosenttia helsinkikäisistä mutta se toinen puoli on muuttanut Helsinkiin jostain valmiina, koulutettuja työhalukkaana veronmaksajana, elää elämänsä veroja maksaen ja työterveyshuollosta terveyspalveluja hakien tehden ehkä o.4 lasta rasittamaan Helsingin julkistaloutta ja lopuksi, tehtyään pitkän ja ansiokkaan uran, mahdollisesti jopa valtion verorahoilla maksetuista töissä hän muuttaa eläkepäiviksiin.. maalle syntymäkuntaansa, muuttuen veronmaksajasta verorahoilla tuotettujen terveys- ja hyvinvointipalvelujen käyttäjäksi. Ansaitusti.
Eli 90-vuotiaaksi elävä immeinen voi olla 45-vuotta veroja maksava työtä tekevä helsinkiläinen ja ekat 25v ja vikat 25vuotta elää siellä syntymäkunnassaan nauttien yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Ja ne ekat ja viimeiset vuodet on ne ihmisen kalleimmat vuodet kuten kaikki tiedämme.
Siksi erilaiset tasausjärjestelmät on luotu Suomeen.
Niin se slummi..minusta silloin kun on liikenteen meteliä, kerrostaloja, rivitaloja, ahdasta asumista, kauppoja ja kapakoita, jos liikkumiseen joutuu käyttämään julkisia niin silloin alkaa slummin määritelmä täyttyä..
Mutta slummin määritelkööt jokainen omasta poikkeaviin oloihin kuuluviksi niin silloin kaikilla parempi mieli.
Pienen muuttovoittoisen kunnan haja-asutusalueen omakotitalon asukkina vaan mietin..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset