Sirpa Pietikäisen virheelliset väitteet – Suomi turvaa lintujen pesimärauhan
Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen väitti eilen Suomen rikkovan EU-oikeutta lintujen suojelussa. Pietikäinen perustaa syytteensä siihen, että Suomessa on mahdollista suorittaa hakkuita myös pesimäaikana ja hän väittää, että komission antama vastaus Pietikäisen esittämään kirjalliseen kysymykseen osoittaa Suomen laiminlyöneen luonnonsuojeluun liittyvien velvoitteiden täytäntöönpanon. Pietikäinen vaatiikin siis meitä kieltämään kesäaikaiset hakkuut kokonaan. Samaa ovat esittäneet aiemmin Suomen Luonnonsuojeluliitto ja WWF.
Pietikäisen huoli lintujen pesimärauhan turvaamisesta on ymmärrettävä, mutta ilmeisesti Pietikäinen ei itse ole lukenut komissiolta saamaansa vastausta tai sitten hän ei ole ymmärtänyt lukemaansa. Komission vastauksessa todetaan selvästi, että hakkuista aiheutuvat häiriöt eivät välttämättä ole aina merkittäviä. Suomessa pesimäaikaiset hakkuut toteutetaan tämän periaatteen mukaisesti. Tämä velvoite on myös, Pietikäisen ja luonnonsuojelujärjestöjen päinvastaisista väitteistä huolimatta, kirjattu lakiin.
Metsälain soveltamisalassa todetaan nimittäin selkeästi, että metsänomistajien on noudatettava mitä luonnonsuojelulain 39§:ssä todetaan. Sen mukaisesti rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden pesien sekä munien tahallinen vahingoittaminen on kielletty. Samoin on kiellettyä häiritä tahallisesti näitä yksilöitä pesimäaikana. Näin suomalaiset metsänomistajat ja valtio myös toimivat.
Hakkuita ei Suomessa toteuta kesäaikaan rehevillä alueilla, koska niissä on eniten pesiviä lintulajeja, vaan ne suunnataan karummille metsätyypeille. Näissäkin hakkuissa otetaan huomioon muun muassa uhanalaisten lajien esiintymät ja suurten petolintujen pesät. Lintujen elinolosuhteita turvataan myös suojavyöhykkeillä ja riistan tarpeet huomioivilla erityishakkuilla sekä riistatiheiköillä. Jokaista linnunpesää ei valitettavasti voida kesäaikaisissa hakkuissa säästää, mutta merkittävästä häiriöstä ei ole kyse ja erityisesti uhanalaisten lajien pesimärauha turvataan aina.
Puun korjaaminen metsistä on ympärivuotista toimintaa, sillä sahat ja laitoksetkin tarvitsevat raaka-ainetta ympäri vuoden. Mikäli Suomi kieltäisi hakkuut kokonaan kesä-heinäkuussa Pietikäisen ja luontojärjestöjen haluamalla tavalla, kävisi suomalainen metsäteollisuus vajaakäytöllä saman ajan. Jos Suomen metsistä ei saataisi raaka-ainetta, tehostettaisiin hakkuita muissa maissa, jotka eivät huolehdi luonnonsuojeluvelvoitteista tai metsän uudistamisesta yhtä hyvin Suomi. Kenen intressejä tämä oikein palvelisi? Ei ainakaan luonnon.
On erittäin ikävää, että suomalaisia metsänomistajia ja hallitusta pyritään Pietikäisen toimesta demonisoimaan tällä tavoin ja vieläpä valheellisilla väitteillä. Suomessa metsätaloustoimet suunnitellaan perusteellisesti ja ne ajoitetaan niin, että lintujen pesimärauha turvataan. Monimuotoiset metsät ja lintujen siellä tapahtuva sirkutus ovat suomalaisen metsänomistajan ylpeys.
Eniten Pietikäisen esityksestä hyötyisivät hiili-, öljy-, sementti- ja muoviteollisuus. Näiden alojen lobbareita liikkukin paljon Brysselissä ja eurovaalit lähestyvät. Pietikäinen ajaa nyt näiden toimialojen asiaa joko tahallaan tai ymmärtämättömyyttään. On myös mielenkiintoista nähdä, onko tämä ulostulo osa jotain suurempaa linjamuutosta kokoomuksessa?
Vaikka ei liitytään metsähakkuisiin, niin muistan aina, miten isä kevätkylvön aikaan kiersi äestäessään töyhtöhyypän pesän, joka oli kääntöviilujen välissä. Hyyppä ei häiriintynyt kylvötöistä, vaan hautoi poikaset.
Kyse on asenteesta… Luontoa joko rakastaa tai sitten ei. Mutta ainakaan toisten elinkeinoa tahallaan moittimalla ja vaikeuttamalla ymmärrystä ei lisätä.
Ilmoita asiaton viesti
Mökilläki ois kivempaa kesä-elokuussa, jos metsässä ei metsäköneet päristelis aamuviidestä alkaen. Mutta minkäs teet. Toisten on tehtävä työtä kesälläkin.
Eikä ne ihan joka kesä siellä ole.
Ilmoita asiaton viesti
Mikko, Sirpa Pietikäisen väitteet eivät ole virheellisiä: Sama koskee liito-oravia, viitasammakoita, lepakoita ja muita uhanalaisia EU:n eläinsuojeludirektiivin liitteen IV a mukaisia lajeja.
Nykyisen hallituksen normien purku ja kaavoituksen sujuvoittaminen, jolla kuntien kaavoitusmielivalta on päässyt täysin rehoittamaan, on ollut erittäin vahingollista politiikkaa Suomen monimuotoiselle luonnolle.
Itse olen käytännössä nyt todennut sen – esim. Jyväskylässä – että elyt, avit, kunnat ja maakuntamuseot ovat nyt niin yksimielisiä tässä kaavoituksen sujuvoittamisessa, että yksikään näistä ei oikeasti enää suojele uhanalaisia eläimiä ja kasveja; tai vesilailla suojeltuja luonnon lähteitä (Kaunisharjun ja Kivilammen luonnonlähteiden poistot ilman lainmukaisia vesilain mukaisia kuulutuksia lehdessä.)
Kaavoitusväki kunnissa on ilmeisen lobattuja rakennusliikkeiden taholta. Sulle-mulle -jakoa tehdään varsin avoimesti: Esim. Jyväskylässä on aloitettu kulttuurihistoriallisten rakennusten tiskin alta myynti, mm. Tourujokivarren Valkoinen Talo ja saman alueen Kivääritehdas – molemmat arvokkaita kulttuurikohteita. Myyntipäätökset molemmissa tehty kuntalaisilta salassa.
Tämän kaiken kaavoitusmielivallan viimeistelee vielä se, jos viralliset julkiset kuulutukset uuden lain myötä tehdään vain sähköisesti. Silloin ei enää kukaan ns. tavallinen kansalainen/kuntalainen pysty enää sitäkään vähää seuraamaan oman lähialueensa kaavoitusta eikä lähimetsien turmelemista.
Ilmoita asiaton viesti
Osoitan kirjoituksessani yksiselitteisen selkeästi, että Pietikäisen väitteet eivät pidä paikkaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Et sinä mitään osoita. Esität joukon omia väittämiäsi esimerkillisestä toiminnasta, jonka käytännön toteutumisesta todellisuudessa ei ole mitään varmuutta eikä osoitusta.
Lisäksi pyrit kääntämään asiaa nimenomaan rauhoitettuihin lajeihin. Kärsivät ne muutkin. Erilaisista haitallisista hakkuista on tänä vuonna uutisoitu enenevässä määrin ja uusien hallituksen tavoitteiden ajamana Metsähallitus on ollut vahvasti edustettuna.
Laki tahallisuudesta on väljä, jossa voi hyvin vedota tietämättömyyteen yms. Se ei pelkästään poista haitallista toimintaa. Esimerkiksi kuukkeli on hävinnyt sitten ilmeisesti tahattomasti koko Etelä-Suomesta varsin pohjoiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Jyväskyläläisen kommentoijan kannattaisi varmaankin kysyä kommentissaaan kirjoittamistaan asioista vihreitä edustavalta kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta Lumelalta ja demareita edustavalta kaupunginhallituksen puheenjohtajalta, kansanedustaja, Riitta Mäkiseltä. He varmaan tietävät, miten rakennusliikkeet ovat lobanneet heidän puolueidensa kaavoitusväkeä, etenkin demareita, jotka ovat olleet vallankahvassa vuosikymmeniä.
Ps. Mikko Kärnä kirjoitus oli täyttä asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Normienpurkulait kaavoituksessa ja lupakäytännöissä tulee peruuttaa siihen tilanteeseen, jossa oltiin vielä ennen 5/2017 säädettyjä MRL-lakeja ja -asetuksia.
SEA-direktiivi tuotava täysimääräisesti LAKIIN – pois MRL:n asetuksista, jonne se on nyt piilotettu.
Tässä tuhti tietopaketti Suomen ”asenteesta” asiassa, mm. korvaavista toimenpiteistä:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/hand…
ja tässä YM:n ohjeita asiaan:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ym…
Ilmoita asiaton viesti
Metsänomistajille ja kaatajille tiedoksi:
”Lupa erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan muuttamiskiellosta poikkeamiseen
Luonnonsuojelulain 47 §:n nojalla erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kielto on voimassa sen jälkeen kun, Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus on tehnyt ja antanut tiedoksi päätöksen alueen rajoista. Erityisesti suojeltavat lajit ovat sellaisia uhanalaisia lajeja, joiden häviämisuhka on ilmeinen. Lajit ilmenevät luonnonsuojeluasetuksen liitteestä 4.
ELY-keskus voi myöntää luvan kiellosta poikkeamiseen, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Mikäli kyseessä on luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitun lajin lisääntymis- tai levähdyspaikka, poikkeus voidaan kuitenkin myöntää vain 49 §:n mukaisesti. Niissä tapauksissa poikkeusperusteet ovat tiukat, ja ne on määritelty luontodirektiivin 16 (1) artiklassa. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5.
Mikäli kiellosta aiheutuu omistajalle tai erityisen oikeuden haltijalle merkityksellistä haittaa, hänellä on oikeus saada siitä valtiolta täysi korvaus. Ensin on kuitenkin haettava lupaa poiketa kiellosta, paitsi jos on ilmeistä, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Mikäli lupaa ei myönnetä, voi hakea korvausta luonnonsuojelulain 53 §:n perusteella.”
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ym…
Suomessa esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajit (luonnonsuojeluasetus 160/1997 23 §, liite 5):
Nisäkkäät:
ilves, Lynx lynx
isolepakko, Nyctalus noctula
isoviiksisiippa, Myotis brandtii
karhu, Ursus arctos
kimolepakko, Vespertilio murinus
koivuhiiri, Sicista betulina
korvayökkö, Plecotus auritus
lampisiippa, Myotis dasycneme
liito-orava, Pteromys volans
naali, Alopex lagopus
pikkulepakko, Pipistrellus nathusii
pohjanlepakko, Eptesicus nilssonii
pyöriäinen, Phocoena phocoena
ripsisiippa, Myotis nattereri
saimaannorppa, Phoca hispida saimensis
saukko, Lutra lutra
susi, Canis lupus (ei poronhoitoalueella)
vaivaislepakko, Pipistrellus pipistrellus
vesisiippa, Myotis daubentonii
viiksisiippa, Myotis mystacinus
Matelijat:
kangaskäärme, Coronella austriaca
Sammakkoeläimet:
rupilisko, Triturus cristatus
viitasammakko, Rana arvalis
Nilviäiset:
vuollejokisimpukka, Unio crassus
Perhoset:
isoapollo, Parnassius apollo
isokultasiipi, Lycaena dispar
kirjopapurikko, Lopinga achine
kirjoverkkoperhonen, Euphydryas maturna (Hypodryas m.)
luhtakultasiipi, Lycaena helle
muurahaissinisiipi, Glaucopsyche arion (Maculinea a.)
pikkuapollo, Parnassius mnemosyne
Kovakuoriaiset:
erakkokuoriainen, Osmoderma eremita
isolampisukeltaja, Graphoderus bilineatus
jättisukeltaja, Dytiscus latissimus
kaskikeiju, Phryganophilus ruficollis
korpikolva, Pytho kolwensis
punahärö, Cucujus cinnaberinus
Korennot:
viherukonkorento (kievanakorento), Aeshna viridis
kirjojokikorento, Ophiogomphus cecilia
lummelampikorento, Leucorrhinia caudalis
sirolampikorento, Leucorrhinia albifrons
täplälampikorento, Leucorrhinia pectoralis
Lähde: ym.fi
Ilmoita asiaton viesti
Sirpa Pietikäinen tarkoitti omassa blogissaan ilmeisesti tätä:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTM…
ja tällä lupahakemuslomakkeella sitä Suomessa rikotaan:
https://anon.ahtp.fi/_layouts/15/FormServer.aspx?O…
Ilmoita asiaton viesti
”Lintudirektiiviin liittyvät EY-tuomioistuimen oikeustapaukset”
http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisu…
Ks. myös:
Direktiivi yksilöi 181 uhanalaista lintulajia, joiden suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suomessa esiintyvistä linnuista suojeltuja ovat seuraavat 63 lintulajia:[1]
Allihaahka
Ampuhaukka
Haarahaukka
Heinäkurppa
Helmipöllö
Hiiripöllö
Harmaapäätikka
Huuhkaja
Kaakkuri
Kalasääski
Kalatiira
Kangaskiuru
Kapustarinta
Kaulushaikara
Kehrääjä
Keräkurmitsa
Kiljuhanhi
Kiljukotka
Kirjokerttu
Kuikka
Kuningaskalastaja
Kurki
Lapinpöllö
Lapintiira
Laulujoutsen
Liro
Luhtahuitti
Maakotka
Mehiläishaukka
Merikotka
Metso
Mustakurkku-uikku
Mustatiira
Muuttohaukka
Niittysuohaukka
Palokärki
Peltosirkku
Pikkujoutsen
Pikkulepinkäinen
Pikkulokki
Pikkusieppo
Pikkutiira
Pohjantikka
Punakuiri
Pyy
Rantakurvi
Ruisrääkkä
Ruskosuohaukka
Räyskä
Sinirinta
Sinisuohaukka
Suokukko
Suopöllö
Suosirri
Teeri
Tunturihaukka
Tunturipöllö
Uivelo
Valkoposkihanhi
Valkoselkätikka
Varpuspöllö
Viirupöllö
Vesipääsky
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lintudirektiivin_I_l…
Ilmoita asiaton viesti
Katsokaa em. oikeustapauksista tämä Suomea koskeva (- -”voidaan sallia, kuuluu se, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole.”- -)
Asia C-344/03
Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Suomen tasavalta
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qi…
Myös tämä Itävaltaa koskeva oikeutapaus on merkittävä soveltamisen ohje Suomessakin:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTM…
Ilmoita asiaton viesti
Uskomatonta valehtelua, jonka höttöinen pohja on vain sanasaivartelussa. Jos mennään koneilla metsään lintujen pesimäaikaan ja tehdään hakkuu, niin lintujen pesiä kyllä tulee hävitetyksi. Se on selviö, joten tahallisuus on sillä selvä. Jos mellastaa kevätkesällä koneilla metsässä ja kaataa puut, niin miten ihmeessä lintujen pesien hävitys olisi silloin vahinko?
Kärnä, ihmisten tietämättömyyteen luottaen, kikkailee röyhkeästi myös rauhoitettu-sanan kanssa. Luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja lajeja ovat kaikki muut kuin riistalinnut ja rauhoittamattomat lajit. Kaikilla lintulajeilla on rauhoitus pesimäaikaan.
Kesähakkuiden takia ennen ihan tavalliset metsien tiaisten kannat ovat romahtaneet. Kuka olisi uskonut!
Suomen metsätaloushan on kestävää ja luonnon monimuotoisuutta vaalitaan ja maajussihan se on on paras ja ainoa oikea luonnonsuojelija ja entäs suomalaisten poikkeuksellisen syvä luontosuhde ja hei niitä pusikoitahan riittää täältä Kamsatkan niemimaalle saakka ja mitäs väliä nyt joillain tiaisilla on, lunta v#ttuun ämmille, jotka miesten hommiin puuttuvat…
Ilmoita asiaton viesti
#11
”Kesähakkuiden takia ennen ihan tavalliset metsien tiaisten kannat ovat romahtaneet. Kuka olisi uskonut!”
Ei kukaan. Eikä varmaan usko vieläkään.
Muutenkin hakkuut kevät-kesällä ovat harvinaisia. Syykin tähän on aivan selvä. Kelirikko. Puuta ei saada pois metsästä. Ja märkänä kesänä hakkuut saattavat jäädä melkein olemattomiksi. Viime kesä oli poikkeus.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus…
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä, mikä on tilanne Mikko Kärnän kotiseudulla, mutta täällä Etelä-Suomen rehevissä metsissä ovat sulan maan hakkuut yleistyneet viimeisten vuosien /vuosikymmenten aikana. Ne ovat aivan varmasti vahingollisia eläinten lisääntymiselle, mutta myös metsän pohjalle. Ajourien ympäristöissä valtapuu kuusen juuret vaurioituvat ja erilaiset lahottajasienet yleistyvät. Aiemmin lähes kaikki hakkuut tehtiin talviaíkaan. Jopa metsänhoitoyhdistykset suosittelevat nykyisin harvennushakkuita kesähakkuiden kohteeksi. Toivoisin, että luonnon ja maaston suojelu otettaisiin paremmin huomioon, jotta lainsäädäntöä ei tarvitsisi kiristää.
Ilmoita asiaton viesti
Yllätys on, että varpunen on meillä lajina jo vaarantunut. Tästä kirjoittaa Jussi Murtosaari tämänpäivän Keskisuomalaisessa: Varpusen kanta on pudonnut alle puolen. 600 000 paria 1970-luvulla ja nyt luku 250 000 paria. Mitä on tapahtunut? Toisaalta taas pikkuvarpunen on yleistynyt.
Miten varpushavainnot muualla Suomessa?
Ilmoita asiaton viesti
Se ei ole metsälaji, vaan kulttuuriympäristön eläjä. Lintuatlas: ”Varpusen taantuma on viljelysseuduilla liitetty – kottaraisen tapaan – karjan ja sitä myötä navettamiljöiden ja laidunten vähenemiseen. Myös maatalojen pihapiirien yleinen siistiytyminen (vähemmän ruokaa) sekä rakennuskannan uudistuminen (vähemmän pesäkoloja) ovat saattaneet osaltaan olla kiihdyttämässä taantumaa. Pikkuvarpusen räjähdysmäisen runsastumisen myötä on välillä esitetty spekulaatioita siitä, että varpunen kärsisi lajienvälisessä kilpailussa. Etelä-Suomen peltolintututkimuksissa on ilmennyt, että ainakaan pesäpaikoista ei kilpailua esiinny, ja muutenkin lajit asuttavat sopuisasti samoja alueita. Peltolintujen kartoituslaskentojen perusteella varpuskannat ovat 2000-luvun aikana kääntyneet jonkin verran kasvuun ainakin Etelä-Suomessa.”
Pikkuvarpusesta: ”Kaikkia syitä runsastumisen takana ei tunneta, mutta tiedetään, että pikkuvarpusen poikastuotto on menestyksekästä (se pesii tyypillisesti kaksi kertaa vuodessa ja poikuekoot ovat suuria). Pikkuvarpunen on selvästi sopeutuva menestyjä, jolle riittää runsaasti pesäpaikkoja. Lisäksi se liikkuvana lajina löytää hyvin ravintoa.”
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/varpunen
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kykypuolueen meppi tunnustanee peruslaillisen omaisuuden suojan ja jos ei tunnusta olisiko syytä siirtyä suoraan punavihervassareiden lipun kantajaksi.
Täällä elämöidään tänään metsälintujen pesimärauhan puolesta joka sinällään on ihan puolustettavaa toimintaa.
Tänään metsälinnut, eilen aukkohakkuu, toistapävänä jokanaisen/miehenoikeus, mikä parasta on metsän hiilinielu ominaisuus.
OK kyllä metsänomistajalle velvollisuuksia lykätään muttei ne kelpaa kaupan kasselle valuutaksi.
Olisikin syytä laatia uusi luontovero jonka tuotolla korvattaisiin hehtaari hyvitykset metsänomistajalle metsän monimuotoisuuden ylläpitämiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kun perustuslakia lueskelet, niin muistahan myös seuraava kohta:
20 §
Vastuu ympäristöstä
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.
Ilmoita asiaton viesti