mikkokarna Lapin puolustaja

Suomessa voidaan pakkorokottaa hallituksen päätöksellä - nyt pitäisi

Eduskunta sääti uuden tartuntatautilain joulukuussa 2016. Toimin itse tuolloin sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä. Tartuntautilakia säädettäessä minulle oli tärkeää, että laki antaa mahdollisuuden myös pakkorokotusten antamiseen, mikäli se on tarpeellista yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Tällainen pakollinen rokotus voidaan lain mukaan rajoittaa myös tiettyyn väestön osaan, ryhmään tai ikäluokkaan.

Luodon kunnan matala rokotekattavuus ja siellä tapahtunut satojen henkilöiden altistuminen tuhkarokolle on nostanut rokotteet sekä mahdollisen rokotepakon jälleen keskusteluun. Hyvä niin. Itse kannatan Australian mukaista mallia, jossa rokotteiden antaminen on sidottu sosiaalietuuksien saamiseen. Myös ministeri Annika Saarikon esittämä malli, jossa rokotteista palkittaisiin, on sekin selvittämisen arvoinen.

Tässä akuutissa tilanteessa olen kuitenkin eniten huolestunut niistä Luodon kunnan lapsista, jotka ovat altistuneet tuhkarokolle, mutta joiden vanhemmat kieltäytyvät edelleen rokottomasta lapsiaan. Miksi ihmeessä hyväksyisimme tällaisen toiminnan yhteisessä yhteiskunnassamme? Kyseessä on näiden pienten lasten henki ja terveys.

Vetoankin hallitukseen ja pyydän teitä käyttämään tartuntautilain mukaista toimivaltaanne. Määrätkää valtioneuvoston asetuksella Luodon kunnan alaikäiset lapset rokotettaviksi. Valtioneuvosto on jo vuonna 2017 päättänyt, että tuhkarokko on yleisvaarallinen tartuntatauti. Rokotukset lapsiltaan kieltäneet vanhemmat ovat puolestaan aiheuttaneet terveydenhuollon poikkeustilanteen, joka vaarantaa ihmisten henkeä ja terveyttä. Valtioneuvostolla on kaikki edellytykset rokotepakon määräämiseen Luodossa, mikäli poliittinen tahtotila tähän vain on olemassa.

Onko todella niin, että jonkun pitää kuolla ennen kuin tässä maassa on valmiutta tarpeeksi koviin toimenpiteisiin? Tiedän toki, että pakolla rokottamista vastustetaan erityisesti virkamieskunnassa, mutta joskus tämä mielipide on tarpeellista ohittaa. Nyt on se hetki.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Toivottavasti kestää vielä kauan ennenkuin markkinoille tulee rokote toisinajattelua vastaan.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

"Myös ministeri Annika Saarikon esittämä malli, jossa rokotteista palkittaisiin, on sekin selvittämisen arvoinen."

Pakko, rangaistus, palkitseminen vai kansalaisvelvollisuus?

Huoli rokottamatta jäävien lasten terveydestä on suuri.

Keinoja pohdittaessa on hyvä olla selvillä, onko kyse uskonnollisesta vakaumuksesta, rokotusten seurausten pelosta tai mistä muusta tahansa syystä, joilla puolustellaan rokottamatta jättämistä.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Jälleen vanha tuttu kaava kansalaisten itsemääräämisoikeuksien kaventamisessa. Perustuslaillinen kirjesalaisuus piti kansalaisilta viedä, jotta saadaan kaksi ja puoli vuosittaista terrori-iskukuolemaa ehkäistyä (joku numeerinen estimaatti lienee tuonkin päätöksen pohjaksi annettu). Sama juttu näiden tautien kanssa. Joku saattaa kuolla - voi hyvänen aika. Te turvallisuusriippuvaiset teette lopulta yhteiskunnasta avovankilan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mitäs sanot jos oma lapsesi kuolee?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #7

Älä nyt viitsi, ei tuhkarokkorokutukseen kukaan kuole, rokkoon kyllä.

Käyttäjän jannepohjala kuva
Janne Pohjala Vastaus kommenttiin #10

1968-1974 seurantakaudella, aikana jolloin ketään ei rokotettu, kuoli tuhkarokkoon keskimäärin kaksi vuodessa.

Kaksi. Eivätkä nämäkään perusterveitä.

Mittakaavaa saat siitä että tavalliseen kausiflunssaan 2017 kuoli arvioiden mukaan 500-1000.

Yleisimmät jäkitaudit tuhkarokolla samat kuin flunssalla, korvatulehdus ja keuhkoputken tulehdus

Mitä olet mieltä onko tuhkarokon uhkaa liioteltu?

https://www.ess.fi/teemat/terveys/art2409067

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Aika iso on nyt tämä kohu Luodon "tartuntaepidemiasta"... Ettei sitä käytettäisi vain yleisen mielipiteen muokkauksessa hyväksi, jotta seuraavassa vaiheessa pakotetaan terveyden- ja sairaanhoitohenkilökunnan jäsenet ottamaan influenssarokotukset, ks. alla:

http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2643...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Tiedoksi: yksityisessä terveydenhuollossa influenssarokotukset ovat pakollisia, aina voi etsiä muuta työtä.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Aika riskeilla ajanmittaan altistava työ teillä jos joutuu vuosittain altistumaan rokotusten mahdollisille haittavaikutuksille. Jos uran aloittaminen katsotaan alkavan opiskelun työssäoppimisista niin vuosittaisia rokotuksia voi tulla yhdelle henkilölle lähes 50 kpl ja ylikin ennen eläkeikää.

Jos sikainfluessarokotteen kaltainen narkolepsia-haittavaikutus kohdistuisi myös lasten ja nuorten lisäksi aikuiseksi niin elinikäisen työuran altistusriskit voivat olla jo merkittävätkin.

No kenenkään ei ole pakko terveydenhuoltoalalla työskennellä mutta siellä työskentelevien pitkäaikaisaltistushaitat olisi syytä selvittää perinpohjin. Samoin mahdollisista rokotuksen aiheuttamista haitoista pitäisi luoda selvä korvauskäytäntö ja menettely haittojen ilmetessä.

Onko kenelläkään tietoa jos työvoimatoimistosta tarjotaan työtä terveydenhoitoalalle työpaikkaan joka edellyttää rokotuksia niin onko rokotuksista kieltäytyminen tai rokotuttamattumuus laillinen peruste olla ottamatta työtä vastaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #8

Jos ei potilasturvallisuudesta välitä voi vaihtaa ammattia. Influenssarokotusten riskit ovat minimaalisia. Lääketieteen opiskelijoiden piti minun aikanani käydä keuhkokuvassa vuosittain, melkoinen säderasitus. Se kuului ammattiin.

Jos riskit eivät kelpaa, voi ryhtyä puistotädiksi. Minut on yritetty tappaa pari kertaa, ja olen paininut sekakäyttäjien kanssa. Tämä riski kuuluu psykiatrin ammattiin. Kenenkään ei ole pakko ryhtyä psykiatriksi, tai vaikka pelastajaksi.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta Vastaus kommenttiin #12

"Jos riskit eivät kelpaa, voi ryhtyä puistotädiksi"
Mutta ensisijaista on pyrkiä ehkäisemään ja suojautumaan riskeiltä mahdollisimman kattavaksi ja välttää kaikkea turhaa haitallista altistusta jos se on mahdollista. Vaikka influenssarokotusten riskit ovat minimaalisia, niin niistä on silti hyvä käydä keskustelua ja tehdä mahdollisesti pitkäaikaista seurantatutkimusta haitoista ja hyödyistä. Nykytietämyksen mukaan saavutetut hyödyt mm. potilasturvallisuudessa taitavat olla paljon merkittävämmän kuin aiheutuneet haitat ja riskit.

Kaikissa töissä on riskejä ja haittatekijöitä. Itse työskentelen metsäalalla metsuriyrittäjä ja työhöni liittyy aina jonkinlainen tapaturmariski lievistä kaatumisista vakavaan loukkaantumiseen. Riskittömäksi ei saa munkaan työtäni, mitenkään. Samoin jatkuva altistuminen melulla (vaikka käytän aina kuulosuojaimia kypärän kanssa), kahvojen tärinälle, puupölylle ja muulle roskalle ja 2-t pakokaasuille kuuluu ammatin varjopuoliin. Nuo kuuluvat vain ammatin riskeihin ja haittoihin. Turhia ja tarpeettomia riskejä pyrin välttämään kuten tahallista ja turhaa altistumista erilaisille haitoille. Varmaan samankaltaista altistusten, riskien ja haittojen vähentämistä tehdään joka työssä, myös terveydenhoidossa.

En ole mikään rokotekriittinen sanan varsinaisessa merkityksessä. Pidän perusrokotuksia (esim. jäykkäkouristus) erittäin tarpeellisena ja välttämättömä, mutta influenssarokotuksiin suhtaudun hyvin varauksellisesti ja en itse niitä vapaaehtoisesti ottaisi. Tietysti influenssan merkitys tartuntatautina on terveydenhuollon töissä aivan eri kuin omassa ammatissani.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Pekka, miten samaa työtä tekeville voi olla kaksi perustuslain tulkintaa? Eli yksityisessä ja julkisessa työskenteleville eri tulkinnat?

Kommenttisi on mielenkiintoinen kun peilaa sitä perustuslakiimme:

6 §
Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.

8 §
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.

18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

19 §
Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

21 §
Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

23 § (4.11.2011/1112)
Perusoikeudet poikkeusoloissa

Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet.

Tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta.

Lait säädetään ja julkaistaan suomen ja ruotsin kielellä.

80 §
Asetuksen antaminen ja lainsäädäntövallan siirtäminen

Tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto.

Myös muu viranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu.

Yleiset säännökset asetusten ja muiden oikeussääntöjen julkaisemisesta ja voimaantulosta annetaan lailla.

106 §
Perustuslain etusija

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

107 §
Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus

Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

käsittelystä on voimassa, mitä 114 ja 115 §:ssä valtioneuvoston jäsenestä säädetään.

118 §
Vastuu virkatoimista

Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.

Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.

Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa. (4.11.2011/1112)

----

Pekka, ei tilanne liene selvä oikein suuntaan eikä toiseen tällä hetkellä. En ole rokotusvastainen enkä suuresti puhu niiden puolesta. Minusta niin kauan kuin laki ei tyhjentävästi säädä asiasta, jokainen tehköön omantuntonsa mukaan suojaamalla itsensä huolellisesti hoitotyötä tehdessään; ja jäämällä pois työstään, jos tuntevat itsensä sairaaksi. Myös parin päivän sairausloma hoitohenkilöstölle on paikallaan sairastamisen jälkeen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Rokotukset kuuluvat sairaanhoidossa työskenteleville ja sillä siisti. Riskejähän ei käytännössä ole. Ei tämä liity perustuslakiin mitenkään. Julkisessa terveydenhuollossa influenssarokotus on vapaaehtoinen, yksityissektorilla ei. Kennekään ei ole pakko työskennellä yksityissektorilla.

Kenenkään ei ole pakko ryhtyä esim. pelastajaksi, jos riskit eivät sovi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ottaen kantaa ei pelkästään tähän kommenttiin vaan myös Kirsin, niin on hyvä ymmärtää yhdenvertaisuus sekä toisaalta syrjintä käsitteenä. Niiden kanssa tuntuu olevan samankaltaisia ongelmia kuin vaikkapa sananvapauden kanssa.

Otetaan ammattina äärimmäinen esimerkki eli hävittäjälentäjä. Vaikka minä parimetrisenä kuinka olisi halunnut siihen ammattiin, niin se ei ole mahdollista. En ensinnäkään mahdu nykyisten koneiden ohjaamoihin kunnolla ja toiseksi kovimmat G-voimat vaikuttavat enemmän pitempiin, joten ääritilanteissa lähtisi taju helpommin.

Joten pyrkiessäni tuohon hommaan minut hylätään saman tien. Kyse ei ole syrjinnästä eikä yhdenvertaisuusperiaatteen rikkomisesta. Ominaisuuteni eivät vain sovi ko työtehtävään enkä sitä voisi tehdä.

Itse asiassa ko tehtävään tehdään niin mittavat soveltuvustestit, että todella harva ne vaatimukset täyttäisi vaikka haluaisikin. Mutta kyse ei ole syrjinnästä vaan tehtävän vaatimuksista.

Mitä tulee hoitohenkilökuntaan, niin on hyvä ymmörtää että he saattavat olla tekemisissä henkilöiden kanssa, joille tuo rorkotuksilla estettävä virus voi aiheuttaa kuolemanvaaran. Eli tuo rokotuksista kieltäytyvä hoitohenkilö on suurempi riski potilaille. Voi sitten miettiä mitä perustuslaki ja muut lait sanovat kuolemanvaaran aiheuttamisesta muille.

Lakien taustalla on aina jonkinlainen tarkoitus ja lain henki, jota pitää pohtia. Ei pelkästään suora lakiteksti ole ainoa olennainen.

Hoitoalalla työskentelevä joutuu väistämättä eettisesti ja moraalisesti pohtiman velvollisuuksiaan toisaalta itseään kohtaan, mutta myös kohtaamiaan potilaita.

Kuten Pekka toteaa, niin ellei ole valmis yrityksen sääntöjä yksityisellä noudattamaan, niin voi tehdä toisen valinnan ja työskennellä toisaalla.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

#23 Niko, usein kommenttini tai blogini, joissa laitan tietoisen ärsyttävästi lakipykäliä ja muita lakitekstejä esille, on ennemminkin sitä, että tuon esiin nykyisen tilan, ja tulevia muutoksia tulee mielestäni peilata niihin esittämiini nykyhetken faktoihin ja pykäliin.

Suinkaan aina en esityksilläni alleviivaa omaa kantaani, vaan haluan synnyttää keskustelua aiheeseen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

#11 Pekka, tarkoitatko siis, jos sinulla on yksityisenä työnantajana työsuhteinen työntekijä, niin jos tämä työntekijä ei ota rokotusta, niin hänet voi sillä perusteella irtisanoa?

Ehkä uuden - helpotetun - irtisanomislain myötä?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Altistumisesta on pitkä matka sairauteen sairastumisesta pitkä matka pysyviin, vaarallisiin seurauksiin.
Jos sairastettu tuhkarokko vahvistaa potilaan elimistöä ja vastustuskykyä, on sekin huomioitava.

LIsäksi kuinka luotettavia ovat näistä taudeista tehdyt tilastot. Eikö enemmistö pikkusairauksista hoideta kotikonstein tai apteekin tiskiltä saaduin lääkkein. Oli sitten rokotettu tai ei.

Tähän mennessä on yksi ihminen sairastunut tähän tuhkarokkoon. Nyt asialla on peloteltu tv:n kautta satoja tuhansia ihmisiä monina iltoina.
(Lääketehtaassa niputetaan seteleitä peukalot puuduksissa.)
Mitä uskomme että asiasta on jäljellä esim puolen vuoden, tai vuoden perästä.

Miten massojen pelon haitat mitataan.

Itse olen sairastanut tuhkarokon ja ja joukon muita sairauksia lapsena. Eihän se hauskaa ollut. Jälkeenpäin miettiessä asiasta on jäänyt paljon myönteiesiä muistoja, ennen kaikkea kuinka suurella hartaudella äiti meitä lapsia hoiti. Sitähän sanotaan, että lasta on tuettava erityisesti silloin kun hänellä menee huonosti.
Jokainen osaa pallutella hymyilevää iloista lasta.(Eihän siinäkään tietenkään mitään pahaa ole.)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Minäkin olen sairastanut tuhkarokon.

-Jos sairastettu tuhkarokko vahvistaa potilaan elimistöä ja vastustuskykyä, on sekin huomioitava

Tuskin. Olen sairastnaut aikusisena sikotaudin, ja sain hamatulehduksen.

--Kuolleisuus tuhkarokkoon riippuu paljolti olosuhteista. Kehittyvissä maissa kuolee yhä jopa joka kymmenes lapsi, länsimaissa puolestaan 1-10/5 000 lapsesta (PDF-tiedoston taulukko) (15,16). Yksi neljästä sairastuneesta 29 saksalaisnuoresta menehtyi vuonna 1997 luokkaretkellä Ruotsiin (20). Tuhansia tautitapauksia ja kymmeniä kuolemantapauksia on raportoitu Euroopasta myös vuonna 2017. "Uusi" havainto on, että terveydenhoitohenkilökuntaa sairastuu entistä useammin (21,22). Syy on selvä: taudilta on vältytty ja rokotuksista laistettu.

Koska 90 000 ihmistä kuolee vuosittain tuhkarokkoon WHO:n arvion mukaan, tuhkarokko on yleisin rokotuksin estettävissä oleva kuolemantauti. Maailman lapsista 85 % rokotetaan. Parannettavaa siis on, mutta yli 20 miljoonaa lapsikuolemaa on kuitenkin estetty tällä vuosisadalla. WHO:n kunnianhimoisena tavoitteena on eliminoida tuhkarokko ja vihurirokko ainakin viidellä kuudesta alueesta vuoteen 2020 mennessä (Global Measles and Rubella Strategic Plan).

Vaaratonta? Eradikointi ei onnistu, jos dummot eivät salli rokottaa lapsiaan. Teittävästi rokotuksen haitat ovat minimaaliset. Ja vaikka pelkäisi lastensa saavan jonkin rokotusreaktion, on se äärimmäistä itsekkyyttä. Vaikeasti sairaat lapset eivät voi ottaa rokotusta, ja voivat kuolla tuhkarokkoon.

Jos ei katso olevansa missään vastuussa muista ihmisistä, niin...poistukaa Suomesta!

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#14

>Jos ei katso olevan missään vastuusta muista ihmisistä, niin...poistukaa Suomesta!

ooo

Olen täyttänyt käskysi. :-) :-)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #15

Minun puolestani olet tervetullut takaisin :-)

Lähetä sähköpostia pekka.roponen@terveystalo.com. Mulla on asiaa.

Käyttäjän jannepohjala kuva
Janne Pohjala

IS 1.12:

"Kuolinsyytilastojen mukaan Suomessa kuoli vuosina 1963–1974 lapsia tuhkarokkoon keskimäärin kolme vuodessa. Koska epidemioita esiintyi muutaman vuoden välein, epidemiavuosina kuolleisuus oli yli kolme lasta, välivuosina vähemmän."

"MPR-rokote pelastaa joka vuosi 7 suomalais­lapsen hengen"

En tiedä millä perusteella saman kokooinen ikäluokka nyt kuolisi tuplasti eli jopa 7 vuodessa kuin 1960 -luvulla. Ilmeisesti THL:n mielelstä terveynhuoltomme ja lääkkeemme ovat nyt heikommat kuin 50 vuotta sitten?

Kehitysmaissa lapsia kuole koska ei ole terveydenuoltoa. Ei siksi että tuhakarokko olisi vaarallinen, vaan siksi että pelkkä ripulikin voi tappaa. Siksi luvut ovat aivan muuta kuin meillä.

Lopuksi vielä se että kun kausiflunssaan THL arvoi kuolevan 500-1000 ihmistä vuodessa nii ei tuhkarokko mikään erityinen tappaja ole?

Edelleen huomoiden vertailun kausiflunssaan ja siihen että tuhkarokon sairastamalla saa immuniteetin, eikä heikompaa suojaa kuten rokotteella jonka toimivuus on laumasuojan varassa, niin miksi tyytyä huonompaan?

Olen itse 1960 -luvulla rokon sairastanut. Kuten kaikki muutkin silloin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Käykäähän katsomassa polion seuraukset 50-luvulla ennen kuin rokotukset saatiin käyntiin. Ja tilanne sitten, kun lapset rokotettiin kattavasti.
Voisi ajatella, että rokottaminen riittävän kattavasti on lapsen perusoikeus. Jolloin rokottamatta jättäminen olisi rangaistavaa.
Eivät vanhemmat omista lapsiaan. Heidän tehtävänsä on taata turvallinen kasvuympäristö.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ottakaapa selville, mikä on rautakeuhko. Toiset olivat niissä vuosikymmeniä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Pidän rokotukseni aina kunnossa. Onneksi useimmat ovat voimassa vuosikymmeniä. Tetanus taitaa olla seuraava uusittava. Hepatiitit A ja B olen saanut reilut parikymmentä vuotta sitten ja muistaakseni taisi olla vielä yksi tehoste kymmenkunta vuotta sitten.
Sumatralle otin varmuuden vuoksi Japanin aivokuumerokotuksen. Samoin malarialääkityksen.
Mitään ongelmia ei ole ollut, kun on noudattanut terveydenhuollon ohjeita.
En voisi kuvitellakaan matkustavani ilman, että selvitän, mitä ovat rokotussuositukset.
Joten ei kannata jättää ottamatta perusrokotuksia. Muita voi ottaa sitten tarpeen mukaan.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Rokotuskriittisyydessä ja rokotuskeskusteluihin tarvittaisiin oikeastaan tarkempia määritteitä. Täytyisi erotella rokotukset erilaisiin merkittävyys tai asteikkoluokkiin.

Tärkeät elintärkeät perusrokotteet (esim. jäykkäkouristus, polio tietyissä olosuhteissa) joilla vähennetään merkittävästi lapsikuolleisuutta, kuolleisuutta, vammaisuutta ja vakavia jälkitauteja pitäisi erotella erilaiseksi ryhmäksi kuin ei niin tärkeät (influessa-rokote perusterveille) tai tietyissä olosuhteissa tarpeelliset tai järkevät rokotukset (esim. B-hepatiitti tai "punkkirokote" pienellä riskialueella).

Rokotteiden tärkeys, välttämättömyys ja tarve ovat erilaisia erilaisilla rokotteilla. Mielestäni on typerää yleistää rokotekriittisyys ja rokotteiden vastustaminen koskemaan kaikkia rokotteita. Jos ajatellaan vaikka poliota niin sen sairauden "hirveys" ja siitä aiheutuva "kärsimys" ilman toimivaa rokotetta ja kattavaa rokoteohjelmaa olisi aivan hirveä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

--Kun Jonas Salkin kuuluisaa poliorokotetta alettiin antaa Yhdysvalloissa vuonna 1955, usean eri lääkeyhtiön rokote-erissä havaittiin elävää poliovirusta. Tunnetuimmaksi nousi Cutter Laboratoriesin valmistama rokote, joka halvaannutti ainakin 51 ja tappoi viisi sen saanutta. Lisäksi rokoteperäinen poliovirus tartutti myös rokotteen saaneiden läheisiä, joista yli sata halvaantui. On arvioitu, että jopa 120 000 lasta altistui elävälle, virulentille poliovirukselle saatuaan Cutterin valmistaman rokotteen

Nyt polio on kehittyneissä maissa hävitetty. Kaikella on riskinsä ja hintansa. Kukaan ei Suomessa enää halvaannu polion vuoksi.

Käyttäjän TatuHuuskonen kuva
Tatu Huuskonen

Mikko Kärnä: kaikella kunnioituksella, olet väärässä.

Rokotteet ovat bisnestä, josta lääketeollisuus käärii suuret voitot. Ensiksi valtio ostaa rokotteet, ja sitten vielä hoidot komplikaatioihin - sairauksiin jotka usein vaativat pitkäaikaislääkityksen ja joiden yhteyttä rokotteisiin on vaikea todeta.

Ne vanhemmat jotka kieltävät lastensa rokottamisen ovat oivaltaneet tämän. He haluavat lastensa parasta, ja väitän, tietävät mitä tekevät. Sinusta taas en voi sanoa samaa.

Poleemisesti totean, että rokote on vaarallisempi kuin sairaus, näin myös tuhkarokossa. Tuhkarokkouutisoinnin aikana rokotteen saaneet lapset ovat uhreja. Sanonpa vielä että heidän rokottaminen lienee ollut turhaa sillä se on tapahtunut altistumisen jälkeen.

Tässä materiaalia johon toivon sinun tutustuvan: https://www.youtube.com/watch?v=6VgZszilk7A

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset