mikkokarna Lapin puolustaja

Sähkönsiirto on osa kokonaisturvallisuutta

Tätä kirjoittaessani yli 80000 taloutta on ilman sähköä Aapeli-myrskyn aiheuttamien tuhojen takia. Tämä on jälleen kerran vakava muistutus yhteiskuntamme haavoittuvuudesta. Mikäli sähköt menevät, ei suurimmalla osalla ole olemassa mitään varajärjestelmää ja erityisesti maalla yksin asuvat vanhukset ovat tällöin usein tiukoilla. Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee, että myös viranomaisverkko ja viestiyhteydet lakkaavat toimimasta laajamittaisessa sähkökatkoksessa.

Perustuslakimme takaa kansalaisille oikeuden turvallisuuteen ja toimiva sähkönjakelu on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ovat varmistaneet, että maanpäällisen sähköverkon viat ovat jokavuotinen ilmiö, johon pitää varautua. Sähkönsiirto on monilla alueilla kuitenkin jo nyt kohtuuttoman kallista, eikä tästä varautumisesta voi aiheutua enää lisäkustannuksia kuluttajille.

Tämän kevään hallitusneuvotteluissa on päätettävä myös toimenpiteistä sähkönjakelun turvaamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa tämän pitää tarkoittaa valtion tukiohjelmaa maakaapeloinnin toteuttamiseksi pahimmilla ongelma-alueilla. 

Toinen ja huomattavasti suurempi keskustelu tulee käydä verkkoyhtiöiden roolista yhteiskunnassa. Kataisen hallituksen toteuttaman surkean Caruna-kaupan tulokset ovat nyt kaikkien nähtävillä. Sähköverkkoyhtiöillä on toimissaan luonnollinen monopoli, joten toiminta- ja hinnoittelu ei kehity kilpailun kautta. Energiaviraston hinnoitteluvalvonnasta huolimatta kuluttajilta pyritään aina niistämään se, mikä niistettävissä on. Valtion ei olisi koskaan tullut luopua tällaisesta omistuksesta.

Sipilän hallitus asetti sähkön siirtohintojen korotukselle hintakaton, joka on erinomainen alku tilanteen korjaamiseksi. Seuraavaksi tulisi asettaa katto luonnollisessa monopolissa toimivien verkkoyhtiöiden liiketoiminnan tuotolle. Toinen mahdollisuus on vakavasti pohtia, tulisiko maamme koko sähköverkko kansallistaa kokonaisturvallisuuden nimissä? Näistäkin asioista pitää käydä vakava keskustelu kevään hallitusneuvotteluissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ovat varmistaneet, että maanpäällisen sähköverkon viat ovat jokavuotinen ilmiö, johon pitää varautua."

Ilmatieteenlaitos ei tunnu tietävän mitään ainakaan myrskyjen lisääntymisestä, oikeastaan trendi on ollut laskeva koko 2000-luvun:

https://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot?

Mihin sään ääri-ilmiöihin viittaat?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Löysit sitten tiedotteen vuodelta 2012? Siinä Ilmatieteenlaitos nojaa IPCC:n raporttiin eikä omiin tilastoihinsa.

Klikkasitko auki linkkini? Käppyrä näyttää selvästi myrskypäivien laskevan trendin.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #5

Lyhyen aikavälin tarkastelulla ei voi vetää tuollaisia johtopäätöksiä. Kaikki asiantuntijat ovat yksimielisiä, että sään ääri-ilmiöt lisääntyvät myös Suomessa. Tuossapa tuoreempaa aiheesta.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/20180312220080...

https://ilmatieteenlaitos.fi/ajankohtaista/264748996

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #7

Kun mallinnuksiin perustuvat ennustukset eivät kohtaa toteutunutta, päätetään että mallinnus on oikein ja todellisuus väärin?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ennen kun kaikilla oli taloissaan lankapuhelimet, tilanne oli jollain tavoin helpompi, koska sähkön katkeaminen ei vaikuttanut puhelinverkkoon. Nyt loppuu älykännykästä virta alta aikayksikön, kun pimeässä alkaa sompailla sähköyhtiön häiriökarttaa tai muuta ajanvietettä.

En kuitenkaan usko, että tunne sähkökatkojen lisääntymisestä olisi liitettävissä ilmastonmuutokseen. Osittain kyse on vain fiiliksestä silloin, kun sähkökatko tulee. Tuntuu siltä, että "eihän täällä mikään toimi" ja kun nykyään sähköä tarvitaan yhä kipeämmin kaikkeen mahdolliseen arjessa (lämmitys, ruoan laitto, saunominen, viihde-elektroniikka, puhelimet ja muut lataukset, lypsykoneet, vesipumput ...) verrattuna vielä vaikkapa 60-lukuun, niin se voimistaa ärtymystä.

Jonkin verran sähkökatkojen määrä on saattanut lisääntyä myös infrastruktuurin ikääntymisen vuoksi, metsittymisen ja puiden kasvun vuoksi, j.n.e.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Oma puhelin sentään toimii (10000 mAh akulla noin 1 kk valmiusaika), mutta linkkimastot pimenevät kokemuksien mukaan 1.5-2 tunnissa. Taisi tässä myrskyssä mennä Ahvenanmaalta radio- ja tv-asematkin, tosin nyt jo toimivat.

Oma varautuminen ei siis auta, kun yritykset, vesiosuuskunnat, huoltoasemat, kaupat jne ovat täysin kuutamolla ja kun asukkaat pakotetaan liittymään epävarmoihin järjestelmiin. Esimerkki: oma viemäri toimii 2 vuotta ilman sähköä, osuuskunnan viemäri 2 sekuntia (tai jopa 2 minuuttia, jos sattuu mäen päällä asumaan eikä laaksossa). Omasta kaivosta voi kauhoa vettä 100 vuotta, vesiosuuskunnan vesi katkeaa samalla sekunnilla kun sähköt katkeavat. Kyläkaupasta voit ostaa pakettiautollisen ruokaa käteisellä tai velaksi ilman sähköä, kartellimarketista et saa edes irtokarkkia. jne...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Juuri kuten Juha sanoo, yhteiskunta on tullut herkemmäksi sähkökatkoille ja kun siihen yhdistää kaikkialta päälletunkevan ilmastonmuutoshöpinän, menevät Kärnätkin vipuun. Myrskyjä on ollut aina eikä nyt yhtään enempää kuin tunnetun mittaushistorian.

Landella on helpompaa: Itsellä on pieni bensakompura aina käyttövalmiina. Sillä lataa tarvittaessa kännyn ja läppärin akut ja porakaivon vesipumppukin toimii. Pesulla voi käydä puusaunassa ja lämmönlähde ovat tulipesät joka tapauksessa, oli sähköä tai ei. Valon saa kynttilöistä ja paristolla toimivista led-lampuista.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"...Itsellä on pieni bensakompura..."
Entäs jos pieni kompura ei enää riitä ? Jos vaikkapa maalämpöpumppu tms vaatii 6/9 kW ? Kukas sen maksaa ja kenen se kuuluu maksaa ?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Sähkönsiirto on osa kokonaisturvallisuutta"

Eikä kuitenkaan viitsitä katkoa puita ja oksia linjojen vierestä kuin vasta myrskyn jälkeen, kun sähköt ovat jo poissa.

Martti Nurmi

Se puiden "pilkkominen", tai siis viitsiminen, ei ole energialaitoksen vika useinkaan. Johtokatu tehdään niin leveäksi, kuin juridisesti on sallittua. Metsän omistaja ei anna kaataa yhtään ylimääräistä puuta.

Martti Nurmi

Viimeksi, kun poliitikot innostuivat sähkönjakeluverkon häiriöistä, vaikutukset olivat kamalat.

Tällä hetkellä suuremman jakeluverkon häiriöitä voi katsella tuolta:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjest...

Pienempiä tuolta:
http://www.sähkökatkokartta.fi/#/nyt

Lobattuna poliitikot tekevät verkko-operaattoreille mahdolliseksi investoida siirtoverkkoihin käyttöturvallisuusperustein. Osa perusteista on asiallisia, mutta verkkoja vahvennetaan myös sitä varten, että uusiutuvien tuotantomuotojen tukibisnes sitä edellyttää. Näinä päivinä olemme saaneet lukea, että Helsingin uusien kaukolämpöjärjestelmän lämpöpumppujen sähköenergia voitaisiin tuottaa tuulivoimalla Pohjois-Suomessa. Harva jaksaa pohdiskella siirtohäviöitä ja sitä, kuka sen verkon vahvistuksen maksoi, jotta tuulivoiman tukibisneksessä saadaan se energia siirrettyä sähköpörssin nollahintamarkkinoille.

Turvallisuutta olisi mahdollisimman hajautettu energiantuotanto ja esim. suorien sähkölämmitysten kieltäminen taloissa, joissa ei ole vaihtoehtoista lämmitysmuotoa. Ns. kriisivalmiutemme on kovin kyseenalainen.

Harvinaisissa poikkeustilanteissa tarvittaisiin sellaista armeijaa asentajia valmiustilaan, ettei niitä sähkölaitoksilla ole, eikä näillä näkymin tule olemaankaan.

Vekkuli tietoliikenne:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2664faff-108f-4...

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Ensin myytiin, sitten vapaa hinnoittelu, sitten korotuskatto vuosittain, 15%. Sen kun tekee kahtena vuonna peräkkäin, sen jälkeen on noussut jos siitä alkuperäisestä hinta 32,25%,,

5 vuoden päästä 101,13%.
Ja keskimäärin korotus on ollut viiden vuoden päästä 20,2% vuodessa.

0 100 %
1 115 15
2 132,25 32,25
3 152,0875 52,08
4 174,900625 74,90
5 201,1357188 101,13

No,,kaippa se hyvä päätös on ollu,,jos tilalla oli ensin vapaa hinnoittelu,,:)

Sen sijaan että vaaditaan sähköyhtiöltä ylisuuria vaatimuksia joiden takia voi sitten helpommin rahastaa niin ehkä olisi parempi ja halvempaa kehittää varavoimalähteitä ja pienvoimaloita. Ne ei loukkaannu niin helposti pienistä tuulenpuhureista.
Sähköverkko on toki järkevin pitää valtion/kuntien/tai läänikuntien omistuksessa pääjakeluverkkojen osalta kiinteistöliittymään saakka,,kuten myös maantiet, vesijohtoputket, viemäriputket, vesiväylät, yms, monet asiat.
Puhelinverkothan nyt ei enää ole eikä radio-tv verkotkaan, eli viestintälaitteet, valtion omistuksessa.

Mutta kevään vaalikeskusteluihin olisi hyvä tuoda esille valtion pankki.
Miksi tarvitaan se "postipankki".
No, kilpailun vuoksi ja sen vuoksi että pankkipalveluja saavat myös vähävaraiset helposti.
Siis sellainen rahan taltioimis/siirtojärjestelmä,
- Josta ei lainata rahaa.
- Joka toimii vain maksujen, palkkojen, kela-tukien, eläkkeen, yms. pankkina.
- Ja jonne voi taltioida rahaa myös talteen tarvittaessa säästöön (ilman korkoa).

Nimihän sille voisi jo olla vaikka Rahalaitos Kela, tms.

Martti Nurmi

Olen kovasti pohdiskellut tuota pienvoimala juttua. Kun aurinkosähkön perustamiskustannus romahtaa, alkaa houkuttamaan argregaattilaitos, jotta pääsisi koko sähkölaitoksesta, mutta vastaan tulee ongelmia, mm. oikosulkuteho.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Koko sähköverkon maakaapeloinnin arvioitu kustannus on noin 10-20 miljardia. Veikkaan ennemmin yläpäästä.. Mistä ajattelit rahat repiä ja millä aikavälillä?

Puhut kauniisti maalla asuvien vanhusten hädästä. Karusti kysyn kuitenkin suoraan, mikä on se kustannus, jonka joko muiden sähköverkon kuluttajien tai veronmaksajien pitää maksaa siitä, että toimitusvarmuus maakaapeloinnin kautta nostetaan jonnekin kaukana taajamasta asuvalle vanhukselle? Yksittäinen kuluttajahan ei sitä maksa mikäli kyseessä on olemassaoleva yhteys.

Missä vaiheessa on syytä olettaa ja vaatia, että syrjäseudulla oleva varautuu itse mahdollisiin katkoksiin?

Miten sitten ajattelit priorisoida tämän valtavan muutoksen? Ovatko samalla viivalla kaikki syrjäseutujen asukkaat kuin vaikkapa yritykset?

Kannanottosi on sarjaa esitän populistisesti huolestuneisuuteni, mutten ole pohtinut asiaa yhtään pidemmälle...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ei Suomessa ole sähköverkkoa, täällä on sähkölanka. Jos lanka menee poikki, sähköä ei tule. Jos taas verkossa lanka menee poikki, silloin sähköä tulee, mutta vain hiukan eri reittiä.
Tilanne on siis jo lähtökohtaisesti niin umpisurkea, ettei siitä ole muuta ulospääsyä kuin hankkiutua eroon sähköriippuvuudesta, ja ehkä lisätä varavoiman syöttöpisteitä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Juupajoella homma toimii ja vanhuksia ei purista, mutta eipäskepulaiset haistavat tilaisuuden..

https://yle.fi/uutiset/3-10578602

Martti Nurmi

Mitähän osuutta sähkönjakeluverkosta blogisti esittää muutettavaksi maakaapeloinniksi? Maakaapeloinnista on taatusti osin apua, mutta 100% olisi kaheli tavoite. 20 kV, 110 kV, 220 kV ja 400 kV verkoissa vain lähinnä 20 kV:n verkoissa maakaapelointi on hyvä ratkaisu ja silloin kannattaa aloittaa taajamista, kuten onkin laajalti menetelty.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Lähes 100% sähkökatkoista johtuu langoille taipuneista oksista ja sähkökatkot loppuu kun johtokäytävää levennetään tai puita ja oksia katkotaan linjan läheltä. Koko pienjänniteverkon maakaapelointi on pelkkää rahastusta ja järjettömän hidasta.

Martti Nurmi

Olet suhteellisen oikeassa, eli vähemmän väärässä. Tuolla voi esimerkiksi katsella johtokadun raivauksen problematiikkaa:
http://www.theseus.fi/handle/10024/115309

Pienjänniteverkot, tyypillisimmin 400 V, on jo suurelta osin maakaapeloitu. Nyt keskustellaan ns. keskijänniteveroista, yleisimmin 20kV:n jännitteestä. Siinäkään ei ole perusteltua pyrkiä täysin kattavaan maakaapelointiin.
Innokkaimmat vaativat 110 kV:n verkkojen maakaapelointia.

edit:typo

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kärnän blogi on riemuesimerkki miten ihmistä on helpompi huiputtaa kuin saada hänet vakuuttuneeksi siitä että häntä on huiputettu.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Miksei sähkönsiirtoa voi kilpailuttaa ? Kaikki liikenneväylätkin on kilpailutettu, vaikka liikenneväylien rakentaminen ja kunnossapito maksavat moninkertaisesti sen mitä vastaavat toimet sähköverkoissa.

Jopa turkulaiset saavat käyttää Tampereen liikenneväyliä ilmaiseksi.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Puhelinverkot kilpailutettiin,, miten se tapahtui pääosin?
Operaattorit veti jokainen oman kaapelin,,joskus jopa samaan ojaan kun sopuun pääsivät. Tai sitten joissakin tapauksissa ostavat sitten toisiltaan välityskapasiteettia.
Välitysantennit taitaa mahtua jo samaan tolppaan.

Kuka nämä operaattorien samassa ojassa olevat rinnakkaiset kaapeloinnit sitten maksaa? Asiakas aina viime kädessä.

Sähkö kulkee yhdessä kaapelissa paikasta a-paikkaan b ja siirtomaksu kai on tarkoitettu sen sähkökaapelin ylläpitoon ja rakentamiseen.
Ei sitä voi oikeasti kilpailuttaa.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Ei sitä voi oikeasti kilpailuttaa".
Mutta moninkerroin kalliimmaksi tulevat liikenneväylät voi. Miten ihmeessä ? Miksei Helsingissä, Tampereella, Turussa jne. ole omat rinnakkaiskadut muualta tuleville ?
"Sähkö kulkee yhdessä kaapelissa paikasta a-paikkaan b ja siirtomaksu kai on tarkoitettu sen sähkökaapelin ylläpitoon ja rakentamiseen".
Entäs ne liikenneväylät sitten ?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset