Kokoomus, vihreät ja vasemmisto kaupungistamiskiimassa?
Kokoomuksen Petteri Orpo, vihreiden Pekka Haavisto ja vasemmiston Li Andersson ilmoittivat Maaseudun tulevaisuuden ja MTK:n järjestämässä ensimmäisessä puheenjohtajapaneelissa, että heidän johtamansa puolueet haluavat vauhdittaa kaupungistumista ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Kaikki puheenjohtajat ovat väärässä. Jos ilmastonmuutosta haluttaisiin torjua ihmisten asuinpaikoista päättämällä, tulisi kaupungistumista päinvastoin hillitä. Asiaa on tutkittu ja tulos on täysin selvä: pääkaupunkiseudulla asuvan hiilidioksipäästöt ovat noin 30% suuremmat kuin muualla maassa asuvien. Ero johtuu kulutustottumuksista ja energiasyöpöistä kerrostaloista. Sokean kaupungistamisideologian sijaan kannattaisi kuunnella tiedettä ja tutkimusta. Tutkijat ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että asumismuoto tai postinumero ei ratkaise arjen ekologisuutta: luonnolle paras elämäntapa voi löytyä korvesta tai kirkonkylältä siinä missä Helsingin Kalliostakin.
Kokoomus, vihreät ja vasemmisto ovatkin nyt astumassa väärälle ja vaaralliselle polulle kaupungistamiskiimassaan. Kaupungistumisen hoetaan olevan ”globaali megatrendi” ymmärtämättä, mitä globaalit megatrendit edes tarkoittavat. Kaupungistuminen on laajamittaisena ilmiönä päättynyt maassamme jo vuosikymmeniä sitten ja kaupungistuminen kotimaisessa kontekstissa on ainoastaan käänteistä aluepolitiikkaa, jossa keskitämme yhteisistä resursseista yhä kasvavan osan metropolialueen kehittämiseen muun maan kustannuksella.
Todellisuudessa kaupungistuminen globaalina ilmiönä antaa meille mahdollisuuden maaseutuistua, sillä kaupungistumisen on todettu lisäävän puhtaan ruuan kysyntää ja hintaa. Tästä on viimeisimpänä näyttönä vauhdilla kaupungistuvaan Kiinaan saadut vientiluvat suomalaisille elintarvikkeille. Siten tämä trendi näkyy Suomessa ja se ei todellakaan siis tarkoita, että kaikki suomalaiset on nyt siirrettävä kaupunkeihin.
Suomi ei koskaan menesty, ellemme käytä koko maan voimavaroja. Ne saadaan käyttöön ainoastaan takaamalla, että palvelut säilytetään kohtuullisen etäisyyden päässä ihmisistä ja jokainen voi aidosti valita oman asuinpaikkansa tietäen, että turvallisuudesta on huolehdittu, terveyspalvelut ovat lähellä, infra on kunnossa ja lapset pääsevät kouluun kohtuullisen matkan päähän. Keinotekoinen kaupungistumisen vauhdittaminen tarkoittaa tämän kaiken lopettamista. Tämä on kokoomuksen, vihreiden ja vasemmiston tavoite.
Haaviston ja Anderssonin haaveet kaupungistumisen vauhdittamisesta ovat vielä haaveita, mutta Orpo sen sijaan aloitti jo. Valtiovarainministeriö kaavailee muuttavansa kiinteistöverotusta siten, että kerrostalojen vero olisi omakotitaloja matalampi ja neliöhinta kiinteistöveron pohjalla olisi omakotitaloissa sama koko Suomessa. Tällainen iskisi pahiten maaseudun pienituloisiin ihmiseen, kuten keskustan kansanedustaja Petri Honkonen ansiokkaasti totesi. Orpon kaupungistamissuunnitelmille onkin nyt laitettava nopeasti stoppi ja siirryttävä pohtimaan, millaisilla keinoilla säilytämme tasapainoisen aluerakenteen Suomessa.
Soinivaara tutkimuksen ilmestyttyä totesi seuraavaa:
”Vuonna 2011 ilmestyi Aalto-yliopiston tutkijoiden Jukka Heinosen ja Seppo Junnilan tutkimus Implications of urban structure on carbon consumption in metropolitan areas, jonka mukaan, jos tuotannon päästöt kohdistetaan kulutuksen mukaan, eläminen tiiviissä kaupunkirakenteessa ei tuota pienempää hiilijalanjälkeä kuin maalla. Kannattaako kaupunkirakennetta siis tiivistää? Tulos perustui siihen, että tiiviissä kaupunkirakenteessa, vaikkapa Töölössä, asuu keskimääräistä varakkaampaa väkeä, jotka matkustavat paljon ulkomailla ja joiden ylellinen elämä muutoinkin kasvattaa hiilijalanjälkeä.”
”Pientilallisten lasten hiilijalanjälki olisi kaikkinensa varmaankin pienempi, jos he jatkaisivat vaatimatonta elämää pientilalla, kuin jos he opiskelisivat Aalto-yliopistossa ja eläisivät vaurasta insinöörin elämää kaupungissa. Suurin hiilijalanjälki on kehyskuntien omakotialueilla, joilla korkea kulutustaso yhdistyy pitkiin matkoihin. Jos vakioimme tulotason, hiilijalanjälki on tiiviillä kaupunkiseuduilla selvästi kehyskuntia pienempi. Vastaväitteenä voi toki esittää, että hajaantunut yhdyskuntarakenne ehkäisee tehottomuutensa takia taloudellista kasvua ja siten välillisesti pienentää hiilijalanjälkeä. Kukaan ei ole vielä keksinyt vastustaa yhdyskuntarakenteen eheyttämistä vedoten hajaantuneen yhdyskuntarakenteen ansioihin taloudellisen kasvun ehkäisyssä.”
Yksi väitöskirja ei vielä sitten käännä asioita päälaelleen. Tällaiset nyt se on tutkittu -henkiset potaskat ovat outoja. Asiasta on tehty erilaisia tutkimuksia ja tuossa on yksi näkemys asiasta.
Töölöläiset kerrostalot tuskin tyhjenevät ja puretaan, mutta eiköhän uudet kerrostalot kaupunkialueilla rakennu varsin energiatehokkaiksi. 2011 tehtyjen tutkimustan jälkeen lienee asia noussut vieläkin enemmän otettavaksi huomioon.
Ilmoita asiaton viesti
Kaupungeissa erityisesti eniten pesii induvifiliastinen käyttäytyminen, siksi maaseutu ympäristö luo yhteisöllisempää, kaikki huomioonottavaapa kulttuuria.
Ilmoita asiaton viesti
Kärnä, mielikuvasi siitä miksi mainitut puolueet tukevat kaupunkien kehittymistä on aikalailla väärä. Käytännössä kasvukeskusten vihreät (ainakin) haluavat rakentaa sitä parempaa kaupunkia koska ihmiset haluavat muuttaa niihin, ja jos kaupunkia ei rakennettaisi lisää seuraisi siitä mm asumisen hinnan nousu kaupungeissa. Eli kaupungistumiskehitys on pitkälti politiikasta riippumaton ilmiö johon osa puolueista vastaa ottamalla huomioon sen politiikassaan. Todellisuudessa kaupungistumisessa on siis kyse eräänlaisesta vapauden käytöstä ja siihen reagoimisesta.
Keskustalla on ollut vuosikymmeniä aikaa tehdä maaseudusta houkutteleva paikka, mutta tämä tie on ollut pettymyksiä ja epäonnistumisia täynnä. Aluepolitiikka ei vain ole onnistunut pysäyttämään kaupungistumista. Muutamalla maaseutupaikkakunnalla on onneksi tajuttu, että kehitys on selkeästi kiinni myös omista ratkaisuista, ja siitä on seurannut elinvoimaisia kuntia jotka eroavat valtaosasta keskustajohtoisista taantuvista maaseutukunnista.
Ilmoita asiaton viesti