mikkokarna Lapin puolustaja

Metsien monikäyttöä kestävästi edistettävä

 

Metsä on suomalaiselle monimerkityksellinen. Metsää omistetaan, siellä virkistäydytään, marjastetaan tai metsästetään. Metsillemme asetetaan yhä enemmän erilaisia käyttötarkoituksia. Vähäisin ei ole vaatimus metsistä hiilen sitojana ja hiilivarastona.

 

Suomalaisia metsiä on hoidettu hyvin. Uudistamisvelvoite on ollut tärkein tae sille, että olemme voineet rakentaa Suomen hyvinvointia puujalan varaan. Juuri metsän uudistaminen ja taimikoiden hoito on olennaista metsävarojen riittävyyden näkökulmasta.

 

Metsän kasvu on kiivaimmillaan 30-50-vuoden ikäisenä. Arvokasvu alkaa myöhemmin. Juuri tämä nuoren metsän kasvu sitoo myös eniten hiiltä. Myöhemmin metsästä muodostuu hiilivarasto kunnes tullessaan vanhaksi se alkaa lahota. Metsäpalot ovat iso hiilen lähde ja ne meidän pitää pystyä estämään.

 

Tarvitaanko Suomessa vielä metsän uudistamista avohakkuin? Tietyille kohteille se sopii hyvin. Riittävän vanhaksi kasvatettu metsä on myös omistajalleen hyvä sijoitus. Vaikka metsän kasvu hidastuu 70-vuoden jälkeen niin kasvu on arvokasvua ja sijoitukselle saadaan hyvä tuotto. Metsätaloudessa korko tarkoittaa sitä kuinka paljon on metsähehtaarin arvonlisäys. Myös sahateollisuus tarvitsee hyvälaatuista tukkea jatkossakin. Mikäli minut valitaan eduskuntaan tulen tekemään kaikkeni sahateollisuudelle merkittävän kuljetustuen jatkon takaamiseksi. 

 

Erirakenteisen metsän kasvatus soveltuu hyvin tietyille ja parhaille kohteille, jossa pohja otollinen taimien kasvuun. Lisäksi se on hyvä tapa hoitaa maisema-arvoiltaan tärkeitä kohteita ja kaava-alueiden metsiä. Myös Lapissa on poronhoidon näkökulmasta paljon metsiä, joita voi hoitaa tällä periaatteella.

 

Olemme osanneet aina hyödyntää puuta monissa muodoissa: terva, mahla, xsylitoli, aspiriini ja Benecol. Ne ovat kaikki tuotteita puusta. Parhaassa mahdollisessa käytössä suomalainen puu on silloin kun kaikki siitä saatavat sivuvirrat on jatkojalostettu ja niiden lisäarvo kilahtaa yhteiskuntamme rakentamiseen. 

 

Sama tukkipuu, joka ensin sahataan ja valmistetaan CLT:ksi ja edelleen hiiltä sitovaksi puurakennukseksi, muuntuu sahanpurun kautta uuttotekniikalla lääkeaineiksi tai elintarvikkeiden raaka-aineiksi. Tämän jälkeen samasta purusta ja kuoresta voidaan valmistaa biohiiltä, joka taas palautettaisiin maatalousmaahan maanparaanusaineeksi. Purua jää vielä pellettien valmistamiseen, energiaksi tai höyläämisen sivutuotteena tulleita lastuja voidaan käyttää eläinten maakuusijojen kuivikkeeksi.

 

Sellusta voidaan taas valmistaa tulevaisuudessa muutakin kuin paperia. Vaateteollisuus käyttää paljon öljyä ja viskoosin valmistuksessa rikkihiiltä, jotka on pystyttävä korvaamaan biopohjaisilla aineilla. Sellun valmistuksessa syntyy mm. lingiiniä, jolle etsitään koko ajan uusia käyttötarkoituksia. Suomen on oltava johtava maa kiertotaloudessa.

 

Lappilaisena eränkävijänä luonnon monimuotoisuus on minulle tärkeää. Lapissa on rikkaat luonnonvarat, joiden kestävä käyttö takaa Lapille tulevaisuutta. Pystymme sovittamaan yhteen metsien erilaiset käyttömuodot, myös matkailun tarpeet. Keskusta on sitoutunut harvaan asutun maaseudun parlamentaarisessa ryhmässä, yhdessä muiden puolueiden kanssa, kattamaan Metsähallituksen Luontopalvelujen retkeilyinfran korjausvelan.

 

Emme tarvitse yhtään uutta suojelualuetta Lappiin valtion maille. Sen sijaan tulee jatkaa ja lisäresurssoida Metso-ohjelmaa, soiden ennallistamista ja huolehtia riistan elinympäristöistä myös metsätalousmetsissä. Lisäksi on muutettava lainsäädäntöä puurakentamisen paremmin mahdollistavaksi ja lisättävä puurakentamisen osaamista kaikilla koulutusasteilla.  

 

Parhaillaan käynnissä ovat Lapin metsätalouspäivät Rovaniemellä. Olen mukana. Jatketaan hyvää keskustelua!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sähköiset julkiset kuulutukset ovat huono juttu kansalaisten kuulemisten kohdalla:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/Y...

Älkää hyväksykö tätä lakia! Se on Århusin sopimuksen, Faron yleispuitesopimuksen ja perustuslain 20 §:n ja 21 §:n vastainen. Ei kukaan nykyihminen ehdi seuraamaan julkisia kuulutuksia vain netistä. Kyllä julkiset kuulutukset tulee olla paikallisissa suurimmissa sanomalehdissä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset