Toisen asteen koulutusta palautettava takaisin maaseudulle

"Kaupunkiin muuttaneet pärjäävät parhaiten" uutisoi Helsingin Sanomat 27.2.2019. Lehti oli pyytänyt Tilastokeskuksesta tietoja, miten nuoret asuvat kotonaan eri puolilla suomea. HS:n mukaan kotiin jäävillä ei ole syytä lähteä. Monilla jääjistä ei ole intoa tai kykyjä jatko-opintoihin, otsikko huutaa.

Nuorisobarometrin mukaan nuorten koulutusasenteet ja -kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Erot asenteissa ja kokemuksissa harvaan asuttujen ja muiden alueiden nuorten välillä ovat hyvin pieniä. Harvaan asutuilla alueilla pojat pitivät peruskouluaikana koulunkäynnistä hieman vähemmän ja uskoivat muita vähemmän siihen, että koulutus parantaa työnsaantimahdollisuuksia. Nuorten koulutusodotukset olivat alhaisempia kuin muilla alueilla. Tämä on vakava viesti.

Kouluverkon harventuminen on pidentänyt oppilaiden koulumatkoja maaseudulla ja heikentänyt koulutuksen saavutettavuutta. Erityisesti ammatillinen koulutus on usein etääntynyt maakuntakeskuksiin. 

Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen ryhmä on linjannut, että riittävän tiivis lukioverkko on säilytettävä ja korkeakouluopetuksen saavutettavuus on varmistettava koko maassa. Mielestämme erot koulutusodotuksissa eivät saa kasvaa ja harvaan asutun maaseudun nuorista jokaisen on saatava tutkinto. Siksi myös ammatillisen koulutuksen saavutettavuus on turvattava. Amisreformi ja digitaalisaatio antavat mahdollisuuden opiskeluun myös omalla kotiseudulla. 

On myönteistä, että harvaan asutun maaseudun nuoret pitävät käytännön taitojen oppimista ja yksilön vastuuta oppimisestaan sekä elämästä jonkin verran tärkeämpinä kuin muut nuoret. Nuorten elämänhallinta on myös parempaa ja yhteenkuuluvuus suomalaiseen yhteiskuntaan vahvempaa kuin muualla.

On harhaanjohtavaa käsitellä Helsinkiä tai muita kaupunkeja yhtenä homogeenisenä alueena. Kaupunkien sisälläkin on suuria eroja. Nuorisobarometrinkin mukaan asuinpaikkaa enemmän nuorten kokemuksia koulusta, asenteita koulutukseen ja koulutusvalintoja määrittävät vanhempien koulutus, perheen tulotaso sekä nuoren oma koulutustausta.

Entä keneen verrattuna kaupunkiin muuttaneet pärjäävät parhaiten? Jutussa THL:n tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari toteaa ristiriitaisesti, että suuriin kaupunkeihin muuttaneiden terveys ja koulutus on paremmalla tolalla kuin siellä syntyneiden ja "se juuri kertoo siitä, että pärjäävimmät lähtevät". 

Olemme molemmat harvaan asutun maaseudun paluumuuttajia. Meille oli selvää jo 1990-luvun lopulla, että korkeakoulutus on haettava muualta kuin omasta kotikunnasta. Nuorina korkeakoulutettuina aikuisina palasimme opintojen jälkeen kotiseudulle töihin. Olemme valtavan kiitollisia siitä, että työpaikka löytyi ja paluuseen oli mahdollisuus.  Meille elämänlaatu on jotain muuta kuin mitä kaupungeilla on tarjota.

Harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän jäsenet
Mikko Kärnä, Inari
Tytti Määttä, Kuhmo

mikkokarna
Keskusta Helsinki
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Kansanedustaja toista kautta eduskunnassa. Olen 42-vuotias helsinkiläinen ja osa-aikainen lappilainen sekä saaristolainen, jolle kaikki eräharrastukset ovat lähellä sydäntä. Ennen valintaani eduskuntaan toimin Enontekiön kunnanjohtajana ja sitä ennen Ivalon rajavartioalueen varapäällikkönä. Ehdolla eduskuntaan Helsingistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu