mikkokarna Lapin puolustaja

Miksi olemme keskustalaisia?

”Olen aina jakanut keskustalaiset arvot, mutta puolueen jäseneksi liityin vuonna 2011. Keskusta oli juuri kärsinyt murskatappion vaaleissa. En hetkeäkään miettinyt hyppäämistä voittajien kelkkaan, vaan aate ratkaisi. Halusin olla auttamassa alueiden ja ihmisten puoluetta uuteen nousuun.”

-          Mikko Kärnä

”Liityin Keskustaan vuonna 1998 lukion viimeisellä luokalla. Toimin aktiivisesti Keskustanuorissa. Olin järjestön varapuheenjohtaja. Minut valittiin Turun kaupunginvaltuustoon. Eduskuntavaaleissa pärjäsin hyvin 2007 vaaleissa, mutta en tullut valituksi. Jätin poliittiset luottamustehtävät vuonna 2008. Vuosikymmenen vaihteessa minusta tuntui, että puolue ei puhuttele minua enää.”

-          Tytti Määttä

Yritämme tässä kirjoituksessa avata, miksi tämä puolue on tärkeä ja kutsumme samalla kaikki voimat mukaan kehittämään keskustaa. Suomi tarvitsee tätä puoluetta enemmän kuin koskaan.

Yhteisöllisyys ja vastuullinen vapaus 

Keskustalaisuuden ytimessä on ennen kaikkea vastuullinen vapaus. Ihminen on vastuussa teoistaan ennen kaikkea itselleen, eikä valtion tule rajoittaa mitään inhimillistä toimintaa yhtään sen enempää kuin on tarpeen yhteiskuntarauhan ja vakaan talouden takaamiseksi. Keskusta ei kuitenkaan ole yksilökeskeinen liike, vaan näkee ihmisen osana laajempaa yhteisöä. Yhteisön jäsenenä, perheessä, kylässä, kaupunginosassa tai järjestössä, ihminen voi tehdä tekoja muiden ja itsensä hyväksi. Tähän tulee myös kannustaa. Yhteiskunnalla tulee olla turvaverkko joka auttaa elämän romahtaessa, mutta aivan vastaavasti myös yhteisön tulee auttaa. Tärkeintä on kuitenkin, että ihmisellä olisi kyky auttaa itse itseään.

Sivistys on kaiken perusta

Keskustalainen ajatus sivistyksestä lähtee siitä, että aivan jokaisessa ihmisessä on mahdollisuuksia. Sivistyksellä tarkoitetaan niin sydämen sivistystä, kuin koulutuksella hankittua osaamista. Perustuslaillinen oikeus maksuttomaan koulutukseen luo jokaiselle mahdollisuuden elämässä. Hyvä varhaiskasvatus, perusopetus ja mahdollisuus jatko-opintoihin on yhteiskuntamme selkäranka. Kannustaminen ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa ovat niitä perusteita, joihin pitää voida luottaa.

Jakamaton ihmisarvo

Kannatamme jokaisen ihmisarvon tunnustavaa politiikkaa. Jokaisella pitää olla oikeus rakentaa omaa identiteettiään pelkäämättä muiden tuomiota. Tasa-arvon tulee olla yhteiskunnan lähtökohta.

Maahanmuuttopolitiikassa keskustan linjan tulee olla inhimillisyyden ja realismin sisältävän linja, jossa ohjaamme resurssit hädänalaisten auttamiseen ja sanomme järjestelmää hyväksikäyttäville selkeästi ei.

Radikaali kansanliike 

Keskusta on radikaalisdemokraattinen kansanliike. Keskusta-aatteen luoja Santeri Alkio oli Suomen itsenäisyyden tukija ja väkevä tasavaltalainen. Keskustassa uskotaan ihmisten kykyyn yhteisönä kehittää omaa asuinseutuaan. Tämän vuoksi päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita ne koskettavat. Keskusta on näin myös liberaali kansanliike. Me uskomme, että vallan hajauttaminen on keskittämistä järkevämpää. Keskusta korostaa kuitenkin lakia ja järjestystä. Kaikki muutokset tulee toteuttaa laillisin keinoin. Keskustalla on ollut historiassa kyky olla myös sillanrakentajana.

Keskeltä läpi taloudessa 

Vapaat markkinat eivät tuota kaikille hyvää tasapuolisesti. Tämän vuoksi keskustan linja on sopivasti suunnitelmallisuutta. Turhaa byrokratiaa ei pidä rakentaa vaan sääntelyä pitää purkaa. Yritysten ja yksilöiden menestys johtaa parhaimmillaan yhteisöjen ja kansakunnan menestymiseen. Yhteiskunnan mekanismeilla on mahdollista huolehtia siitä, että tuloerot eivät repeä ja kaikki pysyvät mukana. Yhteiskunnan turvaverkon pitää olla sellainen, että se ei johda yksilön välinpitämättömyyteen, vaan toimii takaisin palauttavana voimana. Siksi haluamme kaksivaiheisen perustulon. Heistä, jotka eivät itse pysty huolehtimaan itsestään, tulee yhteiskunnan kantaa vastuuta. Arvostamme myös lähimmäisten vastuuta ja haluamme tukea heitä tässä.

Puhdas kotimainen ruoka ja vesi ovat Keskustalle enemmän kuin markkinahyödykkeitä. Ne ovat välttämättömyys huoltovarmuuden ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kannatamme maailmanlaajuisesti maataloustuotteiden reilua kauppaa. 

Alueellinen tasapaino ja älykäs kehittäminen

Keskusta näkee kaikissa alueissa ja yhteisöissä mahdollisuuden kehitykseen. Digitalisaation tuoma paikkariippumattomuus ja monipaikkaisuus ihmisten arjessa luovat meille mahdollisuuksia.

Tarvitsemme kaupunkipolitiikka ja maaseutupolitiikka. Suomen kehittäminen ei ole joko tai vaan sekä että. Suomen eri alueet ovat vahvassa riippuvuussuhteessa toisiinsa. Kaupunkien ja kuntien sisällä tarvitsemme eriytymistä ehkäiseviä toimia. Kaupunginosia ja kyliä kehittämällä luodaan vireitä paikallisyhteisöjä ja ehkäistään alueellista epätasa-arvoa. Keskustalaisuuden ytimessä on ajatus siitä, että kaikilla olisi mahdollisuuksia omasta taustastaan riippumatta. Tämä tarkoittaa myös asuinpaikkaa. Älykäs kehittäminen tukee paikallisista olosuhteista kumpuavia ratkaisuja ja ideoita. Tällaisen kehittämisen tulee olla myös kehitysyhteistyön perusta. Olemme ainoa kansanliike, joka on koko yli satavuotiaan historiansa aikana kantanut vastuuta koko Suomesta. 

Elävä luontosuhde

Keskusta haluaa, että niin ihminen kuin ympäristö voivat hyvin. Ihmisen toiminta tulee sopeuttaa niin, että maa jää tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin missä sen itse saimme. Luonnonvarojen hyödyntämisen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää. Keskusta haluaa edistää suomalaista eränkäyntikuluttuuria ja luonnossa liikkumista elävän luontosuhteen säilyttämiseksi. Ihminen ei ole luonnosta irrallaan oleva haittatekijä, vaan vahva osa sitä. Ihmisellä on vastuu. 

Seppo Kääriäisen ”Sitä niittää, mitä kylvää” –teoksessa kuvataan, että Maalaisliittolais-keskustalaiselle syväidentiteetille on ominaista moni-ilmeisyys. Se ilmenee niin politiikassa, henkilövalinnoissa ja alueellisuutena. Moni-ilmeisyys muodostaa yhtä aikaa sekä voimavaran että riskin. 

Syväidentiteetti voi ajan saatossa muuttua, mutta säilyttää alkuvoimansa ja perustavan merkityksensä. Puoluejohdon yksi haastavimmista tehtävistä on syväidentiteettiä hyödyntäessään myös huoltaa sitä. Se kehittyy vuorovaikutuksessa uusien yhteiskunnallisten muutosten ja uusien jäsenten sekä ikäluokkien kanssa. Syväidentiteetti on liimaa ja jatkuvuutta mutta samalla ja juuri siksi myös jatkuvan keskustelun kohteena. Luova jännite puolueen sisällä on hyväksi kun sitä osataan johtaa niin, että puolue uudistuu.

Seuraavan neljän vuoden aikana keskusta on viritettävä asentoon, jossa se on riittävän vahva viedäkseen eteenpäin sille kaikista merkityksellisimpiä asioita. Keskustalla ei ole vara peesailla olemalla hailakka versio jostain muusta aatteesta. Keskustan tulee jatkossa tehdä keskustalaista politiikkaa eikä antaa muiden kertoa, mitä Keskusta on.


Mikko Kärnä, keskustan kansanedustaja

Tytti Määttä, keskustan rivijäsen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Miksi olemme keskustalaisia?"

Koska puoluetta ei Maalaisliitto-nimellä enää ole?

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Tarkoitatko myös, että perussuomalaiset ovat perussuomalaisia, koska Suomen Maaseudun Puoluetta ei enää ole?

Kokoomuslaiset ovat kokoomuslaisia, koska suomalaista ja nuorsuomalaista puoluetta ei enää ole.

Vasemmistoliittolaiset ovat vasemmistoliittolaisia, koska SKDL:ää ei enää ole?

Sosialidemokraatit ovat sosiaalidemokraatteja, koska sosialismia ei enää ole?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Tietääkseni sosialidemokraattien periaateohjelmassa lukee vieläkin sosialismin pohjalta. Oikaise jos olen väärässä.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #3

Kumarrus menneisyydelle, pyllistys realismille...

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Sosialidemokratia ja sosialidemokraatit kirjoitetaan edelleen yhdellä a:la.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Se että onko yhden a vai kahden aa sosialidemokkraatti ei liene väliä kun tarkoitus on sama elikä hivuttautua deokraattisesti kohti sosialismia ja saattaa yhteiskunnan sosialismiin.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja on sanonut olevansa marxilainen siis kannattaa nopeampaa vallankumouksellista tietä kohti sosialismia.

Keskustalaisuus on juuri sitä mitä Tytti Määttä ja Mikko Kärnä blogissa sanoo eikä siihen ole lisättävää.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Keskustalaisen luontosuhteen voi pelkistää resurssiksi. Jos sitä ei voi hyödyntää, sillä ei ole arvoa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Isäukko kiersi keväällä äestäessään töyhtöhyypän pesän. Siivosi ojanpientareet viikatteella, joten mesimarja voi hyvin. Joten älähän yleistä.
Mutta vihreistä poiketen keskustalaisten pitää pysyä hengissä maaseudulla koko vuoden. Vihreät voivat käydä viikon ihastelemassa aboriginaalien perverssiä luontosuuhdetta.
JK. Normivihreä ei varmaan olisi nähnyt koko pesää vaan tallustellut yli niska kenossa. Ja viikatetta tuskin edes tuntisi, saati osaisi käyttää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset