mikkokarna Lapin puolustaja

Puheeni tiedotustilaisuudessa 28.6.

Arvoisat median edustajat!

Tervetuloa tähän tiedotustilaisuuteen. Olen luvannut tässä tilaisuudessa kertoa ajatukseni keskustan puheenjohtajakilpailuun liittyen sekä käsitellä puolueemme tilaa ja tulevaisuutta. Paavo Väyrysen tapaan en aio tässä nyt käsitellä ihmiskunnan tulevaisuutta, mutta voitte tulla kuppilassa kysymään siitä sitten henkilökohtaisesti tämän jälkeen.

Suomen keskusta on historiansa pahimmassa kriisissä. Tämä puolue ei ole onnistunut kertomaan äänestäjilleen, minkä takia se on olemassa. Puolueemme ohjelmatyöstä tämä ei ole kiinni. Meillä on erinomaiset, ajassa olevat ohjelmat aivan jokaiselle politiikan sektorille. Ongelma on, että ne eivät kiinnosta ketään sellaisenaan. Emme ole onnistuneet viestimään ohjelmiemme tärkeimpiä kärkiä oikeaan aikaan. Emme ole onnistuneet viestimään, minkä takia on tärkeä olla osa keskustaa tai miten puolueessa voi aidosti vaikuttaa. Emme ole onnistuneet viestimään ylipäätään, mitä me ajamme. Keskustan ajatus, yhteinen aatteellinen liima, on hukassa.

Keskustan seuraava puheenjohtaja, joka valitaan nyt 9 kuukaudeksi, on hirvittävän suuren haasteen edessä. Olemme tällä hetkellä hallituksessa, jonka hallitusohjelma on varmaankin keskustalaisin koskaan. Tästäkään huolimatta kannatuksemme ei ole kääntynyt rakettimaiseen kasvuun. Politiikka on viihteellistynyt ja digitalisoitunut. Keskustan on lopultakin ymmärrettävä, että sen on osattava jälleen kerran herättää tunteita harmaan ja pragmaattisen yleispolitiikan sijaan. On aika palata takaisin puolueen juurille.

Meidän on oltava sisäisesti vahvoja ja aatteemme täytyy kirkastaa. Ilman tätä ihmiset eivät voi luottaa puolueeseen ja sen tekemiin valintoihin. Etenkään he eivät voi luottaa näihin valintoihin, ellei heillä ole ollut aitoa mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Kun menimme hallitusneuvotteluihin, haimme mandaattimme nettikyselyllä eduskuntaryhmältä, puoluehallitukselta ja puoluevaltuustolta. Siis puolue-eliitiltä. Sopii kysyä, missä oli rohkeus hakea se mandaatti kaikilta jäseniltämme? 

Emme voi antaa puolueessamme elitismille sijaa. Myös valtaa käyttäessämme meidän on kyettävä aina näkemään se perusta, josta valta nousee. Se nousee jäsenistöltämme, joka on tämän liikkeen kantava voima. Keskustan on aina oltava moni-ilmeinen, koko maan puolue.

Meidän tulee yhdessä lopettaa pääkaupunkiseudun positiivinen erityiskohtelu ja huolehtia, että koko maata kehitetään tasapuolisesti, etelästä pohjoiseen, lännestä itään. Varmistamme, että politiikalla kehitetään niin pääkaupunkia, kasvukeskuksia ja seutukaupunkeja, kuin myös pienempiä kuntia ja kyliä. Tässä eroamme kaikista muista puolueista. Olemme olleet, ja meidän tulee myös tulevaisuudessa olla, koko maan elinvoimasta huolehtiva puolue. Tämä tiemme on suora ja vapaa; se kulkee sosialismin ja kapitalismin välissä.

Keskustan on myös palautettava mieleen sen suurin vahvuus. Olemme puolue, jossa katto on korkealla ja seinät leveällä. Joukkoomme mahtuu niin arvokonservatiiveja, kuin arvoliberaaleja, keskustaoikeistolaisia ja myös niitä vasemmalle kallellaan olevia. On minusta äärimmäisen arvokasta, että joukkojamme suuntaa tänä viikonloppuna niin Pride-kulkueeseen kuin Suviseuroillekin. Toiset näkevät tämän uhkana, mutta minusta se on mahdollisuus. Keskustassa olennaista on aina ollut keskitie. Asioiden kaikkien puolien huomioiminen, kompromissin löytäminen ääripäiden keskeltä. Jotkut näkevät keskustalaisuuden mitäänsanomattomana, harmaana, kädenlämpöisenä. Sitä se ei kuitenkaan ole. Kyse on ihan omasta aatesuunnastaan, jolle itseasiassa nykypäivänä keskustelun kärjistyessä ja polarisoituessa on kansankin keskuudessa hyvin suuri tilaus. Harva lopulta haluaa esimerkiksi rajat kokonaan kiinni tai kokonaan auki. Keskustan on uskallettava olla rohkeasti keskellä. Oltava jotain mieltä, mutta rohkeasti keskustalaisia. 

No niin! Aatteellisen saarnan jälkeen on aika mennä itse asiaan. Ympäri Suomen on kansanliike kansanliikkeen sisällä, joka haluaa minusta keskustan seuraavan puheenjohtajan. Olen tästä äärimmäisen otettu ja nöyrä. Kiitokset kaikille, jotka olette olleet minuun yhteydessä. En rehellisesti vielä eilen illalla tiennyt, mitä aion tässä tilaisuudessa lopulta sanoa. Aamulla tämä minulle kuitenkin valkeni.

Hyvät median edustajat. En ole käytettävissä keskustan puheenjohtajaksi syksyn 2019 puoluekokouksessa. Koen, että oma profiilini on sen verran ristiriitainen ja tunteita herättävä, että en palvelisi puoluetta parhaalla mahdollisella tavalla tässä tehtävässä. En myöskään usko olevani parhaimmillani keskustalaisen keskitien kasvona kärkevän keskustelutapani vuoksi. En myöskään halua olla se henkilö, joka hajottaa koko pohjoisimman Suomen, kun Katri Kulmuni on nyt myös ehdolla. Haluaisin silti, että saamme kisaan mukaan lisää henkilöitä. Kaksi on vasta alku. Kansanliikkeemme johtopaikasta tarvitaan aito kisa, jossa ovat edustettuna jäsenistömme monet eri äänet. Toivon, että puheenjohtajakisan ajan aatteellinen keskustelu on vahvaa ja paras kasvo, kentän kokoava ja erilaiset jäsenemme huomioon ottava puheenjohtaja löytyy. Vahvan kisan ja kentän prässin kautta se on ennenkin löydetty, niin toivottavasti myös syyskuussa Kouvolassa.

Ilmoitan tässä samalla, että olen käytettävissä keskustan varapuheenjohtajaksi seuraavassa kokouksessa, jossa se on mahdollista. Siihen tehtävään profiilini sopii paremmin kuin hyvin ja olen valmis myös kehittämään puolueen viestintää varapuheenjohtajan asemasta. 

Haluan lopuksi toivottaa onnea kisaan Katrille ja Antille. Toivottavasti myös Mika Lintilälle. Arvostan jokaista, joka laittaa itsensä tällä tavoin likoon kansanliikkeen puolesta. Siitä olen kanssanne kuitenkin eri mieltä, että keskustan puheenjohtajan ei tarvitse olla valtiovarainministeri. Keskustan tulevan puheenjohtajan tärkein tehtävä on uudistaa tämä puolue ja varmistaa, että keskusta on suurta ihmisjoukkoa liikuttava kansanliike myös tulevaisuudessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Taasko yrität väittää, että keskustan viesti ei ole mennyt perille. Kyllä se on mennyt perille vähän liiankin hyvin. Kannatus on jotain 12. Neljä vuotta sitten oli parikymmentä. Kyllä ohjelmia ja puheita on kaikkia varten aivan riittämiin ja ymmärrettäviä. Se vain on niin, että ne teot ratkaisevat ja ne ei oikein tuntunut äänestäjiä miellyttäneen. Kovista puheista huolimatta alamäkeen mennään körökyytiä jo nyt. Tuleva hallitusohjelma on suossa jo lähtöviivalla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset