Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Sun, 17 Jun 2018 08:49:31 +0300 fi Missä on vihreiden luonnonsuojelun raja? http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257016-missa-on-vihreiden-luonnonsuojelun-raja <p>Seurasin eilen vihreiden puoluekokousta ja kyllä on pakko sanoa, että maalaismiestä kylmää. Lähes kaikille luvattiin <strong>Antti Rinteen</strong> mallin mukaisesti aivan kaikkea, mutta maaseudulle ja suomalaiselle maataloudelle vain yksi asia. Nimittäin niskalaukaus.</p><p>On uskomatonta, että &quot;johtavaksi ympäristöpuolueeksi&quot; itseään kutsuvalla liikkeellä ei tunnu olevan mitään ymmärrystä suomalaista maaseutua, maataloutta ja esimerkiksi eräharrastuksia kohtaan. Puoluetta ei tulisi kutsua ympäristöpuolueeksi laisinkaan, vaan pikemminkin johtavaksi kaupungistumispuolueeksi. Sen politiikka kun ei nimittäin lupaa kaupunkiseutujen ulkopuoliselle Suomelle mitään muuta, kuin lisää kustannuksia ja lisää suojelua maa-alueille sekä suurpedoille.</p><p>On myös hyvin hämmentävää, että eniten suojelun puolesta kiihkoilevat vihreät eivät itse joudu asumaan suojelupäätösten piirissä. He eivät joudu pelkäämään lastensa puolesta pihapiirissä liikkuvia susia tai hautaamaan suden metsään raatelemaa hirvikoiraa. Heidän ei tarvitse pohtia mistä toimeentulo nyt otetaan, kun uusi suojelualue esti jälleen oman elinkeinon harjoittamisen tai miettiä mihin lähteä nyt metsälle, kun uusi suojelupäätös esti metsästämisen ikiaikaisilla pyyntimailla.</p><p>Suomen metsämaista on suojeltu nykyäänkin noin 12 prosenttia. Lapissa suojelutaso on vieläkin korkeampi eli noin 27 prosenttia. Kotikunnastani Enontekiöstä puolestaan on suojeltu erilaisilla säädöksillä noin 85 prosenttia. Mihin vedetään raja? Vihreiden suojelupolitiikassa ei ilmeisesti mihinkään, vaan puolue on tyytyväinen vasta kun kaikki ihmiset asuvat kaupungeissa ja muu Suomi on luonnonsuojelureservaattia.</p><p>Arvostan itse esimerkiksi vihreiden tekemää tasa-arvotyötä ja koulutuspolitiikkaa sekä suhtautumista perustuloon, mutta muilta osiltaan puolueen politiikka on kestämätöntä. Ikävää on myös se populismi, johon puolue on koko tämän vaalikauden nojannut. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä populismista on lavastettu kuva lehtopöllönpoikasesta hakkuuaukealla, jota käytetään hakkuiden vastaisena propagandana edelleen vaikka kuva on varmistettu väärennökseksi. Ei kestävä politiikka ole tällaista.</p><p>Vihreät jatkavat puoluekokoustaan tänään Vantaalla. Toivoisin puoluekokouksen ja puolueen puheenjohtajan <strong>Touko Aallon</strong> selkeästi ilmoittavan, missä tulee vastaan vihreiden luonnonsuojelun raja vai tuleeko se vastaan missään? Kaupunkien ulkopuolisella Suomella on oikeus tietää.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Seurasin eilen vihreiden puoluekokousta ja kyllä on pakko sanoa, että maalaismiestä kylmää. Lähes kaikille luvattiin Antti Rinteen mallin mukaisesti aivan kaikkea, mutta maaseudulle ja suomalaiselle maataloudelle vain yksi asia. Nimittäin niskalaukaus.

On uskomatonta, että "johtavaksi ympäristöpuolueeksi" itseään kutsuvalla liikkeellä ei tunnu olevan mitään ymmärrystä suomalaista maaseutua, maataloutta ja esimerkiksi eräharrastuksia kohtaan. Puoluetta ei tulisi kutsua ympäristöpuolueeksi laisinkaan, vaan pikemminkin johtavaksi kaupungistumispuolueeksi. Sen politiikka kun ei nimittäin lupaa kaupunkiseutujen ulkopuoliselle Suomelle mitään muuta, kuin lisää kustannuksia ja lisää suojelua maa-alueille sekä suurpedoille.

On myös hyvin hämmentävää, että eniten suojelun puolesta kiihkoilevat vihreät eivät itse joudu asumaan suojelupäätösten piirissä. He eivät joudu pelkäämään lastensa puolesta pihapiirissä liikkuvia susia tai hautaamaan suden metsään raatelemaa hirvikoiraa. Heidän ei tarvitse pohtia mistä toimeentulo nyt otetaan, kun uusi suojelualue esti jälleen oman elinkeinon harjoittamisen tai miettiä mihin lähteä nyt metsälle, kun uusi suojelupäätös esti metsästämisen ikiaikaisilla pyyntimailla.

Suomen metsämaista on suojeltu nykyäänkin noin 12 prosenttia. Lapissa suojelutaso on vieläkin korkeampi eli noin 27 prosenttia. Kotikunnastani Enontekiöstä puolestaan on suojeltu erilaisilla säädöksillä noin 85 prosenttia. Mihin vedetään raja? Vihreiden suojelupolitiikassa ei ilmeisesti mihinkään, vaan puolue on tyytyväinen vasta kun kaikki ihmiset asuvat kaupungeissa ja muu Suomi on luonnonsuojelureservaattia.

Arvostan itse esimerkiksi vihreiden tekemää tasa-arvotyötä ja koulutuspolitiikkaa sekä suhtautumista perustuloon, mutta muilta osiltaan puolueen politiikka on kestämätöntä. Ikävää on myös se populismi, johon puolue on koko tämän vaalikauden nojannut. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä populismista on lavastettu kuva lehtopöllönpoikasesta hakkuuaukealla, jota käytetään hakkuiden vastaisena propagandana edelleen vaikka kuva on varmistettu väärennökseksi. Ei kestävä politiikka ole tällaista.

Vihreät jatkavat puoluekokoustaan tänään Vantaalla. Toivoisin puoluekokouksen ja puolueen puheenjohtajan Touko Aallon selkeästi ilmoittavan, missä tulee vastaan vihreiden luonnonsuojelun raja vai tuleeko se vastaan missään? Kaupunkien ulkopuolisella Suomella on oikeus tietää. 

]]>
7 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257016-missa-on-vihreiden-luonnonsuojelun-raja#comments Luonnonsuojelu Touko Aalto Vihreät Vihreiden puoluekokous Sun, 17 Jun 2018 05:49:31 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257016-missa-on-vihreiden-luonnonsuojelun-raja
Maakunta- ja soteuudistuksen kaatuminen olisi katastrofi Suomelle http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255962-maakunta-ja-soteuudistuksen-kaatuminen-olisi-katastrofi-suomelle <p>Soteuudistuksen tarkoituksena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja vahvistamalla julkisen sektorin sote-palveluja, luomalla saumattomia palveluketjuja sekä turvaamalla lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden sote-ammattilaisten riittävyys. Julkisen talouden näkökulmasta tärkeintä on hillitä sote-kustannusten kasvua.</p><p>Ei olekaan ihme, että uudistuksen toteuttamistarpeesta vallitsee laaja yksimielisyys. Uudistusta nyt vastustavat ovat itsekin sitä mieltä, että nykypohjalla ei voida jatkaa. Vastustajat eivät ole onnistuneet esittämään yhtäkään uskottavaa, saati perustuslaillista, vaihtoehtoa nyt käsittelyssä olevalle mallille.</p><p>On hyvin hämmentävää, että uudistuksen vastavoimat kritisoivat tällä hetkellä erityisesti 18 maakuntaa ja väittävät, että kyseessä olisi &rdquo;keskustan vallan betonoiminen&rdquo; ja &rdquo;hallintohimmelien luominen&rdquo;. Kuinka tämä voi olla mahdollista, kun edellisellä vaalikaudella nykyinen oppositio yritti itse toteuttaa sote-uudistusta noin 70 kunnan pohjalta? Tai miten keskusta voi betonoida valtaansa, kun maakuntapäättäjät valitaan vapailla vaaleilla? Jos keskusta todella haluaisi varmistaa maksimaalisen valtansa, se pitäisi jääräpäisesti kiinni kuntapohjaisesta järjestelmästä. Me olemme kuitenkin valmiita uudistamaan kansakunnan parhaaksi.</p><p>Maakunnissa on samalla tavoin luja tahto uudistuksen toteuttamiselle ja yli 10 vuotta jatkuneen epätietoisuuden lopettamiselle. Jos kokoomus nyt päättää todella kaataa uudistuksen omilla valtapoliittisilla perusteillaan, koska valinnanvapautta on nyt todennäköisesti porrastettava, kantavat he siitä myös toivon mukaan raskaimman mahdollisen vastuun. Poliitikkojen tehtävä on päättää asioista ja uudistuksen kaataminen puolestaan tarkoittaa päättämättömyyttä.&nbsp;</p><p>Mikäli soteuudistus nyt kaatuu, ovat suurin voittaja yksityiset terveysyritykset. Suurin häviäjä puolestaan on julkinen terveydenhuolto. Uudistuksen onnistumisen määrittää maakunnallinen toimeenpano, jolle tämä lainsäädäntö luo puitteet. On täysin selvää, että valmista ei tule kerralla, vaan kehittämistyötä on jatkettava tulevina vuosina ja tehtävä myös poliittisia linjauksia, joiden aika on tulevissa eduskuntavaaleissa.</p><p>Edellinen yhtä suuri uudistus kuin tämä oli muuten yhtenäisen peruskoulun perustaminen 70-luvulla. Tuolloin oikeistopuolueet vastustivat uudistusta ja ratkaisijaksi nousi lopulta keskusta. Jos ilmapiiri olisi ollut sama kuin nykyään on perusteltua kysyä, olisiko peruskoulua lopulta koskaan syntynyt? Ehkä ei. Pian nähdään kenen kantti lopulta kestää ja uskaltavatko puolueet sekä kansanedustajat asettaa kansakunnan parhaan poliittisen etunsa edelle. Samalla on hyvä muistutella, että hyvä demokraattinen päätös on sellainen, johon kaikki ovat mahdollisimman vähän tyytymättömiä.</p> Soteuudistuksen tarkoituksena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja vahvistamalla julkisen sektorin sote-palveluja, luomalla saumattomia palveluketjuja sekä turvaamalla lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden sote-ammattilaisten riittävyys. Julkisen talouden näkökulmasta tärkeintä on hillitä sote-kustannusten kasvua.

Ei olekaan ihme, että uudistuksen toteuttamistarpeesta vallitsee laaja yksimielisyys. Uudistusta nyt vastustavat ovat itsekin sitä mieltä, että nykypohjalla ei voida jatkaa. Vastustajat eivät ole onnistuneet esittämään yhtäkään uskottavaa, saati perustuslaillista, vaihtoehtoa nyt käsittelyssä olevalle mallille.

On hyvin hämmentävää, että uudistuksen vastavoimat kritisoivat tällä hetkellä erityisesti 18 maakuntaa ja väittävät, että kyseessä olisi ”keskustan vallan betonoiminen” ja ”hallintohimmelien luominen”. Kuinka tämä voi olla mahdollista, kun edellisellä vaalikaudella nykyinen oppositio yritti itse toteuttaa sote-uudistusta noin 70 kunnan pohjalta? Tai miten keskusta voi betonoida valtaansa, kun maakuntapäättäjät valitaan vapailla vaaleilla? Jos keskusta todella haluaisi varmistaa maksimaalisen valtansa, se pitäisi jääräpäisesti kiinni kuntapohjaisesta järjestelmästä. Me olemme kuitenkin valmiita uudistamaan kansakunnan parhaaksi.

Maakunnissa on samalla tavoin luja tahto uudistuksen toteuttamiselle ja yli 10 vuotta jatkuneen epätietoisuuden lopettamiselle. Jos kokoomus nyt päättää todella kaataa uudistuksen omilla valtapoliittisilla perusteillaan, koska valinnanvapautta on nyt todennäköisesti porrastettava, kantavat he siitä myös toivon mukaan raskaimman mahdollisen vastuun. Poliitikkojen tehtävä on päättää asioista ja uudistuksen kaataminen puolestaan tarkoittaa päättämättömyyttä. 

Mikäli soteuudistus nyt kaatuu, ovat suurin voittaja yksityiset terveysyritykset. Suurin häviäjä puolestaan on julkinen terveydenhuolto. Uudistuksen onnistumisen määrittää maakunnallinen toimeenpano, jolle tämä lainsäädäntö luo puitteet. On täysin selvää, että valmista ei tule kerralla, vaan kehittämistyötä on jatkettava tulevina vuosina ja tehtävä myös poliittisia linjauksia, joiden aika on tulevissa eduskuntavaaleissa.

Edellinen yhtä suuri uudistus kuin tämä oli muuten yhtenäisen peruskoulun perustaminen 70-luvulla. Tuolloin oikeistopuolueet vastustivat uudistusta ja ratkaisijaksi nousi lopulta keskusta. Jos ilmapiiri olisi ollut sama kuin nykyään on perusteltua kysyä, olisiko peruskoulua lopulta koskaan syntynyt? Ehkä ei. Pian nähdään kenen kantti lopulta kestää ja uskaltavatko puolueet sekä kansanedustajat asettaa kansakunnan parhaan poliittisen etunsa edelle. Samalla on hyvä muistutella, että hyvä demokraattinen päätös on sellainen, johon kaikki ovat mahdollisimman vähän tyytymättömiä.

]]>
32 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255962-maakunta-ja-soteuudistuksen-kaatuminen-olisi-katastrofi-suomelle#comments Kotimaa Keskusta Kokoomus Maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Mon, 28 May 2018 07:59:12 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255962-maakunta-ja-soteuudistuksen-kaatuminen-olisi-katastrofi-suomelle
Jäähyväiset kasvispihveille? http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255725-jaahyvaiset-kasvispihveille <p>Jätin huhtikuussa hallitukselle kirjallisen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_155+2018.aspx">kysymyksen</a> eläinperäisten tuotteiden nimien käytön kieltämisestä kasvisruokien myynnissä ja markkinoinnissa. Kysymyksessäni tiedustelin, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että nimikkeiltään kuluttajia harhaanjohtavien tuotteiden myynti ja markkinointi kielletään Suomessa Ranskan esimerkin mukaisesti. <strong>Emmanuel Macronin</strong> hallitus kun teki Ranskassa viime kuussa <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.232744">päätöksen</a>, jonka mukaisesti esimerkiksi kasvispihviä ei saa enää myydä ja markkinoida kasvispihvinä.<br /><br />Olen erittäin tyytyväinen maa- ja metsätalousministeri <strong>Jari Lepältä&nbsp;</strong>saamaani&nbsp;<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_155+2018.pdf">vastaukseen</a>, jonka mukaan Suomi selvittää ja analysoi Ranskan elintarvikelainsäädännön muutosta kasviperäisten elintarvikkeiden nimien osalta ja arvioi säännösten soveltamisen mahdollisuuksia myös Suomessa.</p><p>Suomi on siis tarvittaessa valmis seuraamaan Ranskan esimerkkiä. Nyt markkinoilla myydään vapaasti esimerkiksi makaronilaatikkoa, pasta bolognesea, lasagnea, pepperoni pizzaa, chorizoa, bratwurstia, salamia ja vaikkapa hot dogeja, jotka ovat vegaanisia. Vegaanisten tuotteiden myyntiä tällaisilla nimikkeillä ei tulisi sallia, sillä tällaiset ruoat on perinteisesti valmistettu lihasta. Tähän saadaan toivon mukaan tulevaisuudessa muutos; kasvispihvien ja vegaanisen &rdquo;majoneesin&rdquo; kiellon lisäksi.&nbsp;</p><p>Olisi myös suotavaa, että Evira ryhtyisi nopeasti toimenpiteisiin väärillä nimikkeillä myytäviä vegaanisia tuotteita vastaan, sillä osa myytävistä tuotteista on nykylainsäädännönkin nojalla laittomia.&nbsp;Esimerkiksi vegaanisia fileesuikaleita kaupitellaan vapaasti, vaikka tällaisella nimikkeellä myytävä tuote on laiton. Viittaukset eläimeen tai ruhonosaan eivät ole sallittuja puhtaasti kasviperäisten tuotteiden nimissä. Kaikki tällainen tavara on saatava kauppojen hyllyiltä nopeasti pois. Myös ravintoloiden toimintaa on valvottava, sillä useat ravintolat tarjoavat asiakkailleen selkeästi kiellettyillä nimikkeillä markkinoituja vegaanisia tuotteita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jätin huhtikuussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen eläinperäisten tuotteiden nimien käytön kieltämisestä kasvisruokien myynnissä ja markkinoinnissa. Kysymyksessäni tiedustelin, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että nimikkeiltään kuluttajia harhaanjohtavien tuotteiden myynti ja markkinointi kielletään Suomessa Ranskan esimerkin mukaisesti. Emmanuel Macronin hallitus kun teki Ranskassa viime kuussa päätöksen, jonka mukaisesti esimerkiksi kasvispihviä ei saa enää myydä ja markkinoida kasvispihvinä.

Olen erittäin tyytyväinen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä saamaani vastaukseen, jonka mukaan Suomi selvittää ja analysoi Ranskan elintarvikelainsäädännön muutosta kasviperäisten elintarvikkeiden nimien osalta ja arvioi säännösten soveltamisen mahdollisuuksia myös Suomessa.

Suomi on siis tarvittaessa valmis seuraamaan Ranskan esimerkkiä. Nyt markkinoilla myydään vapaasti esimerkiksi makaronilaatikkoa, pasta bolognesea, lasagnea, pepperoni pizzaa, chorizoa, bratwurstia, salamia ja vaikkapa hot dogeja, jotka ovat vegaanisia. Vegaanisten tuotteiden myyntiä tällaisilla nimikkeillä ei tulisi sallia, sillä tällaiset ruoat on perinteisesti valmistettu lihasta. Tähän saadaan toivon mukaan tulevaisuudessa muutos; kasvispihvien ja vegaanisen ”majoneesin” kiellon lisäksi. 

Olisi myös suotavaa, että Evira ryhtyisi nopeasti toimenpiteisiin väärillä nimikkeillä myytäviä vegaanisia tuotteita vastaan, sillä osa myytävistä tuotteista on nykylainsäädännönkin nojalla laittomia. Esimerkiksi vegaanisia fileesuikaleita kaupitellaan vapaasti, vaikka tällaisella nimikkeellä myytävä tuote on laiton. Viittaukset eläimeen tai ruhonosaan eivät ole sallittuja puhtaasti kasviperäisten tuotteiden nimissä. Kaikki tällainen tavara on saatava kauppojen hyllyiltä nopeasti pois. Myös ravintoloiden toimintaa on valvottava, sillä useat ravintolat tarjoavat asiakkailleen selkeästi kiellettyillä nimikkeillä markkinoituja vegaanisia tuotteita.

]]>
40 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255725-jaahyvaiset-kasvispihveille#comments Elintarviketuotanto Elintarvikkeet Emmanuel Macron Jari Leppä Vegaaniruoka Wed, 23 May 2018 12:50:34 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255725-jaahyvaiset-kasvispihveille
Globaalina ilmiönä kaupungistuminen on mahdollisuus myös maaseudulle http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255602-globaalina-ilmiona-kaupungistuminen-on-mahdollisuus-myos-maaseudulle <p>Yksi suomalaisen politiikan käyttövoima on kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu. Keskustelussa viitataan hyvin usein maailman megatrendiin, kaupungistumiseen, joka tuottaa vääjäämättömänä sivutuotteena maaseudun kurjistumisen ja kuolemisen lopulta pois. Maaseutu on keskustelussa erilaisten tukitoimenpiteiden kohde, hallitun alasajon alue, jota keinotekoisesti pidetään asuttuna.</p><p>Me harvaan asutun maaseudun äänitorvet haluamme haastaa kaikki tähän keskusteluun osallistuvat miettimään maaseudun hitaan ja kivuliaan kuoleman sijasta niitä nousevia mahdollisuuksia, joita maaseutu meille eittämättä tuo. Jo pelkästään pula puhtaasta vedestä, ilmasta, ruuasta ja maasta ovat asioita, jotka nostavat maamme maaseudun merkitystä. Globaalina ilmiönä kaupungistuminen on mahdollisuus myös maaseudulle, sillä sen on todettu nostavan esimerkiksi puhtaan ruuan kysyntää ja hintaa.</p><p>Ihmisten ja yritysten keskittyminen on nähty tapana lisätä luovuutta ja innovaatioita. Teoriat kasautumisen hyödyistä luotiin aikakautena, jolloin kukaan ei uskonut koko maailman olevan tavoitettavissa yhdestä kämmenessä kulkevasta älylaitteesta.&nbsp; Onko sittenkin niin, että kilpailukyvyn kannalta tärkeintä ei olekaan ihmisten kasautuminen yhteen paikkaan vaan tuotteiden nopea pääsy maailman markkinoille ja osaajien liikkuminen sinne missä osaajia tarvitaan? Luovuus ja innovaatiot syntyvät nekin mieluummin ihmisten henkisestä kohtaamisesta kuin pelkästään siitä, että he fyysisesti sijaitsevat samassa tilassa.</p><p>Ymmärrys siitä, että kasvu ja innovaatiota voivat tapahtua niin kaupungeissa kuin erilaisilla maaseutualueillamme on tulevaisuuden Suomen kannalta olennaista. On selvää, että erityisesti harvaan asutulla maaseudulla on sijainnista aiheutuvia haittoja, joita voimme poistaa kansallisella politiikalla. Toimiva laajakaista ja tieverkosto ovat edellytys sille, että tieto, tavarat ja ihmiset liikkuvat.</p><p>Suomalainen harvaan asuttu maaseutu ei suinkaan kilpaile investoinneista, turisteista tai maailmamarkkinoista maamme kaupunkien kanssa. Se kilpailee globaaleilla markkinoilla omia erityispiirteitä hyödyntäen.&nbsp; Suomalainen maaseutu ei nimittäin ole mikään takapajula vaan menestystarina monella mittapuulla.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Maaseutuaktivistit Tytti Määttä, Kuhmon kaupunginjohtaja ja Mikko Kärnä, Kansanedustaja<br /><br /><em>Julkaistu 12.5.2018 Kalevassa mielipidekirjoituksena</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi suomalaisen politiikan käyttövoima on kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu. Keskustelussa viitataan hyvin usein maailman megatrendiin, kaupungistumiseen, joka tuottaa vääjäämättömänä sivutuotteena maaseudun kurjistumisen ja kuolemisen lopulta pois. Maaseutu on keskustelussa erilaisten tukitoimenpiteiden kohde, hallitun alasajon alue, jota keinotekoisesti pidetään asuttuna.

Me harvaan asutun maaseudun äänitorvet haluamme haastaa kaikki tähän keskusteluun osallistuvat miettimään maaseudun hitaan ja kivuliaan kuoleman sijasta niitä nousevia mahdollisuuksia, joita maaseutu meille eittämättä tuo. Jo pelkästään pula puhtaasta vedestä, ilmasta, ruuasta ja maasta ovat asioita, jotka nostavat maamme maaseudun merkitystä. Globaalina ilmiönä kaupungistuminen on mahdollisuus myös maaseudulle, sillä sen on todettu nostavan esimerkiksi puhtaan ruuan kysyntää ja hintaa.

Ihmisten ja yritysten keskittyminen on nähty tapana lisätä luovuutta ja innovaatioita. Teoriat kasautumisen hyödyistä luotiin aikakautena, jolloin kukaan ei uskonut koko maailman olevan tavoitettavissa yhdestä kämmenessä kulkevasta älylaitteesta.  Onko sittenkin niin, että kilpailukyvyn kannalta tärkeintä ei olekaan ihmisten kasautuminen yhteen paikkaan vaan tuotteiden nopea pääsy maailman markkinoille ja osaajien liikkuminen sinne missä osaajia tarvitaan? Luovuus ja innovaatiot syntyvät nekin mieluummin ihmisten henkisestä kohtaamisesta kuin pelkästään siitä, että he fyysisesti sijaitsevat samassa tilassa.

Ymmärrys siitä, että kasvu ja innovaatiota voivat tapahtua niin kaupungeissa kuin erilaisilla maaseutualueillamme on tulevaisuuden Suomen kannalta olennaista. On selvää, että erityisesti harvaan asutulla maaseudulla on sijainnista aiheutuvia haittoja, joita voimme poistaa kansallisella politiikalla. Toimiva laajakaista ja tieverkosto ovat edellytys sille, että tieto, tavarat ja ihmiset liikkuvat.

Suomalainen harvaan asuttu maaseutu ei suinkaan kilpaile investoinneista, turisteista tai maailmamarkkinoista maamme kaupunkien kanssa. Se kilpailee globaaleilla markkinoilla omia erityispiirteitä hyödyntäen.  Suomalainen maaseutu ei nimittäin ole mikään takapajula vaan menestystarina monella mittapuulla. 

 

Maaseutuaktivistit Tytti Määttä, Kuhmon kaupunginjohtaja ja Mikko Kärnä, Kansanedustaja

Julkaistu 12.5.2018 Kalevassa mielipidekirjoituksena

]]>
0 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255602-globaalina-ilmiona-kaupungistuminen-on-mahdollisuus-myos-maaseudulle#comments Hajautettu yhteiskunta Kaupungistuminen Maaseutu maatalous Mon, 21 May 2018 07:44:40 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255602-globaalina-ilmiona-kaupungistuminen-on-mahdollisuus-myos-maaseudulle
Puolustusvoimien lähdettävä täydellä voimalla Lapin tulvasuojeluun http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255284-puolustusvoimien-lahdettava-taydella-voimalla-lapin-tulvasuojeluun <p>Lappiin on muodostumassa tämän viikon aikana äärimmäisen vakava tulvatilanne, joka uhkaa monen kansalaisen perustuslaillista oikeutta henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Tulvat ovat tällä hetkellä keskimääräistä suurempia niin Kemijoella, Ounasjoella, Tornionjoella kuin Ivalojoellakin. Lämmin sää ja sateet viikonloppuna pahensivat tilannetta entisestään ja tällä viikolla ennustetaan lisää sateita.</p><p>Mikäli sateet todella jatkuvat, ollaan monissa paikoissa kriittisen tilanteen edessä. Kittilän tilanne näyttää nyt jossain määrin rauhoittuneen, mutta sateet voivat muuttaa kaiken. Joki kun on jo tulvinut kellareihin ja vahinkoraja on hyvin lähellä. Tornionjoella vedenkorkeus puolestaan nousee noin 30 senttiä vuorokaudessa ja se tulee nousemaan vielä metrin. Erityisesti Tornionjoen osalta on hyvin todennäköistä, että tämän viikon loppupuolella ollaan monin paikoin todella vakavissa ongelmissa.</p><p>On hienoa, että Puolustusvoimat ovat osallistuneet tulvasuojeluun Torniossa ja varusmiehet ovat auttaneet tulvavallin korottamisessa. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin riittämättömiä. Ihmisten suojelun ei tule rajoittua pelkästään taajaamiin, vaan myös jokivarren asukkaiden ja mökkiläisten omaisuudesta on huolehdittava. Loppujen lopuksi tämä vastuu on Suomen valtiolla.&nbsp;</p><p>Puolustusvoimilla on Suomessa lakisääteinen tehtävä osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluita. Lapin tulvakuntien tulee nyt hyödyntää tätä täysimääräisesti ja vaatia, että Puolustusvoimat saapuvat kuntien alueelle turvaamaan kaikkia vaarassa olevia kiinteistöjä. Varusmiehiä kyllä riittää ja yhden viikon ylimääräinen pioneerikoulutus kauniissa Lapin luonnossa ei tee pahaa kenellekään. Puolustusvoimat voi myös lain nojalla halutessaan toteuttaa tätä tehtävää itsenäisesti ilman mitään virka-apupyyntöjä. Tällöin toiminta tulkitaan &rdquo;muiden viranomaisten tukemiseksi&rdquo;.</p><p>Lappilaisia ei saa jättää tällaisessa tilanteessa yksin. Toivon todella, että Puolustusministeriö ja Sisäministeriö käyvät asiasta vakavat keskustelut ja uskaltavat toimia nopeasti. Lapin kiireellinen tulvasuojelu on nimittäin kansallisesti tärkeämpää, kuin uusien joukkojen keskittäminen Afganistaniin tai yhteisharjoitukset Yhdysvaltojen kanssa. Jos tällainen tilanne olisi päällä etelässä, olisivat joukot varmasti jo liikkeellä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lappiin on muodostumassa tämän viikon aikana äärimmäisen vakava tulvatilanne, joka uhkaa monen kansalaisen perustuslaillista oikeutta henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Tulvat ovat tällä hetkellä keskimääräistä suurempia niin Kemijoella, Ounasjoella, Tornionjoella kuin Ivalojoellakin. Lämmin sää ja sateet viikonloppuna pahensivat tilannetta entisestään ja tällä viikolla ennustetaan lisää sateita.

Mikäli sateet todella jatkuvat, ollaan monissa paikoissa kriittisen tilanteen edessä. Kittilän tilanne näyttää nyt jossain määrin rauhoittuneen, mutta sateet voivat muuttaa kaiken. Joki kun on jo tulvinut kellareihin ja vahinkoraja on hyvin lähellä. Tornionjoella vedenkorkeus puolestaan nousee noin 30 senttiä vuorokaudessa ja se tulee nousemaan vielä metrin. Erityisesti Tornionjoen osalta on hyvin todennäköistä, että tämän viikon loppupuolella ollaan monin paikoin todella vakavissa ongelmissa.

On hienoa, että Puolustusvoimat ovat osallistuneet tulvasuojeluun Torniossa ja varusmiehet ovat auttaneet tulvavallin korottamisessa. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin riittämättömiä. Ihmisten suojelun ei tule rajoittua pelkästään taajaamiin, vaan myös jokivarren asukkaiden ja mökkiläisten omaisuudesta on huolehdittava. Loppujen lopuksi tämä vastuu on Suomen valtiolla. 

Puolustusvoimilla on Suomessa lakisääteinen tehtävä osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluita. Lapin tulvakuntien tulee nyt hyödyntää tätä täysimääräisesti ja vaatia, että Puolustusvoimat saapuvat kuntien alueelle turvaamaan kaikkia vaarassa olevia kiinteistöjä. Varusmiehiä kyllä riittää ja yhden viikon ylimääräinen pioneerikoulutus kauniissa Lapin luonnossa ei tee pahaa kenellekään. Puolustusvoimat voi myös lain nojalla halutessaan toteuttaa tätä tehtävää itsenäisesti ilman mitään virka-apupyyntöjä. Tällöin toiminta tulkitaan ”muiden viranomaisten tukemiseksi”.

Lappilaisia ei saa jättää tällaisessa tilanteessa yksin. Toivon todella, että Puolustusministeriö ja Sisäministeriö käyvät asiasta vakavat keskustelut ja uskaltavat toimia nopeasti. Lapin kiireellinen tulvasuojelu on nimittäin kansallisesti tärkeämpää, kuin uusien joukkojen keskittäminen Afganistaniin tai yhteisharjoitukset Yhdysvaltojen kanssa. Jos tällainen tilanne olisi päällä etelässä, olisivat joukot varmasti jo liikkeellä.

]]>
22 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255284-puolustusvoimien-lahdettava-taydella-voimalla-lapin-tulvasuojeluun#comments Kotimaa Lappi Puolustusvoimat Tulva Tulvasuojelu Mon, 14 May 2018 15:00:20 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255284-puolustusvoimien-lahdettava-taydella-voimalla-lapin-tulvasuojeluun
Onko politiikka sietämättömän kevyttä? http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254941-onko-politiikka-sietamattoman-kevytta <p><strong>Hjallis Harkimo</strong> ja <strong>Mikael Jungner</strong> sielunveljineen puuhaavat pystyyn uutta poliittista liikettä. Politiikka on kuulema rikki ja kansalaiset tarvitsevat uusia vaikutusmahdollisuuksia. Osaltaanhan näin onkin, sillä kansalaisten luottamus puolueisiin on romahtanut: yhä harvempi äänestää saati on jäsenenä puolueessa.&nbsp;</p><p>En silti oikein osaa hahmottaa, miten erilaiset nettiäänestykset voisivat tukea uutta politiikan tekemistä. Eteenkään, kun moni seniorikansalainen on edelleen tällaisten äänestysten ulkopuolella. Nettiäänestykset ja -kyselyt ovat myös manipuloitavissa. Aina. Toivotan uudelle yhdistykselle menestystä näiden uusien tapojen ja mahdollisuuksien löytämisessä. On tärkeää, että tätä keskustelua käydään nyt.</p><p>Mikäli ihmisten henkilökohtaisia vaikutusmahdollisuuksia aidosti haluttaisiin lisätä, tulisi meidän siirtyä Sveitsin tyyppiseen suoraan demokratiaan. Tässäkin on varjopuolensa, kuten olemme esimerkiksi Iso-Britannian Brexit -äänestyksestä voineet todeta. Toivon todella, että voin yllättyä Liike Nyt:n uusista avauksista positiivisesti.&nbsp;</p><p>Olen itse uuden sukupolven poliitikko ja olen pyrkinyt hyödyntämään työssäni aktiivisesti sosiaalista mediaa. Olen saanut tästä kansalaisilta hyvää palautetta. Sosiaalinen media ei korvaa ihmisten kasvokkaista kanssakäymistä, mutta se täydentää sitä. Samalla se luo poliitikolle kanavan tuoda julki omia ajatuksiaan sekä käydä kansalaisten kanssa vuorovaikutuksellista keskustelua päivänpolttavista teemoista. Juuri vuorovaikutus on olennaista. Sosiaalinen media on nykyajan tupaillat ja mikä parasta, aina reaaliajassa kun jotain tapahtuu. Harkimon ja Jungnerin kaipaamat nettiäänestyksetkin ovat somessa mahdollisia, joskaan ei niille voi laittaa sellaista painoarvoa kuin viralliselle äänestämiselle.</p><p>Sosiaalisessa mediassa on myös monia huonoja puolia. Kynnys sortua henkilökohtaisuuksiin on valitettavan matala. Itse arvostan räväkkää keskustelua, jossa sanotaan aidosti mitä mieltä ollaan, mutta henkilökohtaisuuksiin ei ikinä voi mennä. On hyvin valitettavaa, että moni kansanedustajakin on näihin sortunut henkilökohtaisen menestyksen toivossa. Aina siinä kuitenkin vain häviää.</p><p>Politiikassa, ja elämässä, kaiken perusperiaatteena tulee olla keskinäinen kunnioitus. Eduskunnassa on valtavasti kollegoita, joiden kanssa en ole samaa mieltä juurikaan mistään. Silti arvostan heitä ihmisinä ja osaa rohkenen kutsua myös ystäviksi. Ei se sen kummempaa ole, kuin antaa asioiden riidellä ihmisten sijaan.</p><p>Liike Nyt ei ole omien sanojensa mukaan puolue. Se ei oikein ole organisoitunutkaan vielä. Perustajat toteavat, että perinteiset puolueet jopa heikentävät päätöksenteon onnistumista. Liike Nytillä on yksi perustavanlaatuinen ongelma ja se on Suomen poliittinen järjestelmä. Mikäli Liike Nyt ei pysty esittämään ja samaan läpi muutoksia Suomalaiseen poliittiseen järjestelmään, sillä on kaksi vaihtoehtoa: joko se organisoitu puolueeksi ja liikkeen jäsenet kohtaavat samat haasteet jotka Hjalliksella ja Jungerilla on ollut tai Liike Nyt kuolee pois.</p><p>Ehkä suomalainen edustuksellinen demokratia on kuitenkin paras malli meille suomalaisille. Itse karsastan monien muiden maiden vaaleille tyypillisiä puolueiden kokoamia listoja ja listavaalia. Ne toki luovat politiikkaan ennustettavuutta, mutta samalla ne vähentävät kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Kuten eduskunnan entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen totesi: &rdquo;Suomen järjestelmässä kansa itse omin kätösin poimii sen edustajien kukkakimpun sieltä kedolta. Se kimppu ei ole tasalaatuinen, mutta se edustaa parhaalla mahdollisella tavalla kansaa.&rdquo;</p><p>Tämä on muuten nähty monta kertaa tälläkin hallituskaudella. Eivät hallituspuolueidenkaan edustajat ole aina toimineet oman puolueensa linjausten mukaisesti. Äänestys alkoholilaista oli tästä hyvä esimerkki.<br /><br />Onko politiikka siis sietämättömän kevyttä? Ei minusta. Mutta aatteen lisäksi politiikka kaipaa vuorovaikutteisuutta ja avaan tässä nyt siihen uuden mahdollisuuden. Koska oman mandaattini pituus on toistaiseksi epävarma, niin pyydän teitä lähettämään minulle ensi viikon aikana sähköpostitse kirjallisia kysymyksiä, joita haluaisitte esittää hallitukselle. Pidätän harkintavallan itselläni, mutta lupaan laittaa parhaammat eteenpäin ja raportoida myös vastauksista. Näinkin voi kai kansalaisdemokratiaa edistää, vai mitä?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner sielunveljineen puuhaavat pystyyn uutta poliittista liikettä. Politiikka on kuulema rikki ja kansalaiset tarvitsevat uusia vaikutusmahdollisuuksia. Osaltaanhan näin onkin, sillä kansalaisten luottamus puolueisiin on romahtanut: yhä harvempi äänestää saati on jäsenenä puolueessa. 

En silti oikein osaa hahmottaa, miten erilaiset nettiäänestykset voisivat tukea uutta politiikan tekemistä. Eteenkään, kun moni seniorikansalainen on edelleen tällaisten äänestysten ulkopuolella. Nettiäänestykset ja -kyselyt ovat myös manipuloitavissa. Aina. Toivotan uudelle yhdistykselle menestystä näiden uusien tapojen ja mahdollisuuksien löytämisessä. On tärkeää, että tätä keskustelua käydään nyt.

Mikäli ihmisten henkilökohtaisia vaikutusmahdollisuuksia aidosti haluttaisiin lisätä, tulisi meidän siirtyä Sveitsin tyyppiseen suoraan demokratiaan. Tässäkin on varjopuolensa, kuten olemme esimerkiksi Iso-Britannian Brexit -äänestyksestä voineet todeta. Toivon todella, että voin yllättyä Liike Nyt:n uusista avauksista positiivisesti. 

Olen itse uuden sukupolven poliitikko ja olen pyrkinyt hyödyntämään työssäni aktiivisesti sosiaalista mediaa. Olen saanut tästä kansalaisilta hyvää palautetta. Sosiaalinen media ei korvaa ihmisten kasvokkaista kanssakäymistä, mutta se täydentää sitä. Samalla se luo poliitikolle kanavan tuoda julki omia ajatuksiaan sekä käydä kansalaisten kanssa vuorovaikutuksellista keskustelua päivänpolttavista teemoista. Juuri vuorovaikutus on olennaista. Sosiaalinen media on nykyajan tupaillat ja mikä parasta, aina reaaliajassa kun jotain tapahtuu. Harkimon ja Jungnerin kaipaamat nettiäänestyksetkin ovat somessa mahdollisia, joskaan ei niille voi laittaa sellaista painoarvoa kuin viralliselle äänestämiselle.

Sosiaalisessa mediassa on myös monia huonoja puolia. Kynnys sortua henkilökohtaisuuksiin on valitettavan matala. Itse arvostan räväkkää keskustelua, jossa sanotaan aidosti mitä mieltä ollaan, mutta henkilökohtaisuuksiin ei ikinä voi mennä. On hyvin valitettavaa, että moni kansanedustajakin on näihin sortunut henkilökohtaisen menestyksen toivossa. Aina siinä kuitenkin vain häviää.

Politiikassa, ja elämässä, kaiken perusperiaatteena tulee olla keskinäinen kunnioitus. Eduskunnassa on valtavasti kollegoita, joiden kanssa en ole samaa mieltä juurikaan mistään. Silti arvostan heitä ihmisinä ja osaa rohkenen kutsua myös ystäviksi. Ei se sen kummempaa ole, kuin antaa asioiden riidellä ihmisten sijaan.

Liike Nyt ei ole omien sanojensa mukaan puolue. Se ei oikein ole organisoitunutkaan vielä. Perustajat toteavat, että perinteiset puolueet jopa heikentävät päätöksenteon onnistumista. Liike Nytillä on yksi perustavanlaatuinen ongelma ja se on Suomen poliittinen järjestelmä. Mikäli Liike Nyt ei pysty esittämään ja samaan läpi muutoksia Suomalaiseen poliittiseen järjestelmään, sillä on kaksi vaihtoehtoa: joko se organisoitu puolueeksi ja liikkeen jäsenet kohtaavat samat haasteet jotka Hjalliksella ja Jungerilla on ollut tai Liike Nyt kuolee pois.

Ehkä suomalainen edustuksellinen demokratia on kuitenkin paras malli meille suomalaisille. Itse karsastan monien muiden maiden vaaleille tyypillisiä puolueiden kokoamia listoja ja listavaalia. Ne toki luovat politiikkaan ennustettavuutta, mutta samalla ne vähentävät kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Kuten eduskunnan entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen totesi: ”Suomen järjestelmässä kansa itse omin kätösin poimii sen edustajien kukkakimpun sieltä kedolta. Se kimppu ei ole tasalaatuinen, mutta se edustaa parhaalla mahdollisella tavalla kansaa.”

Tämä on muuten nähty monta kertaa tälläkin hallituskaudella. Eivät hallituspuolueidenkaan edustajat ole aina toimineet oman puolueensa linjausten mukaisesti. Äänestys alkoholilaista oli tästä hyvä esimerkki.

Onko politiikka siis sietämättömän kevyttä? Ei minusta. Mutta aatteen lisäksi politiikka kaipaa vuorovaikutteisuutta ja avaan tässä nyt siihen uuden mahdollisuuden. Koska oman mandaattini pituus on toistaiseksi epävarma, niin pyydän teitä lähettämään minulle ensi viikon aikana sähköpostitse kirjallisia kysymyksiä, joita haluaisitte esittää hallitukselle. Pidätän harkintavallan itselläni, mutta lupaan laittaa parhaammat eteenpäin ja raportoida myös vastauksista. Näinkin voi kai kansalaisdemokratiaa edistää, vai mitä? 

 

]]>
5 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254941-onko-politiikka-sietamattoman-kevytta#comments Hjallis Harkimo Liike nyt Mikael Jungner Politiikka Sun, 06 May 2018 17:21:26 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254941-onko-politiikka-sietamattoman-kevytta
Vielä Herra Heinämäestä, saamelaisista ja kulttuurisesta omimisesta http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254705-viela-herra-heinamaesta-saamelaisista-ja-kulttuurisesta-omimisesta <p>Suomi on nyt muutaman päivän kohissut YLE:n <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804282200909645_u0.shtml">päätöksestä</a> hyllyttää Pikku Kakkosesta tunnetuksi tullut Herra Heinämäki sarjassa esiintyvän intiaanihahmon takia. Hyllytyksen laittoi alulle Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja <strong>Petra Laiti</strong>, jonka mielestä Herra Heinämäessä esiintyvä intiaanihahmo edusti ns. kulttuurista omimista parhaimmillaan.</p><p>Myönnetään. Herra Heinämäen Lato-orkesterissa esiintyvä intiaani sulkapäähineineen on stereotypia, joka on aikansa luomus. Samalla on hyvä pohtia, kuinka <em>todellinen</em>&nbsp;tämä hahmo on, vai onko sen tarkoitus toimia satuhahmona? Onkin hämmentävää, että YLE päätti lähteä tällaiseen hyllyttämiseen. Kaikista hämmentävintä on kuitenkin se, että se tekee sen toista alkuperäiskansaa edustavan henkilön vaatimuksesta. Jos nimittäin kulttuurisesta omimisesta puhutaan, niin pahinta laatua olevaa omimista on loukkaantua kokonaan toisen kansan puolesta. Tai puhua omalla suulla koko kansan puolesta.</p><p>Netissä mellastavat saamelaisaktivistit ovat onnistuneet tavoitteessaan varsin mainiosti. Petra Laiti esitetään yleisesti &rdquo;päivystävänä saamelaisena&rdquo;, jonka kautta voidaan hankkia &rdquo;saamelaisten näkemys&rdquo; asiaan kuin asiaan. Näinhän asia ei ole. Kun allekirjoittanut nosti tämän faktan esille tapahtui välitön vastahyökkäys, jossa minua <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10021798">syytettiin</a> mielipiteiden tukahduttamisesta, vaikka tosiasiassa ainoa joka erilaisia mielipiteitä tukahduttaa, ovat Laitin kaltaiset henkilöt itse.</p><p>Mikä tahansa kulttuuri, saamelaisuus mukaanluettuna, on moninaista. Sen sisällä vaikuttavat monet erilaiset äänet. Jostain syystä tämä halutaan saamelaiskeskustelussa unohtaa. Ne toimittajat jotka tähän lankaan menevät, syyllistyvät itsekin kulttuuriseen omimiseen ja tukahduttamiseen. Antakaa saamelaisuudelle mieluummin ne kaikki monet äänet, jotka se ansaitsee!</p><p>Herra Heinämäen intiaanihahmosta käytävä keskustelu on ollut erityisen aktiivista saamelaisalueella. Ne saamelaiset, jotka ovat kyseenalaistaneet Laitin toiminnan, ovat saaneet osakseen valtavasti negatiivista palautetta; jopa vihapostia. Asian hahmottamiseksi kannattaa seurata sosiaalisessa mediassa, Laitin lisäksi, vaikkapa sellaisia henkilöitä kuin <strong>Inka Kangasniemi</strong> ja <strong>Jan-Eerik Paadar</strong>. Sieltä se totuus ja objektiivisuus jostain välistä nimittäin löytyy. Mustavalkoista tämä kun ei ole, vaikka monet yrittävät muuta väittää.</p> Suomi on nyt muutaman päivän kohissut YLE:n päätöksestä hyllyttää Pikku Kakkosesta tunnetuksi tullut Herra Heinämäki sarjassa esiintyvän intiaanihahmon takia. Hyllytyksen laittoi alulle Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti, jonka mielestä Herra Heinämäessä esiintyvä intiaanihahmo edusti ns. kulttuurista omimista parhaimmillaan.

Myönnetään. Herra Heinämäen Lato-orkesterissa esiintyvä intiaani sulkapäähineineen on stereotypia, joka on aikansa luomus. Samalla on hyvä pohtia, kuinka todellinen tämä hahmo on, vai onko sen tarkoitus toimia satuhahmona? Onkin hämmentävää, että YLE päätti lähteä tällaiseen hyllyttämiseen. Kaikista hämmentävintä on kuitenkin se, että se tekee sen toista alkuperäiskansaa edustavan henkilön vaatimuksesta. Jos nimittäin kulttuurisesta omimisesta puhutaan, niin pahinta laatua olevaa omimista on loukkaantua kokonaan toisen kansan puolesta. Tai puhua omalla suulla koko kansan puolesta.

Netissä mellastavat saamelaisaktivistit ovat onnistuneet tavoitteessaan varsin mainiosti. Petra Laiti esitetään yleisesti ”päivystävänä saamelaisena”, jonka kautta voidaan hankkia ”saamelaisten näkemys” asiaan kuin asiaan. Näinhän asia ei ole. Kun allekirjoittanut nosti tämän faktan esille tapahtui välitön vastahyökkäys, jossa minua syytettiin mielipiteiden tukahduttamisesta, vaikka tosiasiassa ainoa joka erilaisia mielipiteitä tukahduttaa, ovat Laitin kaltaiset henkilöt itse.

Mikä tahansa kulttuuri, saamelaisuus mukaanluettuna, on moninaista. Sen sisällä vaikuttavat monet erilaiset äänet. Jostain syystä tämä halutaan saamelaiskeskustelussa unohtaa. Ne toimittajat jotka tähän lankaan menevät, syyllistyvät itsekin kulttuuriseen omimiseen ja tukahduttamiseen. Antakaa saamelaisuudelle mieluummin ne kaikki monet äänet, jotka se ansaitsee!

Herra Heinämäen intiaanihahmosta käytävä keskustelu on ollut erityisen aktiivista saamelaisalueella. Ne saamelaiset, jotka ovat kyseenalaistaneet Laitin toiminnan, ovat saaneet osakseen valtavasti negatiivista palautetta; jopa vihapostia. Asian hahmottamiseksi kannattaa seurata sosiaalisessa mediassa, Laitin lisäksi, vaikkapa sellaisia henkilöitä kuin Inka Kangasniemi ja Jan-Eerik Paadar. Sieltä se totuus ja objektiivisuus jostain välistä nimittäin löytyy. Mustavalkoista tämä kun ei ole, vaikka monet yrittävät muuta väittää.

]]>
38 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254705-viela-herra-heinamaesta-saamelaisista-ja-kulttuurisesta-omimisesta#comments Kotimaa Herra Heinämäki Kulttuurinen omiminen saamelaiset Yleisradio Tue, 01 May 2018 14:18:31 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254705-viela-herra-heinamaesta-saamelaisista-ja-kulttuurisesta-omimisesta
Vapaavuoren Janne, Helsinki ja oma napa http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253376-vapaavuoren-janne-helsinki-ja-oma-napa <p>Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren toimet käyvät päivä päivältä röyhkeämmiksi. Tänään paljastui, että Vapaavuori on tehnyt maan hallitukselle salaisen ehdotuksen Helsingin omasta maakunnasta keskustelematta asiasta millään tasolla naapurikuntien kanssa. Ei olekaan ihme, että esimerkiksi Espoossa ollaan tällä hetkellä varsin <a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/verkkouutiset-vapaavuoren-esitys-paakaupunkiseudun-omasta-maakunnasta-tuli-espoon-kokoomuspomolle-yllatyksena--emme-ole-vapaavuoren-linjoilla-6.3.359818.547e8e22eb?utm_campaign=shareaholic&amp;utm_medium=twitter&amp;utm_source=socialnetwork">närkästyneitä</a>.</p><p>Vapaavuori on omassa politiikassaan unohtanut täydellisesti kansakunnan yhteisen edun. Vapaavuoren ja Helsingin päättäjien katse on nyt niin syvällä omassa navassa, että sieltä taitavat jo sisäelimetkin näkyä. Vapaavuori käyttää politiikassaan myös häikäilemättä hyväkseen omaa asemaansa C21 -kapinaverkoston koollekutsujana ja hän käyttäytyy, kuin puhuisi kaikkien Suomen suurimpien kaupunkien äänellä. Sitä Vapaavuori ei kuitenkaan tee.</p><p>Itse toivon, että kaupungit irrottautuisivat viimeistään nyt joukolla Vapaavuoren C21 -verkostosta. Verkoston ainoa tarkoitus on pönkittää Vapaavuoren röyhkeitä ja itsekkäitä vaatimuksia. Näin entisen kunnanjohtajankin näklkulmasta luulisin, että jokainen itseään kunnioittava kaupunki pyrkisi irti tällaisesta verkostosta ja muodostaisi itsenäisesti omat kantansa sote- ja maakuntauudistukseen. Miksi ihmeessä kukaan haluaa vapaaehtoisesti Vapaavuorta läähättämään niskaansa omine asioineen?</p><p>Hirveintä tässä kaikessa on, että Vapaavuorella ei kertakaikkiaan ole esittää toimivaa ja perustuslaillista vaihtoehtoa hallituksen sote- ja maakuntauudistukselle. Siltikin hän pyrkii kaikin keinoin kaatamaan hallituksen esityksen. Jos Vapaavuori onnistuisi hankkeessaan, jäisi hän ikuisesti historiaan miehenä, joka romutti kansalaisten sote-palvelut ja aiheutti kuntasektorille kiinnikuromattoman kestävyysvajeen. Tätäkö Vapaavuori todella haluaa?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren toimet käyvät päivä päivältä röyhkeämmiksi. Tänään paljastui, että Vapaavuori on tehnyt maan hallitukselle salaisen ehdotuksen Helsingin omasta maakunnasta keskustelematta asiasta millään tasolla naapurikuntien kanssa. Ei olekaan ihme, että esimerkiksi Espoossa ollaan tällä hetkellä varsin närkästyneitä.

Vapaavuori on omassa politiikassaan unohtanut täydellisesti kansakunnan yhteisen edun. Vapaavuoren ja Helsingin päättäjien katse on nyt niin syvällä omassa navassa, että sieltä taitavat jo sisäelimetkin näkyä. Vapaavuori käyttää politiikassaan myös häikäilemättä hyväkseen omaa asemaansa C21 -kapinaverkoston koollekutsujana ja hän käyttäytyy, kuin puhuisi kaikkien Suomen suurimpien kaupunkien äänellä. Sitä Vapaavuori ei kuitenkaan tee.

Itse toivon, että kaupungit irrottautuisivat viimeistään nyt joukolla Vapaavuoren C21 -verkostosta. Verkoston ainoa tarkoitus on pönkittää Vapaavuoren röyhkeitä ja itsekkäitä vaatimuksia. Näin entisen kunnanjohtajankin näklkulmasta luulisin, että jokainen itseään kunnioittava kaupunki pyrkisi irti tällaisesta verkostosta ja muodostaisi itsenäisesti omat kantansa sote- ja maakuntauudistukseen. Miksi ihmeessä kukaan haluaa vapaaehtoisesti Vapaavuorta läähättämään niskaansa omine asioineen?

Hirveintä tässä kaikessa on, että Vapaavuorella ei kertakaikkiaan ole esittää toimivaa ja perustuslaillista vaihtoehtoa hallituksen sote- ja maakuntauudistukselle. Siltikin hän pyrkii kaikin keinoin kaatamaan hallituksen esityksen. Jos Vapaavuori onnistuisi hankkeessaan, jäisi hän ikuisesti historiaan miehenä, joka romutti kansalaisten sote-palvelut ja aiheutti kuntasektorille kiinnikuromattoman kestävyysvajeen. Tätäkö Vapaavuori todella haluaa?

 

]]>
19 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253376-vapaavuoren-janne-helsinki-ja-oma-napa#comments Helsinki Jan Vapaavuori Maakunta- ja soteuudistus Thu, 05 Apr 2018 13:50:30 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253376-vapaavuoren-janne-helsinki-ja-oma-napa
Mitä Puigdemontin Suomen vierailu edisti? http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252839-mita-puigdemontin-suomen-vierailu-edisti <p>Katalonian maanpaossa oleva presidentti <strong>Carles Puigdemont</strong> vieraili Suomessa viime viikolla torstaista perjantaihin. Vierailu saavutti sille asetetut tavoitteet. Puigdemont tapasi eduskunnassa kansanedustajia viidestä eri eduskuntapuolueesta ja välitti heille näkemyksiään Katalonian tilanteesta sekä ylipäätään ihmisoikeustilanteesta Espanjassa. Perjantaina Puigdemont piti Helsingin yliopistolla valtaisan suosion saaneen konferenssin, jossa käytiin Kataloniasta avointa keskustelua ja esitettiin myös varsin kriittisiä näkemyksiä; puolesta ja vastaan.&nbsp;<br /><br />Varovaisestikin arvioiden sadattuhannet suomalaiset ovat saaneet uutta tietoa Kataloniasta ja Espanjasta, joiden pohjalta he voivat muodostaa näkemyksensä tilanteesta. Itse kannatan Katalonian oikeutta itsenäistyä sekä vähintäänkin oikeutta äänestää vapaasti asiasta. Näen Katalonian kysymyksen keskeisenä koko EU:n tulevaisuuden kannalta. Kyse on kiteytettynä siitä, kannattammeko liittovaltiokehitystä vai alueiden ja itsenäisten valtioiden Eurooppaa. Minulle kyse on jälkimmäisestä. En myöskään halua olla osa unionia, jossa jäsenvaltiot rajoittavat kansalaistensa sananvapautta ja poliittisia vapauksia. On hyvä ymmärtää, että ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on <a href="https://www.amnesty.org/en/countries/europe-and-central-asia/spain/report-spain/">tuominnut</a> nämä Espanjan asettamat rajoitukset sekä vaatinut, kyllä, poliittisin perustein vangittujen (poliittisten vankien) vapauttamista.</p><p>Uuden Suomen bloggari <strong>Ana María Gutiérrez Sorainen</strong> kysyi tänään <a href="http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252814-miten-puigdemontin-vierailu-edistaa-suomen-ja-espanjan-suhteita?ref=karuselli">kirjoituksessaan</a>, miten vierailu edistää Suomen ja Espanjan suhteita? Vastaus on, että ei mitenkään. Eikä sen toisaalta tulisi niitä myöskään huonontaa. Koko vierailun on tehty selväksi, että Suomen hallituksella ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Puigdemont saapui Suomeen yksityishenkilönä allekirjoittaneen, Eduskunnan Katalonia -ystävyysryhmän sekä Helsingin yliopiston kutsumana. Hänelle oli tähän täysi vapaus vapaana EU-kansalaisena.&nbsp;<br /><br />Gutiérrez Sorainen esittää blogissaan myös erilaisia spekulaatioita Puigdemontin olinpaikaista. On fakta, että presidentti ei ole enää Suomessa, vaan hän matkusti täältä perjantaina Belgiaan. Hänen asianajajansa on <a href="https://www.theguardian.com/world/2018/mar/25/carles-puigdemont-slips-out-of-finland-despite-arrest-warrant">vahvistanut</a> tämän. Sen tarkemmin en osaa sanoa, sillä en ole ollut presidenttiin eilisen tiedonvaihdon jälkeen yhteydessä. Mitä taas tulee keskustanuoriin, niin olen ylpeä nuorisojärjestömme näkemyksistä, jotka edistävät ihmisoikeuksia, demokratiaa ja sananvapautta. Puigdemontin vierailun rahoitus ja eri tilaisuuksien järjestäminen taas koostui useista eri lähteistä, mutta Venäjän Federaatio ei ole yksi niistä.<br /><br />Gutiérrez Sorainen väittää myös, että vähättelisin Suomen perustuslakia. Sitä en missään nimessä tee. Suomi on perustuslakinsa mukaan jakamaton valtio ilman eduskunnan päätöstä. Suomessa on kuitenkin kuntalain nojalla mahdollisuus järjestää missä tahansa kunnassa kunnallinen kansanäänestys aivan mistä tahansa asiasta. Äänestämistä ei estetä. Toisin on Espanjassa, joka brutaalisti tukahdutti Katalonian kansanäänestyksen ja on systemaattisesti kieltäytynyt dialogista Katalonian kanssa. On myös hyvä muistaa, että katalaanin kieltä puhuu äidinkielenään 7-10 miljoonaa ihmistä. Tämä on valtava määrä ihmisiä, joilta on riistetty oikeus omaan valtioon.</p><p>Puigdemontin vierailu keskeytyi valitettavasti, kun Espanja vangitsi uusia poliittisia vankeja ja antoi hänestä uuden kansainvälisen pidätysmääräyksen. Tässä tilanteessa Suomen viranomaiset toimivat oikein. Pidätysmääräyksessä mainittu henkilö on otettava tavattaessa kiinni ja toimitettava oikeusistuimeen, jossa tehdään päätökset hänen mahdollisesta pidättämisestään tai palauttamisestaan. Prosessi olisi ollut Suomessa pitkä, mutta en voi uskoa että se olisi johtanut Puigdemontin palauttamiseen. Samaa arvioi rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin Sanomille. Melanderin mukaan Puigdemontin tapaukseen liittyy epäselvyyksiä ja mikäli Puigdemontin rikokset olisi tulkittu Suomessa poliittisiksi, eivät ne aiheuttaisi velvoitetta luovutukseen. Ja kuten tunnettua, mistään muusta kuin politiikasta ja äänestäjiltä saadun mandaatin toteuttamisesta tässä ei ole kyse. Täysin väkivallattomasti.<br /><br />Pidän kuitenkin järkevänä, että presidentti päätti matkustaa Brysseliin, jossa prosessi on jo käynnissä ja jossa hän muutenkin asuu. Presidentti tulee Brysellissä toimimaan täydessä yhteistyössä Belgian viranomaisten kanssa. Hänen Suomen vierailunsa yhtenä isäntänä toimiminen oli suuri kunnia ja on erityisen hienoa, että voin kutsua häntä nyt myös henkilökohtaiseksi ystäväkseni.&nbsp;<br /><br />Visca Catalunya!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Katalonian maanpaossa oleva presidentti Carles Puigdemont vieraili Suomessa viime viikolla torstaista perjantaihin. Vierailu saavutti sille asetetut tavoitteet. Puigdemont tapasi eduskunnassa kansanedustajia viidestä eri eduskuntapuolueesta ja välitti heille näkemyksiään Katalonian tilanteesta sekä ylipäätään ihmisoikeustilanteesta Espanjassa. Perjantaina Puigdemont piti Helsingin yliopistolla valtaisan suosion saaneen konferenssin, jossa käytiin Kataloniasta avointa keskustelua ja esitettiin myös varsin kriittisiä näkemyksiä; puolesta ja vastaan. 

Varovaisestikin arvioiden sadattuhannet suomalaiset ovat saaneet uutta tietoa Kataloniasta ja Espanjasta, joiden pohjalta he voivat muodostaa näkemyksensä tilanteesta. Itse kannatan Katalonian oikeutta itsenäistyä sekä vähintäänkin oikeutta äänestää vapaasti asiasta. Näen Katalonian kysymyksen keskeisenä koko EU:n tulevaisuuden kannalta. Kyse on kiteytettynä siitä, kannattammeko liittovaltiokehitystä vai alueiden ja itsenäisten valtioiden Eurooppaa. Minulle kyse on jälkimmäisestä. En myöskään halua olla osa unionia, jossa jäsenvaltiot rajoittavat kansalaistensa sananvapautta ja poliittisia vapauksia. On hyvä ymmärtää, että ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on tuominnut nämä Espanjan asettamat rajoitukset sekä vaatinut, kyllä, poliittisin perustein vangittujen (poliittisten vankien) vapauttamista.

Uuden Suomen bloggari Ana María Gutiérrez Sorainen kysyi tänään kirjoituksessaan, miten vierailu edistää Suomen ja Espanjan suhteita? Vastaus on, että ei mitenkään. Eikä sen toisaalta tulisi niitä myöskään huonontaa. Koko vierailun on tehty selväksi, että Suomen hallituksella ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Puigdemont saapui Suomeen yksityishenkilönä allekirjoittaneen, Eduskunnan Katalonia -ystävyysryhmän sekä Helsingin yliopiston kutsumana. Hänelle oli tähän täysi vapaus vapaana EU-kansalaisena. 

Gutiérrez Sorainen esittää blogissaan myös erilaisia spekulaatioita Puigdemontin olinpaikaista. On fakta, että presidentti ei ole enää Suomessa, vaan hän matkusti täältä perjantaina Belgiaan. Hänen asianajajansa on vahvistanut tämän. Sen tarkemmin en osaa sanoa, sillä en ole ollut presidenttiin eilisen tiedonvaihdon jälkeen yhteydessä. Mitä taas tulee keskustanuoriin, niin olen ylpeä nuorisojärjestömme näkemyksistä, jotka edistävät ihmisoikeuksia, demokratiaa ja sananvapautta. Puigdemontin vierailun rahoitus ja eri tilaisuuksien järjestäminen taas koostui useista eri lähteistä, mutta Venäjän Federaatio ei ole yksi niistä.

Gutiérrez Sorainen väittää myös, että vähättelisin Suomen perustuslakia. Sitä en missään nimessä tee. Suomi on perustuslakinsa mukaan jakamaton valtio ilman eduskunnan päätöstä. Suomessa on kuitenkin kuntalain nojalla mahdollisuus järjestää missä tahansa kunnassa kunnallinen kansanäänestys aivan mistä tahansa asiasta. Äänestämistä ei estetä. Toisin on Espanjassa, joka brutaalisti tukahdutti Katalonian kansanäänestyksen ja on systemaattisesti kieltäytynyt dialogista Katalonian kanssa. On myös hyvä muistaa, että katalaanin kieltä puhuu äidinkielenään 7-10 miljoonaa ihmistä. Tämä on valtava määrä ihmisiä, joilta on riistetty oikeus omaan valtioon.

Puigdemontin vierailu keskeytyi valitettavasti, kun Espanja vangitsi uusia poliittisia vankeja ja antoi hänestä uuden kansainvälisen pidätysmääräyksen. Tässä tilanteessa Suomen viranomaiset toimivat oikein. Pidätysmääräyksessä mainittu henkilö on otettava tavattaessa kiinni ja toimitettava oikeusistuimeen, jossa tehdään päätökset hänen mahdollisesta pidättämisestään tai palauttamisestaan. Prosessi olisi ollut Suomessa pitkä, mutta en voi uskoa että se olisi johtanut Puigdemontin palauttamiseen. Samaa arvioi rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin Sanomille. Melanderin mukaan Puigdemontin tapaukseen liittyy epäselvyyksiä ja mikäli Puigdemontin rikokset olisi tulkittu Suomessa poliittisiksi, eivät ne aiheuttaisi velvoitetta luovutukseen. Ja kuten tunnettua, mistään muusta kuin politiikasta ja äänestäjiltä saadun mandaatin toteuttamisesta tässä ei ole kyse. Täysin väkivallattomasti.

Pidän kuitenkin järkevänä, että presidentti päätti matkustaa Brysseliin, jossa prosessi on jo käynnissä ja jossa hän muutenkin asuu. Presidentti tulee Brysellissä toimimaan täydessä yhteistyössä Belgian viranomaisten kanssa. Hänen Suomen vierailunsa yhtenä isäntänä toimiminen oli suuri kunnia ja on erityisen hienoa, että voin kutsua häntä nyt myös henkilökohtaiseksi ystäväkseni. 

Visca Catalunya!

]]>
33 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252839-mita-puigdemontin-suomen-vierailu-edisti#comments Kotimaa Espanja Ihmisoikeudet Katalonia Puigdemont Sun, 25 Mar 2018 09:25:57 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252839-mita-puigdemontin-suomen-vierailu-edisti
Onko Jan Vapaavuori kateellinen? http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252275-onko-jan-vapaavuori-kateellinen <p>Kaikille on varmasti käynyt selväksi, että Helsingin pormestari <strong>Jan Vapaavuori</strong> vastustaa maakuntauudistusta. Vastustuksellaan Vapaavuori suojelee sairaanhoitopiirejä. Kuka kansalainen muuten tietää oman sairaanhoitopiirinsä valtuuston puheenjohtajan tai ylimmän virkajohtajan nimen? Tuskin kovin moni. Näin siitä huolimatta, että heillä on subjektiivinen oikeus laskuttaa määrättömästi omistajakuntiaan.</p><p>Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä ja lisäksi lukuisia muita kuntayhtymiä, joita Vapaavuori &rdquo;suojelee&rdquo; demokraattiselta päätöksenteolta. Helsinki maksaa HUS:lle vuosittain yli puoli miljardia veronmaksajien rahoja, ja yhteensä tämä maan suurin kuntayhtymä tuuttaa jäsenkunnilleen 1,5 miljardin euron edestä laskuja vuodessa. HUS työllistää reilut 20 000 työntekijää. Ja missä tälle mammutille valitaan nykyään päättäjät? Aivan. Todennäköisesti jossain helsinkiläisessä kabinetissa Vapaavuoren tarjoillessa osallistujille shamppanjaa.</p><p>Sairaanhoitopiirit tarvitsevat toki jokainen aina oman johtajan. Kuntatyönantajien tietojen mukaan sairaanhoitopiirien toimitusjohtajat ansaitsevat keskimäärin reilut 10 000 euroa; enemmän kuin kaupunginjohtajat keskimäärin. Sairaanhoitopiireissä on myös 13 toimialajohtajaa, joiden keskipalkka on liki 13 000 euroa, eli pari tonnia enemmän kuin mitä pääministeri tienaa. Sairaanhoitopiirit työllistävät myös yhteensä reilut 100 johdon sihteeriä tai assistenttia. Tätä rakennettako nyt sitten pitää suojella? Kuka siitä hyötyy?</p><p>Maakuntauudistus purkaa byrokratiaa ja vähentää tarpeettomia hallintotyöpaikkoja. Se on kylmä fakta, jota ei käy kiistäminen. Kysymys kuuluukin, miksi Vapaavuori niin intohimoisesti näitä työpaikkoja suojelee? Onko kyse siitä, että Vapaavuoren omalla ministerikaudella suurkuntahankkeet törmäsivät seinään ja viivan alle jäi vain valtavasti hukattua aikaa sekä kaaokseen ajettu sote-kenttä? Onko pormestari kateellinen hallitukselle, joka saa asioita aikaan?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaikille on varmasti käynyt selväksi, että Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vastustaa maakuntauudistusta. Vastustuksellaan Vapaavuori suojelee sairaanhoitopiirejä. Kuka kansalainen muuten tietää oman sairaanhoitopiirinsä valtuuston puheenjohtajan tai ylimmän virkajohtajan nimen? Tuskin kovin moni. Näin siitä huolimatta, että heillä on subjektiivinen oikeus laskuttaa määrättömästi omistajakuntiaan.

Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä ja lisäksi lukuisia muita kuntayhtymiä, joita Vapaavuori ”suojelee” demokraattiselta päätöksenteolta. Helsinki maksaa HUS:lle vuosittain yli puoli miljardia veronmaksajien rahoja, ja yhteensä tämä maan suurin kuntayhtymä tuuttaa jäsenkunnilleen 1,5 miljardin euron edestä laskuja vuodessa. HUS työllistää reilut 20 000 työntekijää. Ja missä tälle mammutille valitaan nykyään päättäjät? Aivan. Todennäköisesti jossain helsinkiläisessä kabinetissa Vapaavuoren tarjoillessa osallistujille shamppanjaa.

Sairaanhoitopiirit tarvitsevat toki jokainen aina oman johtajan. Kuntatyönantajien tietojen mukaan sairaanhoitopiirien toimitusjohtajat ansaitsevat keskimäärin reilut 10 000 euroa; enemmän kuin kaupunginjohtajat keskimäärin. Sairaanhoitopiireissä on myös 13 toimialajohtajaa, joiden keskipalkka on liki 13 000 euroa, eli pari tonnia enemmän kuin mitä pääministeri tienaa. Sairaanhoitopiirit työllistävät myös yhteensä reilut 100 johdon sihteeriä tai assistenttia. Tätä rakennettako nyt sitten pitää suojella? Kuka siitä hyötyy?

Maakuntauudistus purkaa byrokratiaa ja vähentää tarpeettomia hallintotyöpaikkoja. Se on kylmä fakta, jota ei käy kiistäminen. Kysymys kuuluukin, miksi Vapaavuori niin intohimoisesti näitä työpaikkoja suojelee? Onko kyse siitä, että Vapaavuoren omalla ministerikaudella suurkuntahankkeet törmäsivät seinään ja viivan alle jäi vain valtavasti hukattua aikaa sekä kaaokseen ajettu sote-kenttä? Onko pormestari kateellinen hallitukselle, joka saa asioita aikaan?

]]>
7 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252275-onko-jan-vapaavuori-kateellinen#comments Helsinki Jan Vapaavuori Maakunta- ja soteuudistus Maakuntauudistus Wed, 14 Mar 2018 14:30:21 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252275-onko-jan-vapaavuori-kateellinen