mikkokarna Lapin puolustaja

Kaikki blogit puheenaiheesta Kriisinhallinta

Kriisinhallinnan veteraanistatus

Huomasin mediasta pikku-uutisen jonka mukaan kriisinhallintatehtävissä toimineille puuhataan veteraani –statuksen myöntämistä.  Sinänsä kannatan ajatusta sen mahdollisesti parantaessa asianomaisten jälkihoitoa. Statuksen saavia etsitään puolustusvoimien rekistereistä ja tähän liittyykin valmistelun merkittävin puute – mielestäni sama status tulisi myöntää myös kriisinhallinnan siviilitehtävissä konfliktialueella työskennelleille henkilöille.

Rauhanturvaajat ovat ansainneet veteraanistatuksen

Helsingin Sanomat julkaisi 15.1.2016 uutisen siitä, miten puolustusministeriö myöntää kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa palvelleille sotilaille syksystä 2016 alkaen veteraanistatuksen. Puolustusministeriön ratkaisu on todella tärkeä, sillä Suezin vuoden 1956 operaatiosta lähtien maailmalle rauhaa turvaamaan on lähtenyt yli 45 000 suomalaista sotilasta.

Annammeko Suomen puolustuksen näivettyä?

Kun Ukrainan kriisi alkoi reilu vuosi sitten ja sotilaallinen konflikti – tai sanotaan se suoraan: sota - oli jälleen Euroopassa, olo oli hetken aikaa epäuskoinen. Olin tottunut lähettämään mieheni rauhanturvatehtäviin kriisialueille, mutta en siihen, Balkanin jälkeen, että sota oli käytännössä ovella. Tulevana pienen lapsen äitinä pohdin, minkälaisessa maailmassa lapseni tulisi elämään. Toivoin ja toivon yhä, että saamme lapseni kanssa elää itsenäisessä ja vapaassa maassa. Ilman turvallisuutta ei ole hyvinvointia.

Osaisitko toimia nyt, jos kaupunkiasi pommitettaisiin?

Suomen turvallisuusympäristö on parissa vuodessa muuttunut arvaamattomammaksi. Venäjä ja länsimaat käyvät kamppailua Ukrainassa. Kehitykseltään näivettynyt Venäjä kokee lännen uhkana olemassaololleen ja on käynnistänyt militaristisen vaihteen. Suomi tosin on ollut Venäjälle hyvä naapuri, mutta suurvaltojen välienselvittelyssä maamme on pelkkä pelinappula. Toivotaan, että selvitään tästä säikähdyksellä.

Puolustusvoimiin tarvitaan panoksia

Kataisen-Stubbin (kok) hallitusten huonojen päätösten joukosta korostuvat vastuuttomat maanpuolustuksen leikkaukset. Puolustusvoimista on saneerattu henkilöstöä, vähennetty harjoitusmääriä, lopetettu varuskuntia jopa kielipoliittisin perustein ja luovuttu maamiinoista.

Venäjän naapurissa eläminen edellyttää uskottavaa maanpuolustusta. Tämä pitäisi muistaa jo historiasta ja toimia sen mukaan. Vaikkei suoraa uhkaa nyt olekaan päällä, turvallisuutemme on varmasti ainakin jonkin verran uhatumpi Georgian ja Ukrainan kriisien myötä.

Kaukana mutta kotona - Kriisinhallintatehtävissä turvataan Suomenkin rauhaa

Ilman turvallisuutta ei ole hyvinvointia. Sen eteen, että meillä suomalaisilla on hyvä elää vapaassa Suomessa tekivät työtä minua edeltävät sukupolvet, isoisäni sukupolvi. Ja niin tekee iso joukko ihmisiä tänäkin päivänä: poliiseina, rajavartijoina, palomiehinä, tullivirkailijoina ja sotilaina.

Mikä erottaa onnistumisen ja epäonnistumisen kriisinhallintaoperaatioissa?

Kirjoitan tätä blogia Pristinasta, Kosovosta. Nato-operaatio Kosovossa voidaan lukea onnistumisten joukkoon. Maa on rauhallinen ja kosovolaiset turvallisuusviranomaiset kykenevät vastaamaan jokapäiväisiin turvallisuushaasteisiin. KFOR eli NATO-operaatio Kosovossa, on varalla vasta kolmantena toimijana jos kansanomaisesti sanottuna ”paska iskee tuulettimeen”. Mistä sitten syntyy ero onnistumisen ja epäonnistumisen välillä?

Käynnissä olevat operaatiot - ongelma omalle puolustukselle

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (uutiset 10.6.2014) on huolissaan, tosin aivan oikein, rahan riittävyydestä oman maan puolustamiseen. Hän haluaisi lisää rahaa aluksi noin 50 ja ensi vuosikymmenen lopulla jo 150 miljoonaa euroa vuosittain lisää. Realistinen tavoite, mutta 150 miljoonan vuosittainen panostus puolustuksen ”kehittämiseen” tuntuu kuitenkin liioittelulta, ellei kyse ole puhtaasti Nato jäsenyys. Perusaseistuksen vuosittainen uusiminen ei maksa näin paljon, vaikka uusittaisiin koko kenttätykistön kalusto vuosittain.

ÄänestysJytky tulossa EU vaaleissa !

Huoli äänestysinnokuuden laskusta näyttää olevan aiheeton. Tämä tieto ei ehkä kaikkia miellytäkään, juhlapuheista huolimatta. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten äänestysinto tuleviin EU-vaaleihin on korkeammalla kuin koskaan. Intoa ovat Euroopan komission Suomen-edustuston taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan nostaneet etenkin Euroopan talouskriisi ja kärkiehdokkaat.

Naiset kriisinhallintatöihin? Siviiliväestö ja katastrofit.

Ajat eivät tunnu vakailta ja ajatukset menevät helposti kriiseihin ja hätätiloihin sekä meidän kykyymme kohdata niitä. Suomessa naiset ovat vahvasti mukana yhteiskunnassa joten luonnollista olisi että naisten rooli kriisinhallinnassa olisi selkeämpi ja määritelty. 

Avaan keskustelun aiheesta. Keskustella voi myös siviilipuolustuksesta ilman sukupuolijakoa. Jos syntyy hätätilanne, kuinka valmista on väestömme toimimaan hyvin ja järkevästi sellaisessa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä