mikkokarna Lapin puolustaja

Kaikki blogit puheenaiheesta Oppivelvollisuus

Investointeja tulevaisuuteen

Kolme asiaa pitää yhdistää: oppivelvollisuuden jatkaminen, lapsilisät ja opintotuki. Laajan yleissivistävän koulutuksen takaaminen kaikille on sekä yksilön että yhteiskunnan etu.

Samalla kun suomalaisten yleinen koulutustaso on ajan saatossa parantunut, ovat myös työelämän vaatimukset muuttuneet siten, että koulutusta vaille jääneet nuoret ovat suuressa riskissä jäädä syrjään.

Kokoomus ja Oppivelvollisuus - Kiusallinen moka Stubbin linjapuheessa?

Iltasanomat uutisoi 4.10.2014 Kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksesta, ja pääministeri Alexander Stubbin linjapuheesta tässä kokouksessa.

"Stubbille sattui kiusallinen moka, kun hän kommentoi kokoomuksen poistaneen oppivelvollisuuden" kirjoitaa Iltalehti.

Minä kun en usko että se oli moka siinä mielessä kun Iltalehden toimittaja sen ymmärsi. Se voi yhtä hyvin olla moka siinä mielessä että asia otettiin puheeksi liian aikaisin.

Kotiväki hoi, koulu on elämää varten!

Ei liene vaikeaa kuvitella, mistä asiasta kahden peruskoulun opettajan avioliitossa puhutaan. Tänään päädyimme vertailemaan kokemuksiamme siitä, miten kotien arvostus peruskoulua kohtaan on vähentynyt. En tarkoita syyllistää koteja vaan totean kokemuksesta, että koulunkäynnin arvostaminen ja velvollisuudentunto hankkia hyvä pohja elämälle koulutuksen avulla ovat laskeneet.

Onko (koulu)pakko, jos ei tahdo?

Oppivelvollisuusikä ei nouse. Kiitos hallitus! Olisihan se ollut hullua kiusata kiukkuista murkkua vielä yhden pakkolisävuoden verran koulunpenkillä. Lisävelvollisuusvuotta yritettiin väkisin tuputtaa niille, jotka huonoiten koulussa viihtyvät jo muutenkin. Syrjäytyneillä tai syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla on usein jo yläkouluaikanaan niin massiiviset poissaolot, että ikärajan nosto olisi ollut täysin turha toimenpide. Se olisi vain raskaasti lisännyt kuntien kustannuksia.

Oppivelvollisuus - kenelle, mistä alkaen ja mihin saakka?

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu eri yhteyksissä oppivelvollisuudesta. Huomion kohteena on ollut toisaalta oppivelvollisuuden jatkaminen loppupäästä vuodella, toisaalta poikien oppivelvollisuuden aloituksen siirtäminen 2-3 vuotta myöhemmäksi. Aiheeseen liittyvää keskustelua seuratessani olen jäänyt kaipaamaan lasten ja nuorten kehityksen ja koulumaailman todellisuuden tuntemiseen pohjautuvia asiaperusteluja.

Pojat eivät ole vain poikia

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ehdotti twiitissään, että poikien oppivelvollisuus alkaisi kahdesta kolmeen vuotta tyttöjä myöhemmin. Vahasalo haluaisi karsia koulujen tasapäistämistä. On selvää, että ehdotus oli nopea heitto, joskin harkitsematon. Silti poikien pärjäämisestä ja oppilaiden yksilöllisestä kohtaamisesta koulumaailmassa tulisi puhua enemmän.

 

Hallituksen johtajat vaihtuvat, jatkuuko vanha meno?

Minihallitusneuvottelut ovat tämän viikon kummajainen. Pääministeri, valtiovarainministeri ja pari muutakin ministeriä menevät vaihtoon, mutta voimmeko toivoa muutosta hallituksen menoon? Näissä neuvotteluissa on viimeinen mahdollisuus tehdä ratkaisuja Suomen tulevaisuudesta tällä vaalikaudella.

Oppivelvollisuuden nosto on varoja syövä susi.

On vaikea ymmärtää, miksi poliitikot jämähtävät tiettyihin asioihin ja pitävät niistä jääräpäisesti kiinni, vaikka havaintoja toimimattomuudesta nähdään useammasstakin asiasta.

Oppivelvollisuuden lopun tulisi sijoittua koulutusasteen rajalle

Kevään budjettikehysneuvotteluissa SDP sai Kokoomuksen taipumaan oppivelvollisuusiän nostoon siten, että peruskoulun lisäksi edellytettäisiin oppilaiden suorittavan vielä vähintään yhden vuoden toisen asteen koulutusta tai peruskoulun kymmenennen luokan. Tämä SDP:n vaatimus oli perusteltu, koska nykyisellään nuori ei voi enää jättäytyä pelkän peruskoulun oppimäärän varaan syrjäytymättä työelämästä. Peruskoulun päättötodistus kun ei tarjoa vielä ammattipätevyyttä, mutta sitä ei toisaalta tee pelkkä ylioppilastutkintokaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä