mikkokarna Lapin puolustaja

Kaikki blogit puheenaiheesta Sosialidemokraattinen puolue

Lopetin poliittisen sitoutumattomuuteni

Kuten ehkä joku ylitarkkaavaisen luonteen omaava on huomannut, niin lisäsin puoluekannakseni Demarit. Ajatus on kypsynyt aikansa ja muutama päivä sitten pistin pistin hakemuksen liittyäkseni puolueen riveihin.

 

Demarit kuolevat pois

SDP saavutti jälleen voiton näissä vaaleissa. Torjuntavoittoa hehkutettiin vaali-iltana useasti, joskin pokka ei kestänyt ääntenlaskun loppuun asti ja jopa demarien laskutaidolla tajuttiin että 34 paikkaa ei ole kovin helppo selittää edes uskollisimmille kannattajille voitoksi. Puolue kuolee kovaa vauhtia pois, kannatuksen laskiessa vaaleista toiseen. Edes ay-liikkeen puolueeseen pumppaamat verovapaat miljoonat eivät sitä estä.

Oikea tietoisuus, väärä todellisuus

Kenian Garissassa tapahtui 2.4.2015 terrori-isku, jossa somalialainen islamistinen terrorijärjestö al-Shabaab murhasi 148 yliopisto-opiskelijaa. Murhatuksi tulemisen kriteeri oli, että ei tunnustanut islamilaista uskoa. Tätä testattiin kyvyllä lausua islamin uskontunnustus, shahada. Suurin osa murhatuista oli kristittyjä.

 

Kokoomuksen nyt vielä ymmärtäisi...

1. lokakuuta tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun liityin Sosialidemokraattiseen Puolueeseen. Nostalgiasyistä jaksan olla siitä huolissani, vaikka työmarkkinatuesta ei enää jäsenmaksuun euroja liikene.

Pakko kysyä: Mitä helvettiä, demarit?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014093018708196_uu.shtml

Kun puolue räjähti: kirjalahjaehdotuksia demareille

K. A. Fagerholm: Puhemiehen ääni. Tammi, 1977.

Tuomas Keskinen: Aika sotia – aika sopia: Väinö Leskinen 1917–1972. Tammi, 1978.

Heikki Koski: Vastuun vuosia. Keskusteluja Fagerholmin kanssa. Edita, 2007.

Väinö Leskinen: Asevelisosialismista kansanrintamaan. Kirjayhtymä, 1967.

Olavi Lindblom: Punaista vai valkoista. Kirjayhtymä, 1969.

Pekka Martin: Muistelmia. Tammi, 1982.

Emil Skog: Veljet vastakkain. WSOY, 1974.

Pikkumaisuuden ennätys

Aikuisikänsä asiallisesti opettajan ja opinto-ohjaajan tehtävissä toiminut Krista Kiuru ilmoittaa olevansa "ammatiltaan ja koulutukseltaan" opettaja.

Jos opetusministerinäkin toiminut valtiotieteiden maisteri missä tahansa sivistysmaassa ilmoittaisi näin, sitä pidettäisiin samanlaisena vaatimattomuutena kuin jos suunnittelujohtajana toimiva tekniikan tohtori kutsuisi itseään "insinööriksi", kuten he englanninkielisissä maissa usein tekevätkin.

Etujoukosta edunsaajiksi - SDP:n kohtalon päivät

Juhana Vartiainen on provosoinut virttynyttä aatetta uudistumaan mutta toveri Rinne vastaa propagandistisella  etiikalla mitätöiden keskustelualoitteet punaviinihöyryiksi.

Demarien ongelma on ollut, että liikkeen alkuperäiset tavoitteet on lähes saavutettu, kaikkein tärkein heti aluksi. 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä