*

mikkokarna Lapin puolustaja

Kaikki blogit puheenaiheesta Mannerheim

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ Takavuosien ,sota-aikojenkin legendaarinen lastenlääkäri Arvo Ylppö toimi vuosikymmeniä arkkiatrina ja hänet tuntevat kaikki kokeneemmat suomalaiset. Sensijaan hänen veljeään ei tunne juuri kukaan. Suomalainen vankilapastori Aarne Ylppö ( Arvon veli) omasi profeetallista näkökykyä. Hän sai viestin vietäväksi silloisen arkkipiispan välityksellä Mannerheimille: Suomen ei tule luovuttaa juutalaisia natsi-saksalle.

Mannerheim ja Suomen kansa - sotien ja ylivaltojen armoilla

Suomen satavuotinen historia ja monien sotiemme painajaismaiset tapahtumat ovat mykistävää luettavaa. Suomalaisten ja sotilaiden selviäminen ja sodanjälkeiset tapahtumat eivät jätä ketään kylmäksi. Toisille talvi- ja jatkosodan päättyminen olivat suuren ilon ja helpotuksen aikoja, toisille taas suurten menetysten ja elämättömän elämän tosiasioita – oli isiä ja naisia, jotka eivät palanneet, tuli leskiä ja orpoja, jotka jäivät kovan elämän puristukseen. On suoranainen ihme, että sotiin joutunut Suomi on nyt olemassa itsenäisenä, hyvinvoivana menestysvaltiona.

Kertomus erillissodasta ei ole pelkkä myytti

Valtiotieteen tohtori ja eversti evp Pekka Visuri tekee mielestäni turhan pitkälle menevän päätelmän toteamalla, ettei ole mitään perusteita enää puhua erillissodista.

K.J. Ståhlberg ja C.G.E. Mannerheim – päämiesten jäykkä suhde

K.J. Ståhlberg ja C.G.E. Mannerheim – päämiesten jäykkä suhde

 - eli vuoden 1919 presidentinvaalin voittaja ja häviäjä 1930-luvun kuohuvassa Suomessa

*

Motto:

”Mannerheim – ja hänellä ei silmissäni ole mitään hohtoa. Hän ei tee minuun pienintäkään vaikutusta.  Tiedän liikaa hänen juonitteluistaan vuosien varrella.”

Ester Ståhlberg, kirjailija, presidentin puoliso. Päiväkirja, 6.3.1931.

*

*

Henkilöt:

Mitä Mannerheim tarkkaan ottaen teki maaliskuussa 1917?

"Karpaateilla käytyjen rajujen taistelujen jälkeen 12. Ratsuväkidivisioona vedettiin tammikuun lopussa 1917 Bessarabiaan täydennystä ja lepoa varten.

Hengähdystaukoa hyödyntäen Mannerhein pyysi lomaa voidakseen käydä Suomessa. Läpikulkumatkalla Pietarissa, suunnilleen helmikuun puolivälissä, hän päätti tehdä huomionosoituskäynnin tuolloin Tsarskoje Selossa oleskelleen keisarin luo. Seurueen kenraali, kuten muistamme, saattoi esteettä päästä audienssille hallitsijan luo. ... Pietarissa vallitsi apea tunnelma.

Onko perustuslakimme juhlan väärti?

Suomi 75 -juhlatoimikunnassa, jonka puheenjohtajana toimi moninkertainen pääministeri Kalevi Sorsa, heräsi ajatus "tasavaltalaisen perustuslakimme juhlimisesta" sekä toteamus, että "kesäinen juhlapäivä tasavallan saavutusten merkeissä antaisi paljon otollisemmat puitteet iloiselle juhlamielelle kuin synkkä joulukuun alku".

Niinpä toimikunta yksimielisesti esitti, että 17. päivä heinäkuuta julistettaisiin kansanvallan päiväksi. Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan julistuksen.

​*

Kenraali Mannerheim päin Pietaria 1919

​Heinäkuun 25 päivänä 1919 eduskunta valitsi äänestyksen tuloksena Suomen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi K.J. Ståhlbergin.

Äänestyksessä tappiolle jäi valtionhoitaja Gustaf Mannerheim, joka luopui julkisista toimistaan ja matkusti oitis ulkomaille.

Juuri tähän aikaan Venäjän bolshevikkihallitus oli joka taholta ankarassa puristuksessa. Punaisen Moskovan oli taisteltava neljällätoista rintamalla; sen päivät näyttivät olevan luetut.

Mannerheim yritti ostaa aseita Ranskasta ja Britanniasta talvella 1918

Mannerheim yritti ostaa aseita Ranskasta ja Britanniasta talvella 1918

*

Joulukuun 1917 lopussa ja tammikuun 1918 alussa, kun entinen venäläinen kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheim, josta pian oli tuleva Suomen valkoisen armeijan ylipäällikkö, tapasi Petrogradissa (Pietari) vanhan tuttavansa, kenraali Henri Niessel´in.  Näiden tapaamisten yhteydessä hän aloitti neuvottelut aseiden ostamisesta Ranskan Arkangelissa olevista varastoista.*)

 

YLEn poliittinen ohjelmaneuvosto suhmuroi Mannerheimin 100-vuotisjuhlat

YLEn poliittinen ohjelmaneuvosto suhmuroi Mannerheimin 100-vuotisjuhlat

”Ei radiointia Mannerheimin juhlista

Radiossa jo laadittu valmis suunnitelma Mannerheimin 100-vuotisjuhlien suorasta selostamisesta kaadettiin hallituspuolueiden äänillä radion ohjelmaneuvostossa.

Päätös tehtiin äänin 6-3 kokoomuksen ja liberaalisen kansanpuolueen edustajien ollessa koko tilaisuuden radioinnin kannalla.

Mannerheimin vuonna 1941 Hitleriltä saama lahja-Mersu nyt loistokunnossa

*

Mikä on musta, kiiltää ja on saatu Hitleriltä?

Se voisi olla vaikka hautaristi, mutta siitä ei ole nyt kyse.

Nyt nimittäin puhutaan Mersusta.  Hitlerin vuonna 1941 Mannerheimille lahjoittamasta upeasta Mersusta.

Ja tästä onnekkaasti säilyneestä Mersusta tehdystä dokumenttielokuvasta.  Elokuvan on ohjannut ja toteuttanut kouvolalainen Veli Vartiala.

*

Vastaus: Hitlerin Mannerheimille lahjoittama Mersu

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä