mikkokarna Lapin puolustaja

Kaikki blogit puheenaiheesta Pahuus

Virta vei ammuttujen ruumiit kauas pois teloittajien silmistä

Tonavan rantatöyräällä oleva juutalaisten murhattujen muistomerkki lähellä Unkarin parlamenttia on valmistettu rautaisista kengistä. Itse muistomerkki on noin 30 metriä pitkä, vaikuttava ja kauhistuttava teos, joka muistuttaa meitä ihmisten poliittisesta pimeydestä ja näköalattomuudesta. Ihmiset tuotiin ammuttavaksi rantatöyräälle perhekunnittain ja joukoittain. Rivissä oli miehiä, naisia, lapsia ja vanhuksia. Virta vei ammuttujen ruumiit kauas pois teloittajien silmistä. Kuvassa on miehen, naisen ja lapsen kengät. Tämä kaikki tapahtui hirvittävänä aikana vuosina 1944 - 1945.

Pahuus on aina osittain geneettistä!

Ei pahuus voi olla pelkästään ympäristötekijöistä johtuvaa.

 

Olen valmis testiin ja olen kokenut olleeni testissä, että voiko ihmisen hukuttaa pahuuteen äärimmäisessä paineessa. Minä en huku, vaikka olen hieman liejussa välillä tarponut.

Naiset ilmeisesti selviävät paineesta sen takia, koska heitä ei useinkaan samalla tavalla paineisteta. Keskitysleirillä Anne Frankilla oli lukuisia vertaisia kärsimässä. Nykyään kärsijät jäävät usein yksin, koska elämme hyvin yksilökeskeistä aikakautta.

Julkisuustyrkyllä ei ole moraalista selkärankaa

 Koska persunuorten puheenjohtaja vaihtuu, uusihan valittiin jo? Yksinkö se Tynkkynen näitä sairaskertomuksiaan saa suoltaa ulos koko järjestön nimissä? Vai onko koko järjestön hallituskin näiden vinksahtaneiden keskitysleirifantasioiden vallassa?

Pahuuden valtakunta

Neuvostoliitto oli jumalaton pahuuden valtakunta.

Kaikki todisteet siitä on pöydällä.  

Miksi pahuuden valtakunta?

Tässä muuta todistus USSR mutaatiosta.

  1. Mikä tarkoitus on valtion johtajalla?
  2. Mikä tarkoitus on pääministerillä?
  3. Mikä tarkoitus on presidentillä?

Onko sen tarkoitus, olla kuin lotto voitto, että voi toteuttaa itseään?

Omaa mielivaltaa?

Mikä on kansan johtajan suhde luonnon oikeidenmukaisuuteen?

Mikä on kansan johtajan suhde maailman kaikkeuden luojaan?

12 vuotta orjana

Eilen Yle esitti tv-ensi-illassa, oikeutetusti, oscar-palkitun 12 years of slave -huippuleffan. Elokuva kertoo Samuel Northupin, tosielämään perustuvan tarinan vapaan miehen sieppaamisesta pohjoisesta, orjuutta lainvoimalla kannattavaan etelään, etelävaltioihin ja vuosista siellä ja harvinaisen pelastumisen takaisin kotiin, vapauteen ja perheensä luo. Elokuva on koskettava tarina toivon säilyttämisestä, mutta erityisesti elokuva sattuu.

Syndrooma evil ja ryhmädynamiikka

Tiede-lehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli ihmisen pahuuden tutkimuksesta. Kuinka sivistynyt ihminen muuttuu tappajaksi? Mikä saa tavallisen ihmisen pukemaan vyöpommin ylleen ja räjäyttämään itsensä täyteen ahdetussa linja-autossa? Tiede-lehden artikkeli on käännös New Scientist -lehden artikkelista, joka julkaistiin kaksi päivää ennen Pariisin verilöylyä viime vuoden marraskuussa.

Ympäristötekijöiden vaikutus pahuuteen

Luin Börje Uimosen blogin ”Voiko pahuudesta parantua!” ja siihen liittyvät kommentit, ja tämä aihe ei jättänyt syystä tai toisesta rauhaan.

 

Börje; ” Tämä e-oireyhtymä selittää pitkälle sitä, miksi aikaisemmin ihan terve ja normaalisti käyttäytyvä ihminen hakee itselleen ulkoa annetuista säännöistä ja "loogisista" selityksistä luvan poiketa itselleen luonnollisesta käyttäytymismallista. Tämän takia esimerkiksi natsit saivat aivan tavalliset ihmiset toimimaan massamurhaajina.”

 

Saatana ei kykene sellaiseen pahuuteen

Miljoonien neliökilometrien suuruinen elävä valtameri pysähtyy jalkojesi juurelle pimeässä tuulisessa yössä, jos osaat asettautua täsmälleen oikeaan paikkaan. Eräänä hetkenä valtameri on kadonnut yön pimeyteen. Lähden sitä etsimään sen pitämän äänen suunnasta. 

Kansallisvaltiot ovat kuin suurikokoisia ihmisiä, siksi ne ovat vaarallisia, petollisia ja ailahtelevia.

Ihmisen pahuus

Peesan tässä eräässä toisessa blogistaniassa käytyä pohdiskelua.

Eino Leino runoili

"Paha ei ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toistaan.

On hyvää rinnassa jokaisen, vaik ei se ain esille loista".

Kun pieni lapsi syntyy, niin pieni ja viaton.

Voiko sanoa, että siinä syntyi pahuus? Ei,ei,ei!

Raamatussa kyllä kerrotaan perisynnistä, joka on syntyneen ihmisen taakkana heti ensihetkestä. Voimmeko uskoa sen?

Kun luemme historiaa pahuus on kulkenut mukana aikojen alusta asti.  Aatami ja Eevahan tekivät sen ensimmäisen vilpin.

Kaikissa meissä asuu pahuus

Monet ateistit vaalivat käsitystä, että pahuus kuuluu vain uskontoihin ja heidän  humanistisen maallistunut ja/tai materialistinen maailmankuva on rationaalinen niin, ettei henkilö itse voi tehdä pahaa tai voi tehdä sellaisia hirmutekoja, jotka he liittävät uskontoihin. Kuitenkin kun maailmanhistoriaa tarkastelee, paljastuu tämä näkemys valheelliseksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä