Kainuu http://paavonevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134408/all Fri, 29 Jun 2018 11:44:29 +0300 fi Maakuntien väliset erot ovat tasaantuneet - Mitä Kainuulle kuuluu? http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257595-maakuntien-valiset-erot-ovat-tasaantuneet-mita-kainuulle-kuuluu <p>ETLA julkaisi maanantaina 25.6. <a href="https://www.etla.fi/julkaisut/regional-economic-disparities-in-finland/">muistion</a>, jonka mukaan Suomen maakuntien väliset erot ovat olleet monessa suhteessa suuret, mutta erot ovat kaventuneet merkittävästi. Variaatiokertoimella mitattuna bkt per asukas, työn tuottavuus ja työllisyysaste vaihtelivat maakuntien välillä vähemmän vuonna 2015 kuin vuonna 2000. Sen sijaan palkkojen vaihtelu on kasvanut. Suomen alueelliset erot ovat pienemmät kuin Saksassa ja Italiassa.</p><p>Kommentoin aamulla <a href="https://areena.yle.fi/1-4429857">Yle:n Radio Ykkösen Ykkösaamussa</a> kyseistä muistiota. Radiokeskustelussa Mika Maliranta toi esille, että tulonsiirtopolitiikalla on merkitystä alueiden välisiin eroihin niitä tasaavasti. Tässä yhteydessä on pakko muistuttaa siitä, että esimerkiksi <a href="http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229680-maksaako-muu-suomi-asumisen-uudellamaalla">asumistukea kohdentuu&nbsp;eniten&nbsp;Uudellemaalle (37%</a>). Tämä on aivan luonnollistakin, koska siellä asuu eniten ihmisiä. Tulonsiirroilla on siis myös tasaavavaikutus esimerkiksi kaupunginosien sisällä ja pääkaupunkiseudulla. Lisäksi kannattaa muistaa, että valtion työpaikoista noin 40% sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Tämä toki vaikuttaa myös Uudenmaan vetovoimaan, asukasrakenteeseen ja palkkakehitykseen.</p><p>Alueellisten erojen kaventuminen Suomessa on hyvä asia. Tutkimus päättyy vuoteen 2015, jonka jälkeen mm. alueelliset erot työttömyysasteessa ovat pienentyneet. Viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan maan työttömyysprosentti on 9,2% kun se Kainuussa on 10,6. Esimerkiksi Kuhmon työttömyysprosentti on laskenut vuoden 2015 18,8 prosentista 11,7 prosenttiin. Muutoksen ovat aiheuttaneet uusien työpaikkojen syntyminen, eläköityminen ja kaupungin omat työllistämistoimet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa.</p><p>Kasvunäkymät ovat monilla yrityksillä Kuhmossa hyvät ja uusia investointeja on luvassa. Uusia osaajia tarvitaan mm. puuteollisuuteen, metsäkonekuskiksi,&nbsp;luokkahitsareiksi, leipuriksi, kokeiksi, sairaanhoitajiksi sekä&nbsp; julkiselle alalle sekä yrityksiin suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviin.&nbsp;Yrittäjätkin ikääntyvät ja uusia yrittäjiä tarvitaan myös omistajavaihdostilanteissa.</p><p>Vuoden 2015 väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenisi 75&thinsp;000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään, vaikka robotisaatio osin korvaakin käsipareja. Samaan aikaan Norja ja Ruotsi houkuttelevat osaajiamme Pohjois-Suomesta töihin heille. Tässä mielessä myös palkka tulee olemaan yksi kilpailutekijöistä ja asettaa haasteita alueille, jossa palkkataso on matalampi. Syrjäseutulisä oli ennen tapa tehdä alueidemme palkkatasosta kilpailukykyistä.</p><p>Toki palkka ei ole ainut tulonmuodostuksen osa vaan tulot voivat koostua myös pääomatuloista tai vaikkapa tulonsiirroista. Tulojen lisäksi elintasoon vaikuttavat kulut. Esimerkiksi monien palvelujen tai asumisen hinta Kuhmossa on oman kokemukseni mukaan matalampi kuin Uudellamaalla. Vuokrataso on tutkitustikin matala ja samoin talojen ja asuntojen hinnat. Tänne muuttavalle tämä on selkeä etu. Heikkoutena on julkisen liikenteen vähyys eli oma auto on välttämätön. Samoin normaalit kulutustavarat maksavat sen mitä muuallakin. Luonnosta moni hakee kotitarpeisiin marjat, riistan ja kalat.</p><p>Timo Aron mukaan alueen vetovoimaan vaikuttavat mm. muuttovetovoima, sijaintivetovoima ja paikkavetovoima. Aleilla on myös erilaisia pitovoimatekijöitä. Kainuulaisilla ihmisillä on pääsääntöisesti voimakkaat siteet alueeseen, avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt, asuminen on edullista ja viihtyisiä asuinympäristöjä on kylliksi, julkiset palvelut toimivat pääsääntöisesti hyvin ja harrastusmahdollisuudet ovat moninaisia ja myös edullisia. Lisäksi usea kunta on panostanut hyviin perusopetuksen ympäristöihin ja rakentanut uusia kouluja ja päiväkoteja. Vapaa-ajanasuminen ja matkailun ihmisvirrat tuovat ja luovat hyvinvointia.</p><p>Kainuun ongelmia ovat sen heikko sijainti ja saavutettavuus, pitkät etäisyydet, vähenevä koulutustarjonta ja yliopistotasoisen koulutuksen puute. Kainuulla on ollut kuihtuvan maakunnan maine, joka onneksi osin on muuttumassa. Kainuulaisia itseäänkin on vaivannut ja vaivaa uskon puute tulevaisuuteen. Yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä on vielä rutkasti ja myönteisillä maineteoilla on mahdollisuus kääntää myös ajatukset pessimismistä tulevaisuuden uskoisiksi.</p><p>Myös omalla kotikaupungillani Kuhmolla on tiettyjä erityisiä piirteitä, jotka toimivat sekä pito että vetovoimatekijöinä. Kuhmon erikoisuuksiksi voi mainita sen maineen erämaisena kulttuurikaupunkina. Kuhmo tunnetaan erityisesti kamarimusiikkijuhlista, kalevalaisesta kansanperinteestä, karhuista ja villistä luonnosta. Yhä enemmän Kuhmo näkyy myös puurakentamisen edelläkävijänä.</p><p>Alueiden välisen yhdenvertaisuuden perusta piilee minusta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Ensin kansakoulussa ja sitten peruskoulussa. Kansainvälisesti vertaillen on ollut poikkeuksellista, että Suomessa asuinpaikalla ei ole ollut merkitystä oppimistuloksiin. Kattava lukioiden, ammattilisen opetuksen sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen verkosto ovat olleet koko Suomen kehityksen näkökulmasta olennaisia. Nyt on selkeästi näkyvissä toisen asteen koulutuksen sekä yliopistotasoisen opetuksen keskittyminen. Tämä kehitys vaikuttaa väistämättä alueiden vetovoimaan.</p><p>Mitä sitten tasaisen aluekehityksen eteen kansallisella tasolla voidaan tehdä? Aivan ensimmäiseksi on todettava, jotta ei jää vääriä käsityksiä, että alueiden kehittämistä ja tukemista ovat investoinnit myös kaupunkeihin.</p><p>Valtio voi pyrkiä parantamaan eri alueiden saavutettavuutta parantamalla niiden liikenneyhteyksiä. Tiestön kunto, rataverkko ja henkilöraideliikenne, lentoliikenteen kehittäminen sekä hyvät tietoliikenneyhteydet ovat olennaisia.&nbsp; Ihmisten, tiedon ja tavaroiden liikkumisen helppous on&nbsp;peruslähtökohta alueen menestymiselle.</p><p>Toiseksi koulutuksen alueellisesta saavutettavuudesta huolehtiminen on keskeistä. Toisen asteen osalta myös kuntien ja kuntayhtymien vastuu on suuri. Esimerkiksi yliopistokeskukset eivät ole pelkästään paikka kouluttautua vaan ne ovat usein myös alueellisen kehityksen moottoreita.</p><p>Kolmanneksi näen valtion mahdollisuuden&nbsp; hyödyntää digitalisaatiota niin, että se tarjoaa palveluja yhä enemmän verkossa, mutta myös mahdollistaa asiantuntijatyön mistä tahansa. Ensimmäinen tavoite ollaan kovaa vauhtia saavuttamassa, mutta etätyön kehittämisessä ja valtion virkojen hajauttamisessa ollaan vielä alkutekijöissään.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ETLA julkaisi maanantaina 25.6. muistion, jonka mukaan Suomen maakuntien väliset erot ovat olleet monessa suhteessa suuret, mutta erot ovat kaventuneet merkittävästi. Variaatiokertoimella mitattuna bkt per asukas, työn tuottavuus ja työllisyysaste vaihtelivat maakuntien välillä vähemmän vuonna 2015 kuin vuonna 2000. Sen sijaan palkkojen vaihtelu on kasvanut. Suomen alueelliset erot ovat pienemmät kuin Saksassa ja Italiassa.

Kommentoin aamulla Yle:n Radio Ykkösen Ykkösaamussa kyseistä muistiota. Radiokeskustelussa Mika Maliranta toi esille, että tulonsiirtopolitiikalla on merkitystä alueiden välisiin eroihin niitä tasaavasti. Tässä yhteydessä on pakko muistuttaa siitä, että esimerkiksi asumistukea kohdentuu eniten Uudellemaalle (37%). Tämä on aivan luonnollistakin, koska siellä asuu eniten ihmisiä. Tulonsiirroilla on siis myös tasaavavaikutus esimerkiksi kaupunginosien sisällä ja pääkaupunkiseudulla. Lisäksi kannattaa muistaa, että valtion työpaikoista noin 40% sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Tämä toki vaikuttaa myös Uudenmaan vetovoimaan, asukasrakenteeseen ja palkkakehitykseen.

Alueellisten erojen kaventuminen Suomessa on hyvä asia. Tutkimus päättyy vuoteen 2015, jonka jälkeen mm. alueelliset erot työttömyysasteessa ovat pienentyneet. Viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan maan työttömyysprosentti on 9,2% kun se Kainuussa on 10,6. Esimerkiksi Kuhmon työttömyysprosentti on laskenut vuoden 2015 18,8 prosentista 11,7 prosenttiin. Muutoksen ovat aiheuttaneet uusien työpaikkojen syntyminen, eläköityminen ja kaupungin omat työllistämistoimet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa.

Kasvunäkymät ovat monilla yrityksillä Kuhmossa hyvät ja uusia investointeja on luvassa. Uusia osaajia tarvitaan mm. puuteollisuuteen, metsäkonekuskiksi, luokkahitsareiksi, leipuriksi, kokeiksi, sairaanhoitajiksi sekä  julkiselle alalle sekä yrityksiin suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviin. Yrittäjätkin ikääntyvät ja uusia yrittäjiä tarvitaan myös omistajavaihdostilanteissa.

Vuoden 2015 väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenisi 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään, vaikka robotisaatio osin korvaakin käsipareja. Samaan aikaan Norja ja Ruotsi houkuttelevat osaajiamme Pohjois-Suomesta töihin heille. Tässä mielessä myös palkka tulee olemaan yksi kilpailutekijöistä ja asettaa haasteita alueille, jossa palkkataso on matalampi. Syrjäseutulisä oli ennen tapa tehdä alueidemme palkkatasosta kilpailukykyistä.

Toki palkka ei ole ainut tulonmuodostuksen osa vaan tulot voivat koostua myös pääomatuloista tai vaikkapa tulonsiirroista. Tulojen lisäksi elintasoon vaikuttavat kulut. Esimerkiksi monien palvelujen tai asumisen hinta Kuhmossa on oman kokemukseni mukaan matalampi kuin Uudellamaalla. Vuokrataso on tutkitustikin matala ja samoin talojen ja asuntojen hinnat. Tänne muuttavalle tämä on selkeä etu. Heikkoutena on julkisen liikenteen vähyys eli oma auto on välttämätön. Samoin normaalit kulutustavarat maksavat sen mitä muuallakin. Luonnosta moni hakee kotitarpeisiin marjat, riistan ja kalat.

Timo Aron mukaan alueen vetovoimaan vaikuttavat mm. muuttovetovoima, sijaintivetovoima ja paikkavetovoima. Aleilla on myös erilaisia pitovoimatekijöitä. Kainuulaisilla ihmisillä on pääsääntöisesti voimakkaat siteet alueeseen, avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt, asuminen on edullista ja viihtyisiä asuinympäristöjä on kylliksi, julkiset palvelut toimivat pääsääntöisesti hyvin ja harrastusmahdollisuudet ovat moninaisia ja myös edullisia. Lisäksi usea kunta on panostanut hyviin perusopetuksen ympäristöihin ja rakentanut uusia kouluja ja päiväkoteja. Vapaa-ajanasuminen ja matkailun ihmisvirrat tuovat ja luovat hyvinvointia.

Kainuun ongelmia ovat sen heikko sijainti ja saavutettavuus, pitkät etäisyydet, vähenevä koulutustarjonta ja yliopistotasoisen koulutuksen puute. Kainuulla on ollut kuihtuvan maakunnan maine, joka onneksi osin on muuttumassa. Kainuulaisia itseäänkin on vaivannut ja vaivaa uskon puute tulevaisuuteen. Yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä on vielä rutkasti ja myönteisillä maineteoilla on mahdollisuus kääntää myös ajatukset pessimismistä tulevaisuuden uskoisiksi.

Myös omalla kotikaupungillani Kuhmolla on tiettyjä erityisiä piirteitä, jotka toimivat sekä pito että vetovoimatekijöinä. Kuhmon erikoisuuksiksi voi mainita sen maineen erämaisena kulttuurikaupunkina. Kuhmo tunnetaan erityisesti kamarimusiikkijuhlista, kalevalaisesta kansanperinteestä, karhuista ja villistä luonnosta. Yhä enemmän Kuhmo näkyy myös puurakentamisen edelläkävijänä.

Alueiden välisen yhdenvertaisuuden perusta piilee minusta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Ensin kansakoulussa ja sitten peruskoulussa. Kansainvälisesti vertaillen on ollut poikkeuksellista, että Suomessa asuinpaikalla ei ole ollut merkitystä oppimistuloksiin. Kattava lukioiden, ammattilisen opetuksen sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen verkosto ovat olleet koko Suomen kehityksen näkökulmasta olennaisia. Nyt on selkeästi näkyvissä toisen asteen koulutuksen sekä yliopistotasoisen opetuksen keskittyminen. Tämä kehitys vaikuttaa väistämättä alueiden vetovoimaan.

Mitä sitten tasaisen aluekehityksen eteen kansallisella tasolla voidaan tehdä? Aivan ensimmäiseksi on todettava, jotta ei jää vääriä käsityksiä, että alueiden kehittämistä ja tukemista ovat investoinnit myös kaupunkeihin.

Valtio voi pyrkiä parantamaan eri alueiden saavutettavuutta parantamalla niiden liikenneyhteyksiä. Tiestön kunto, rataverkko ja henkilöraideliikenne, lentoliikenteen kehittäminen sekä hyvät tietoliikenneyhteydet ovat olennaisia.  Ihmisten, tiedon ja tavaroiden liikkumisen helppous on peruslähtökohta alueen menestymiselle.

Toiseksi koulutuksen alueellisesta saavutettavuudesta huolehtiminen on keskeistä. Toisen asteen osalta myös kuntien ja kuntayhtymien vastuu on suuri. Esimerkiksi yliopistokeskukset eivät ole pelkästään paikka kouluttautua vaan ne ovat usein myös alueellisen kehityksen moottoreita.

Kolmanneksi näen valtion mahdollisuuden  hyödyntää digitalisaatiota niin, että se tarjoaa palveluja yhä enemmän verkossa, mutta myös mahdollistaa asiantuntijatyön mistä tahansa. Ensimmäinen tavoite ollaan kovaa vauhtia saavuttamassa, mutta etätyön kehittämisessä ja valtion virkojen hajauttamisessa ollaan vielä alkutekijöissään.

 

 

 

 

]]>
3 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257595-maakuntien-valiset-erot-ovat-tasaantuneet-mita-kainuulle-kuuluu#comments Aluekehitys Kainuu Kaupunki Maaseutu Uusimaa Fri, 29 Jun 2018 08:44:29 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257595-maakuntien-valiset-erot-ovat-tasaantuneet-mita-kainuulle-kuuluu
Tuhat työpaikkaa pelialalle Kajaaniin viidessä vuodessa? http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251559-tuhat-tyopaikkaa-pelialalle-kajaaniin-viidessa-vuodessa <p>Tämän aamun Kainuun Sanomissa on laaja artikkeli pelialasta Kajaanissa ja entisen roviolaisen Peter Vesterbackan vierailusta ja suunnitelmista täällä.&nbsp; Pelialan työllisyystavoite lyötiin lukkoon, kun Vesterbacka oli Kajaanin CEMIS:in, Kainuun liiton, Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan vieraana tämän viikon alussa.</p><p><a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142693-peliteollisuus-ei-ole-leikin-asia-varsinkaan-taalla-kajaanissa">Kirjoitin </a>jo lähes viisi vuotta sitten, ettei peliala ole leikin asia varsinkaan täällä Kajaanissa ja vaikka aamun KS muuta väittääkin, niin jo tuolloin Kajaanissa pelialan työpaikkoja oli satakunta - tänään kaksi suurinta alan yritystä työllistää yksin sen sata ihmistä (ja vähän ylikin, vaikka lehdessä väitetään alan työpaikkojen määräksi sata kokonaisuudessaan. Mutta pieni pessimistinen tilastovirhe ei ole pääasia vaan se, että nyt ollaan hakemassa suurta kasvua.&nbsp;</p><p>Vesterbacka on kokoamassa 50 000 opiskelija-asunnon rakentamishanketta. Porissa ollaan jo etenemässä Jyväskylän sekä Rovaniemen seuratessa&nbsp; ja Vesterbackan mukaan Kajaanin peliala sekä Vuokatti Sport mahtuisivat mukaan. Ajatuksena on kaupata suomalaista koulutusta Aasiaan ja saada tuhansia opiskelijoita varsinkin Intiasta ja Kiinasta. Yksin Intiasta pitäisi saada maahamme vuosittain 10 000 opisjelijaa.&nbsp; Ajatus on mielenkiintoinen, mutta mitään kauhean konkreettista ei ainakaan uutisoinnista selviä. Vesterbacka on visionääri ja suurten linjojen mies, mutta tosiasia on se, että mikäli täällä ei ryhdytä&nbsp;<em>aktiivisiin toimiin</em>, niin suunnitelmat ovat suunnitelmia ja sellaisiksi jäävät.</p><p>On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että Kajaanin ammattikorkeakoulu on ollut ratkaisevassa asemassa siinä, että meillä ylipäätään on pelialan yrityksiä ja Kajaani on väestöpohjaan nähden valtakunnan ykköskaupunki tältä osin. Edelleenkin lähes joka kymmenes yritys löytyy täältä Nälkämaan sydämestä ja useampikin yritys kasvaa ja rekrytoi väkeä par&acute;aikaa. Muutamassa vuodessa meille on noussut tyhjästä ja vakiintunut ala, jonka työllisyys- ja talousvaikutukset ovat merkittäviä, mutta josta edelleenkään suuri osa kainuulaisista ei tiedä mitään - hyvä jos on kuullutkaan.&nbsp;</p><p>Mutta tosiasia on se, että pienellä suuruudenhulluudella saa usein yhtä sun toista aikaiseksi ja jos ei yritä, ei voi onnistua. Kajaanissa on jo tähän mennessä tehty jotain sellaista, mitä monet pitivät mahdottomana ja mille monet aivan kaupunkimme johtavia poliittikkoja myöten naureskelivat. Mutta niin vain on käynyt, että nuo kalkkeutuneimmatkin harmaahapset alkavat ymmärtää, että kyse on isoista rahoista ja oikeista työpaikoista.&nbsp;</p><p>Kävi miten kävi, niin pelialan kasvu jatkuu täällä Kajaanissa voimakkaana ja se jo yksin luo ja ylläpitää positiivista kehitystä. Sen varaan on hyvä rakentaa vähän suurempiakin suunnitelmia ja koko maallemme tärkeää olisi saada kansainvälisistä muuttovirroista tänne nimenomaan koulutettuja ja yrittelijäitä ihmisiä. Sellaisia hankkeita ei voi kuin pitää kannatettavina. Toivottavasti tästä kuullaan pian lisää. Tyhjänpäiväisiä julkilausumia on tässä maassa kuultu aivan tarpeeksi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämän aamun Kainuun Sanomissa on laaja artikkeli pelialasta Kajaanissa ja entisen roviolaisen Peter Vesterbackan vierailusta ja suunnitelmista täällä.  Pelialan työllisyystavoite lyötiin lukkoon, kun Vesterbacka oli Kajaanin CEMIS:in, Kainuun liiton, Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan vieraana tämän viikon alussa.

Kirjoitin jo lähes viisi vuotta sitten, ettei peliala ole leikin asia varsinkaan täällä Kajaanissa ja vaikka aamun KS muuta väittääkin, niin jo tuolloin Kajaanissa pelialan työpaikkoja oli satakunta - tänään kaksi suurinta alan yritystä työllistää yksin sen sata ihmistä (ja vähän ylikin, vaikka lehdessä väitetään alan työpaikkojen määräksi sata kokonaisuudessaan. Mutta pieni pessimistinen tilastovirhe ei ole pääasia vaan se, että nyt ollaan hakemassa suurta kasvua. 

Vesterbacka on kokoamassa 50 000 opiskelija-asunnon rakentamishanketta. Porissa ollaan jo etenemässä Jyväskylän sekä Rovaniemen seuratessa  ja Vesterbackan mukaan Kajaanin peliala sekä Vuokatti Sport mahtuisivat mukaan. Ajatuksena on kaupata suomalaista koulutusta Aasiaan ja saada tuhansia opiskelijoita varsinkin Intiasta ja Kiinasta. Yksin Intiasta pitäisi saada maahamme vuosittain 10 000 opisjelijaa.  Ajatus on mielenkiintoinen, mutta mitään kauhean konkreettista ei ainakaan uutisoinnista selviä. Vesterbacka on visionääri ja suurten linjojen mies, mutta tosiasia on se, että mikäli täällä ei ryhdytä aktiivisiin toimiin, niin suunnitelmat ovat suunnitelmia ja sellaisiksi jäävät.

On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että Kajaanin ammattikorkeakoulu on ollut ratkaisevassa asemassa siinä, että meillä ylipäätään on pelialan yrityksiä ja Kajaani on väestöpohjaan nähden valtakunnan ykköskaupunki tältä osin. Edelleenkin lähes joka kymmenes yritys löytyy täältä Nälkämaan sydämestä ja useampikin yritys kasvaa ja rekrytoi väkeä par´aikaa. Muutamassa vuodessa meille on noussut tyhjästä ja vakiintunut ala, jonka työllisyys- ja talousvaikutukset ovat merkittäviä, mutta josta edelleenkään suuri osa kainuulaisista ei tiedä mitään - hyvä jos on kuullutkaan. 

Mutta tosiasia on se, että pienellä suuruudenhulluudella saa usein yhtä sun toista aikaiseksi ja jos ei yritä, ei voi onnistua. Kajaanissa on jo tähän mennessä tehty jotain sellaista, mitä monet pitivät mahdottomana ja mille monet aivan kaupunkimme johtavia poliittikkoja myöten naureskelivat. Mutta niin vain on käynyt, että nuo kalkkeutuneimmatkin harmaahapset alkavat ymmärtää, että kyse on isoista rahoista ja oikeista työpaikoista. 

Kävi miten kävi, niin pelialan kasvu jatkuu täällä Kajaanissa voimakkaana ja se jo yksin luo ja ylläpitää positiivista kehitystä. Sen varaan on hyvä rakentaa vähän suurempiakin suunnitelmia ja koko maallemme tärkeää olisi saada kansainvälisistä muuttovirroista tänne nimenomaan koulutettuja ja yrittelijäitä ihmisiä. Sellaisia hankkeita ei voi kuin pitää kannatettavina. Toivottavasti tästä kuullaan pian lisää. Tyhjänpäiväisiä julkilausumia on tässä maassa kuultu aivan tarpeeksi.

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
2 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251559-tuhat-tyopaikkaa-pelialalle-kajaaniin-viidessa-vuodessa#comments Kainuu Kajaani Kajaanin ammattikorkeakoulu Peliteollisuus Talous Thu, 01 Mar 2018 03:50:39 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251559-tuhat-tyopaikkaa-pelialalle-kajaaniin-viidessa-vuodessa
Sotkamon kunta näytti vihreää valoa Terrafamen uraanintalteenotolle http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251432-sotkamon-kunta-naytti-vihreaa-valoa-terrafamen-uraanintalteenotolle <p>&nbsp;</p><p>Sotkamon kunta <a href="https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/sotkamosta-vahva-jaa-uraanille/">antoi </a>eilen vahvan tukensa uraanin talteenotolle.&nbsp; Näin he seurasivat perässä Kajaania ja tältä osin viimeinenkin este on poistunut. Toki valtiovallalla on vielä sanansa sanottavanaan, mutta pelko siitä, että typeryys ja irrationaalinen pelko ratkaisivat luvan lienee aiheeton. Uraanin talteenotto vähentää riskejä ja puhdistaa ympäristöä sekä parantaa kaivoksen taloudellisia toimintaedellytyksiä.</p><p>On vain järkevää minimoida uraanin määrä kaivosalueella sekä lopputuotteissa. On myös suomalaisten veronmaksajien ja yhteiskuntamme edun mukaista ryhtyä taloudellisesti sekä ympäristön kannalta järkevään hankkeeseen, joka vähentää riskejä ja luo työpaikkoja. Samoin on järkevää sekä moraalisesti oikein tuottaa uraania maassa, joka käyttää ja rakentaa lisääkin ydinvoimaa.&nbsp;</p><p>Seuraavaksi saanemme kuulla siitä, kuinka Terrafamen alueelle rakennetaan kobolttia hyödyntävä akkukemikaalitehdas. Sekin luo kipeästi kaivattuja työpaikkoja sekä vaurautta, josta tämä maa elää. Tällä kertaa kyseessä on kuitenkin mediaseksikkäisiin sähköautoihin liittyvä tuote, jonka yhteydessä tuskin pahemmin mietitään sähköautoiluun liittyviä ympäristöongelmia, tai muitakaan murheita. Suunta on kuitenkin selvä ja Terrafamen kaivos toimintoineen jatkaa kohti taloudellisesti entistä parempaa tilannetta</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Sotkamon kunta antoi eilen vahvan tukensa uraanin talteenotolle.  Näin he seurasivat perässä Kajaania ja tältä osin viimeinenkin este on poistunut. Toki valtiovallalla on vielä sanansa sanottavanaan, mutta pelko siitä, että typeryys ja irrationaalinen pelko ratkaisivat luvan lienee aiheeton. Uraanin talteenotto vähentää riskejä ja puhdistaa ympäristöä sekä parantaa kaivoksen taloudellisia toimintaedellytyksiä.

On vain järkevää minimoida uraanin määrä kaivosalueella sekä lopputuotteissa. On myös suomalaisten veronmaksajien ja yhteiskuntamme edun mukaista ryhtyä taloudellisesti sekä ympäristön kannalta järkevään hankkeeseen, joka vähentää riskejä ja luo työpaikkoja. Samoin on järkevää sekä moraalisesti oikein tuottaa uraania maassa, joka käyttää ja rakentaa lisääkin ydinvoimaa. 

Seuraavaksi saanemme kuulla siitä, kuinka Terrafamen alueelle rakennetaan kobolttia hyödyntävä akkukemikaalitehdas. Sekin luo kipeästi kaivattuja työpaikkoja sekä vaurautta, josta tämä maa elää. Tällä kertaa kyseessä on kuitenkin mediaseksikkäisiin sähköautoihin liittyvä tuote, jonka yhteydessä tuskin pahemmin mietitään sähköautoiluun liittyviä ympäristöongelmia, tai muitakaan murheita. Suunta on kuitenkin selvä ja Terrafamen kaivos toimintoineen jatkaa kohti taloudellisesti entistä parempaa tilannetta

 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
3 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251432-sotkamon-kunta-naytti-vihreaa-valoa-terrafamen-uraanintalteenotolle#comments Kainuu Talous Terrafame Uraani Ydinvoima Tue, 27 Feb 2018 04:33:23 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251432-sotkamon-kunta-naytti-vihreaa-valoa-terrafamen-uraanintalteenotolle
Terrafamen uraanin hyödyntämättä jättäminen olisi silkkaa typeryyttä http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249501-terrafamen-uraanin-hyodyntamatta-jattaminen-olisi-silkkaa-typeryytta <p>Sotkamon ja Kajaanin kuntapäättäjillä on edessään merkittävä linjaus: sallitaanko uraanin talteenotto Terrafamen kaivoksella vai tehdäänkö vakava virhe virheellisten tietojen ja pelkojen pohjalta. Ilman kuntapäättäjien siunasta lupaa ei ole valtioneuvostolta tulossa. Toivon vilpittömästi kuntien taipuvan myönteiselle kannalle, sillä olisi mitä suurinta typeryyttä jättää uraani sivukiven sekaan. Vaikka suhtautuisi kielteisesti ydinvoimaan, niin siltikään talteenoton vastustamisessa ei ole mieltä, sillä kyse on oikeastaan jäljelle jäävän kiviaineksen ja sakan puhdistamisesta.&nbsp;</p><p>Luonnollisestikin myös koko joukko muita kovia järkisyitä puoltaa hanketta. Suomi käyttää ydinvoimaa ja on vain kohtuullista, että osallistumme uraanin tuotantoon, vaikkemme itse polttoainetta jalostakaan. Toiseksi kyseessä on taloudellisesti hyvin kannatettava ratkaisu, sillä talteenottolaitos on jo lähes valmis ja sen käynnistäminen toisi suoraan kolmisenkymmentä ja välillisesti siihen päälle vielä viitisenkymmentä työpaikkaa lisää. Samalla tuotantoon saataisiin vientihyödyke, jonka kysyntä ei ole mihinkään katoamassa, sillä ydinvoima tulee jatkossakin olemaan eräs merkittävimmistä ja suhteellisesti ympäristöystävällisimmistä energiantuotantomuodoista.&nbsp;Lisäksi on ymmärrettävä, että tuotanto ei lisää, vaan vähentää ympäristöön kohdistuvia riskejä. Kun uraani saadaan talteen, sitä on jatkossa reilusti vähemmän sivukiven ja altaiden sakan seassa.&nbsp;</p><p>Oli miten oli, kantani on selvä. Sen lisäksi - jos aivan vakavissaan puhutaan - jokainen tämän hankkeen vastustaja asettaa itsensä kyllä mielenkiintoiseen valoon ajamalla ympäristön, maamme talouden ja Kainuun työllisyyden kannalta haitallista linjaa. Se on syytä pitää jatkossa mielessä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sotkamon ja Kajaanin kuntapäättäjillä on edessään merkittävä linjaus: sallitaanko uraanin talteenotto Terrafamen kaivoksella vai tehdäänkö vakava virhe virheellisten tietojen ja pelkojen pohjalta. Ilman kuntapäättäjien siunasta lupaa ei ole valtioneuvostolta tulossa. Toivon vilpittömästi kuntien taipuvan myönteiselle kannalle, sillä olisi mitä suurinta typeryyttä jättää uraani sivukiven sekaan. Vaikka suhtautuisi kielteisesti ydinvoimaan, niin siltikään talteenoton vastustamisessa ei ole mieltä, sillä kyse on oikeastaan jäljelle jäävän kiviaineksen ja sakan puhdistamisesta. 

Luonnollisestikin myös koko joukko muita kovia järkisyitä puoltaa hanketta. Suomi käyttää ydinvoimaa ja on vain kohtuullista, että osallistumme uraanin tuotantoon, vaikkemme itse polttoainetta jalostakaan. Toiseksi kyseessä on taloudellisesti hyvin kannatettava ratkaisu, sillä talteenottolaitos on jo lähes valmis ja sen käynnistäminen toisi suoraan kolmisenkymmentä ja välillisesti siihen päälle vielä viitisenkymmentä työpaikkaa lisää. Samalla tuotantoon saataisiin vientihyödyke, jonka kysyntä ei ole mihinkään katoamassa, sillä ydinvoima tulee jatkossakin olemaan eräs merkittävimmistä ja suhteellisesti ympäristöystävällisimmistä energiantuotantomuodoista. Lisäksi on ymmärrettävä, että tuotanto ei lisää, vaan vähentää ympäristöön kohdistuvia riskejä. Kun uraani saadaan talteen, sitä on jatkossa reilusti vähemmän sivukiven ja altaiden sakan seassa. 

Oli miten oli, kantani on selvä. Sen lisäksi - jos aivan vakavissaan puhutaan - jokainen tämän hankkeen vastustaja asettaa itsensä kyllä mielenkiintoiseen valoon ajamalla ympäristön, maamme talouden ja Kainuun työllisyyden kannalta haitallista linjaa. Se on syytä pitää jatkossa mielessä.

 

 

 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
18 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249501-terrafamen-uraanin-hyodyntamatta-jattaminen-olisi-silkkaa-typeryytta#comments Kainuu Terrafame Uraani Ydinvoima Ympäristö Sun, 21 Jan 2018 10:04:54 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249501-terrafamen-uraanin-hyodyntamatta-jattaminen-olisi-silkkaa-typeryytta
Suomen siviilikriisinhallintakykyä kehitettävä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248781-suomen-siviilikriisinhallintakykya-kehitettava <p>Suomen perusinfrastruktuuri on äärettömän haavoittuvainen, kuten Kainuun sähkökriisi jälleen osoittaa. Tykkylumen aiheuttamat häiriöt voidaan estää muun muassa maakaapeloinnilla ja paremmalla linjojen raivauksella, mutta esimerkiksi sotilaallisen kriisin aikana sähkön toimitusvarmuutta on vaikeaa taata. Asiaan kiinnitti tänään <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801072200651050_pi.shtml">huomiota</a> myös keskustan presidenttiehdokas <strong>Matti Vanhanen</strong>. Valtio kantaa vastuun kansalaistensa suojelemisesta, mutta myös kansalaisten on syytä varautua poikkeusoloihin riittävällä kotivaralla sekä vaihtoehtoisilla energianlähteillä.</p><p>Mielestäni ei olisi pahitteeksi pohtia siviilikriisinhallintaa hivenen nykyistä laajemmin. Laki edellyttää jo nykyäänkin kunnilta kattavaa varautumista ja valmiussuunnittelua, mutta yksin ne eivät pysty mahdottomiin. Valtion voisi olla perusteltua hankkia varavoimanlähteet viikon polttoainevarastolla kaikkiin sellaisiin kyläyhteisöihin, joiden sähkön toimitusvarmuutta ei välttämättä kyetä muutoin poikkeusoloissa takaamaan. Rakentamismääräyksissä voisi olla myös perusteltua edellyttää varaavien tulisijojen rakentamista ainakin kaikkiin taajamien ulkopuolisiin, vakituisessa asuinkäytössä oleviin kiinteistöihin.</p><p>Sähkön lisäksi huolta aiheuttaa myös vesihuolto. Suomi on onneksi tuhansien järvien maa ja ihmisillä on omia kaivoja, mutta kunnalliset vesihuoltoyhtiöt ovat poikkeuksetta huonosti suojattuja. Tämä avaa huolestuttavia mahdollisuuksia jopa terroriteolle tai kriisiaikaiselle ulkovaltojen vaikuttamiselle. Veden kautta on nimittäin mahdollista levittää laajasti esimerkiksi taudinaiheuttajia yhteiskuntaan. Ei ole sattumaa, että naapurimaassamme Venäjällä kaupunkien ja kuntien vesihuoltolaitoksia johtavat yleensä FSB:ssä (entisessä KGB:ssä) uransa luoneet korkea-arvoiset upseerit.</p><p>Osallistuin Enontekiön kunnanjohtajana toimiessani useampaankin poikkeusolojen valmiusharjoitukseen. Valitettavasti täytyy todeta, että en ole näiden harjoitusten perusteella täysin vakuuttunut Suomen siviilikriisinhallintakyvystä. Tähän täytyisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. On kainuulaisten onni, että kuntajohtajat ovat osanneet siellä ottaa johtoryhmineen tilanteen haltuun. Esimerkilliseen kunnalliseen siviilikriisinhallintaan voi tutustua seuraamalla esimerkiksi Kuhmon tuoreen kaupunginjohtaja <strong>Tytti Määtän</strong> <a href="https://www.twitter.com/tmaattavaala">Twitter-tiliä</a>.</p><p>Siviilikriisinhallintakyky on nyt nostettava kunnolla tapetille ja luotava Suomeen järjestelmä, jolla yhteiskunnan toimivuus taataan kaikissa häiriötiloissa. Tilanne on tällä hetkellä kohtuullinen, mutta paljon olisi vielä petrattavaa. Oma erillinen lukunsa ovat vielä puhelin- ja tietoliikenneverkot. Niiden toimivuuden takaaminen se vasta haastavaa onkin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen perusinfrastruktuuri on äärettömän haavoittuvainen, kuten Kainuun sähkökriisi jälleen osoittaa. Tykkylumen aiheuttamat häiriöt voidaan estää muun muassa maakaapeloinnilla ja paremmalla linjojen raivauksella, mutta esimerkiksi sotilaallisen kriisin aikana sähkön toimitusvarmuutta on vaikeaa taata. Asiaan kiinnitti tänään huomiota myös keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Valtio kantaa vastuun kansalaistensa suojelemisesta, mutta myös kansalaisten on syytä varautua poikkeusoloihin riittävällä kotivaralla sekä vaihtoehtoisilla energianlähteillä.

Mielestäni ei olisi pahitteeksi pohtia siviilikriisinhallintaa hivenen nykyistä laajemmin. Laki edellyttää jo nykyäänkin kunnilta kattavaa varautumista ja valmiussuunnittelua, mutta yksin ne eivät pysty mahdottomiin. Valtion voisi olla perusteltua hankkia varavoimanlähteet viikon polttoainevarastolla kaikkiin sellaisiin kyläyhteisöihin, joiden sähkön toimitusvarmuutta ei välttämättä kyetä muutoin poikkeusoloissa takaamaan. Rakentamismääräyksissä voisi olla myös perusteltua edellyttää varaavien tulisijojen rakentamista ainakin kaikkiin taajamien ulkopuolisiin, vakituisessa asuinkäytössä oleviin kiinteistöihin.

Sähkön lisäksi huolta aiheuttaa myös vesihuolto. Suomi on onneksi tuhansien järvien maa ja ihmisillä on omia kaivoja, mutta kunnalliset vesihuoltoyhtiöt ovat poikkeuksetta huonosti suojattuja. Tämä avaa huolestuttavia mahdollisuuksia jopa terroriteolle tai kriisiaikaiselle ulkovaltojen vaikuttamiselle. Veden kautta on nimittäin mahdollista levittää laajasti esimerkiksi taudinaiheuttajia yhteiskuntaan. Ei ole sattumaa, että naapurimaassamme Venäjällä kaupunkien ja kuntien vesihuoltolaitoksia johtavat yleensä FSB:ssä (entisessä KGB:ssä) uransa luoneet korkea-arvoiset upseerit.

Osallistuin Enontekiön kunnanjohtajana toimiessani useampaankin poikkeusolojen valmiusharjoitukseen. Valitettavasti täytyy todeta, että en ole näiden harjoitusten perusteella täysin vakuuttunut Suomen siviilikriisinhallintakyvystä. Tähän täytyisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. On kainuulaisten onni, että kuntajohtajat ovat osanneet siellä ottaa johtoryhmineen tilanteen haltuun. Esimerkilliseen kunnalliseen siviilikriisinhallintaan voi tutustua seuraamalla esimerkiksi Kuhmon tuoreen kaupunginjohtaja Tytti Määtän Twitter-tiliä.

Siviilikriisinhallintakyky on nyt nostettava kunnolla tapetille ja luotava Suomeen järjestelmä, jolla yhteiskunnan toimivuus taataan kaikissa häiriötiloissa. Tilanne on tällä hetkellä kohtuullinen, mutta paljon olisi vielä petrattavaa. Oma erillinen lukunsa ovat vielä puhelin- ja tietoliikenneverkot. Niiden toimivuuden takaaminen se vasta haastavaa onkin.

]]>
17 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248781-suomen-siviilikriisinhallintakykya-kehitettava#comments Kotimaa Kainuu Kriisinhallinta Sähkökatkot Vesihuolto Sun, 07 Jan 2018 14:13:14 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248781-suomen-siviilikriisinhallintakykya-kehitettava
Nälkämaa elää jo nousukautta - tervetuloa Kainuuseen! http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242571-nalkamaa-elaa-jo-nousukautta-tervetuloa-kainuuseen <p>Viime talvena kirjoitin tekstin <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226769-kainuu-nousee"><em>Kainuu nousee! </em></a>ja käsittelin sitä, kuinka monilta osin kehitysnäkymät täällä ovat erinomaisia. Nyt voi jo selkä suorana sanoa, että me elämme täällä jo nousukautta. Ei mitään hiljaista kitkuttelua kohti parempaa, vaan aitoa tuntuvaa nousukautta. Maakunta joka on ollut vuosikymmeniä murheenkryyni talouden osalta - vaan ei monen muun - on nyt noussut sellaiseen sarjaan, että siellä emme ole ennen olleetkaan. Parantunut tilanne näkyy monilla keskeisillä mittareilla ja kyse ei ole hetken pyrähdyksestä, vaan 1-2 vuoden aikana käynnistyneestä noususta, jonka jatkuminen alkaa jo olla selvää nähtävissä olevien kehityskulkujen myötä.</p> <p><a href="https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/21657082/Kainuun+ty%C3%B6llisyyskatsaus+hein%C3%A4kuu+2017.pdf/b4fdf9a2-5325-498e-bcf9-8eed163bb9c9">Kainuun työttömyys </a>on laskenut jo kaksi vuotta ja on saavuttanut alimman tason tällä vuosikymmenellä. Nyt työttömyysaste on 13,4 % valtakunnallisen tason ollessa 12,5 %. Ero on historiallisen pieni ja kehityskulku sellainen, että vuosikymmeniä maamme kyseenalaisena ykkösenä keikkunut Kainuu tulee alittamaan valtakunnan keskiarvon hyvin pian. Kajaanin seutukunnan työttömyysaste on puolestaan 13 %, mikä on alle kaksi prosenttiyksikkö Helsingin työttömyyastetta korkeampi luku. Näin kapea ero ei ole ollut käsittääkseni koskaan modernin mittaushistorian aikana ja pääkaupunkimme ohi olemme kirkkaasti kiilaamassa jos ei lähikuukausina, niin ensi vuoden aikana viimeistään. Kainuulainen pessimismiin taipuvainen irvileuka voisi heittää, että työttömät ovat kuolleet, eläköityneet ja muuttaneet pois, mutta näille on pettymykseksi todettava, että valitettavasti kahdessa vuodessa työllisyysastekin on noussut kahdeksalla prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa sitä että työtä tekevien määrä on kasvanut nelinumeroisella määrällä. Toki 64,4 % työllisyysasteesta on vielä matkaa ennen kuin voi henkseleitä paukutella, mutta suunta on selvä. Itse asiassa olemme tilanteessa, jossa Kainuussa on enenvässä määrin haastavaa&nbsp;<em>löytää työvoimaa.&nbsp;</em>Me tarvitsemme tekijöitä. &nbsp;</p> <p>Kuluvan vuoden aikana on tapahtunut paljon sellaisia asioita, jotka luovat optimismia jatkonkin suhteen.&nbsp;</p> <p>Kainuun uutta keskussairaalaa rakennetaan mikä on tietysti merkittävä työvoimaa, mutta myös kriittisen tärkeä maakuntamme tulevaisuuden kannalta. Kajaanissa olemme ottaneet käyttöön uuden modernin koulun ja seuraava suuri korjaushanke on käynnistymässä - toisin kuin suurimmassa osassa Suomea, me voimme sanoa että täällä opiskellaan terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Toki joitakin ongelmapaikkoja on, mutta rajallisten resurssien maailmassa näin lienee väistämättä, mutta kokonaisuuteen voi olla erittäin tyytyväinen.</p> <p>Elokuussa Transtechin saatua jälleen uuden tilauksen elokuussa, on täystyöllisyys tehtaalla varmistettu vuoden 2019 loppuun ja itse asiassa työntekijöitä ollaan palkkaamassa kymmeniä lisää. Tampereen ja Helsingin raitiovaunutilaukset kantavat aina 2021 saakka. Harvinaista herkkua konepajapuolella ja hyvässä lykyssä Norjan suunnalta kuullaan tulevana talvena seuraavat hyvät uutiset.&nbsp;</p> <p>Kaivospuolelta Talvivaarasta tuli Terrafame ja tilanne on vakiintumassa tuomionpäivänlankisten toiveista huolimatta kutakuinkin suunniteltujen askelten tahdissa. Nyt kaivoksella työskentelee omia ja alihankkijoiden työntekijöitä yli 1000, mikä on yli kaksinkertainen määrä pahimpaan kuoppaan nähden. Keskipitkällä aikavälillä työntekijöiden määrä on myös kasvussa, vaikka tämän vuoden aikana toimintaa on virtaviivaistettu. Jos aiemmat suunnitelmat pitävät paikkansa, Terrafame tulee suoraan ja alihankkijoidensa kautta työllistämään vielä satoja lisää - kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan.</p> <p>Kahdesta merkittävästä kaivosprojektista toinen eli Sotkamo Silverin hopeakaivoshanke etenee ja on varmistamassa rahoituksen. Kaivoksen on määrä olla tuotannossa ensi vuoden lopussa, joten luvassa on töitä kolminumeroiselle määrälle rakentajia, minkä jälkeen itse kaivos työllistää suoraan hiukan yli sata ihmistä ja parisensataa muuta. Siihen talouden kerrannaisvaikutukset päälle. Sotkamo Silverin hanketta selvästi suurempi Otanmäen kaivoksen uudelleenavaus etenee sekin hiljalleen yhtiön hankittua viime talvella kaivosalueen ja sen infran omistukseensa. Työ jatkuu hiljakseen, mutta olemassaolevan kaivoksen käynnistäminen on paljon, paljon helpompaa kuin uuden rakentaminen. Kunhan Otanmäellä työt taas käynnistyvät, niin suoria työpaikkoja kaivokselle on syntymässä reilut kolme sataa.</p> <p>Paltamoon rakennetava KaiCell Fibersin uuden sukupolven sellu-/biotuotelaitos etenee. Tuoreimmat esisopimukset ovat kesältä ja rahoituspäätös pitäisi saada ensi vuonna. Kaksi vuotta kestävä rakentaminen toisi alueelle yli 2000 työntekijää, minkä jälkeen tehtaalle syntyisi reilu 200 työpaikkaa ja jopa tuhatkunta työpaikkaa epäsuorina ja suorina vaikutuksina. &nbsp;</p> <p>Matkailu ja peliteollisuus ovat niin&acute;ikään kasvualoja, joilla näkymät ovat positiiviset. Edelleenkin näistä voi todeta, että potentiaalia on paljon ja suunta on hyvä. Ensimmäinen miljoonainvestointi kajaanilaiseen pelialan yritykseen on saatu ja kokonaan leipänsä tai ainakin merkityksellisiä sivutuloja ansaitsee kolminumeroinen määrä kaupunkimme asukkaita. Ei hullumpaa nollasta ponnistettuna tilanteessa, jossa aluksi alalle vielä naureskeltiin. Nyt pelialan, tai sitä sivuavan simulaattoripuolen yritykset tahkoavat vientieuroja ja kasvavat kovaa vauhtia. Yhdessä muiden kanssa ne siivittivät viime vuonna Kainuun viennin kasvun maakuntien korkeimmaksi (Uudenmaan vielä ollessa tukevasti pakkasella). Kainuun ja muun Suomen BKT-ero on kaventunut vauhdilla, eikä se johdu vain muiden vaikeuksista, vaan aidosti ja merkittävästä kasvusta täällä.&nbsp;</p> <p>Positiivinen vire näkyy myös ihmisten toiminnassa. Asuntokauppa käy Kajaanissa (eikä yksin Kajaanissa) vilkkaammin kuin vuosiin ja uusien autojen myynti on ampaissut jyrkkään kasvuun. Nuoret ovat palanneet kunnolla asuntomarkkinoille ostajina ja miksipä eivät olisi sillä, täällä heillä on siihen todella varaa ja näkymät ovat hyvät. &nbsp;</p> <p>Mailla vierahilla asuville on todettava, että nyt on hyvä aika harkita muuttoa tänne, missä arki sujuu ja normaali-ihmisten tuloilla voi lapsiperhekin saavuttaa elintason, josta vaikkapa Uudellamaalla voi vain haaveilla. Kainuu on hyvä paikka olla ja elää.</p> <p>Tervetuloa mahdollisuuksien maakuntaan! Tänne tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat hyödyntää sitä, mitä meillä on ja nähdä mahdollisuuksina asiat, joita meillä ei ole! Työtä riittää!</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p> <p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä:&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank" title="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta">https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta</a></p> <p>Poliitikko-profiilini löytyy täältä:&nbsp;https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime talvena kirjoitin tekstin Kainuu nousee! ja käsittelin sitä, kuinka monilta osin kehitysnäkymät täällä ovat erinomaisia. Nyt voi jo selkä suorana sanoa, että me elämme täällä jo nousukautta. Ei mitään hiljaista kitkuttelua kohti parempaa, vaan aitoa tuntuvaa nousukautta. Maakunta joka on ollut vuosikymmeniä murheenkryyni talouden osalta - vaan ei monen muun - on nyt noussut sellaiseen sarjaan, että siellä emme ole ennen olleetkaan. Parantunut tilanne näkyy monilla keskeisillä mittareilla ja kyse ei ole hetken pyrähdyksestä, vaan 1-2 vuoden aikana käynnistyneestä noususta, jonka jatkuminen alkaa jo olla selvää nähtävissä olevien kehityskulkujen myötä.

Kainuun työttömyys on laskenut jo kaksi vuotta ja on saavuttanut alimman tason tällä vuosikymmenellä. Nyt työttömyysaste on 13,4 % valtakunnallisen tason ollessa 12,5 %. Ero on historiallisen pieni ja kehityskulku sellainen, että vuosikymmeniä maamme kyseenalaisena ykkösenä keikkunut Kainuu tulee alittamaan valtakunnan keskiarvon hyvin pian. Kajaanin seutukunnan työttömyysaste on puolestaan 13 %, mikä on alle kaksi prosenttiyksikkö Helsingin työttömyyastetta korkeampi luku. Näin kapea ero ei ole ollut käsittääkseni koskaan modernin mittaushistorian aikana ja pääkaupunkimme ohi olemme kirkkaasti kiilaamassa jos ei lähikuukausina, niin ensi vuoden aikana viimeistään. Kainuulainen pessimismiin taipuvainen irvileuka voisi heittää, että työttömät ovat kuolleet, eläköityneet ja muuttaneet pois, mutta näille on pettymykseksi todettava, että valitettavasti kahdessa vuodessa työllisyysastekin on noussut kahdeksalla prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa sitä että työtä tekevien määrä on kasvanut nelinumeroisella määrällä. Toki 64,4 % työllisyysasteesta on vielä matkaa ennen kuin voi henkseleitä paukutella, mutta suunta on selvä. Itse asiassa olemme tilanteessa, jossa Kainuussa on enenvässä määrin haastavaa löytää työvoimaa. Me tarvitsemme tekijöitä.  

Kuluvan vuoden aikana on tapahtunut paljon sellaisia asioita, jotka luovat optimismia jatkonkin suhteen. 

Kainuun uutta keskussairaalaa rakennetaan mikä on tietysti merkittävä työvoimaa, mutta myös kriittisen tärkeä maakuntamme tulevaisuuden kannalta. Kajaanissa olemme ottaneet käyttöön uuden modernin koulun ja seuraava suuri korjaushanke on käynnistymässä - toisin kuin suurimmassa osassa Suomea, me voimme sanoa että täällä opiskellaan terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä. Toki joitakin ongelmapaikkoja on, mutta rajallisten resurssien maailmassa näin lienee väistämättä, mutta kokonaisuuteen voi olla erittäin tyytyväinen.

Elokuussa Transtechin saatua jälleen uuden tilauksen elokuussa, on täystyöllisyys tehtaalla varmistettu vuoden 2019 loppuun ja itse asiassa työntekijöitä ollaan palkkaamassa kymmeniä lisää. Tampereen ja Helsingin raitiovaunutilaukset kantavat aina 2021 saakka. Harvinaista herkkua konepajapuolella ja hyvässä lykyssä Norjan suunnalta kuullaan tulevana talvena seuraavat hyvät uutiset. 

Kaivospuolelta Talvivaarasta tuli Terrafame ja tilanne on vakiintumassa tuomionpäivänlankisten toiveista huolimatta kutakuinkin suunniteltujen askelten tahdissa. Nyt kaivoksella työskentelee omia ja alihankkijoiden työntekijöitä yli 1000, mikä on yli kaksinkertainen määrä pahimpaan kuoppaan nähden. Keskipitkällä aikavälillä työntekijöiden määrä on myös kasvussa, vaikka tämän vuoden aikana toimintaa on virtaviivaistettu. Jos aiemmat suunnitelmat pitävät paikkansa, Terrafame tulee suoraan ja alihankkijoidensa kautta työllistämään vielä satoja lisää - kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan.

Kahdesta merkittävästä kaivosprojektista toinen eli Sotkamo Silverin hopeakaivoshanke etenee ja on varmistamassa rahoituksen. Kaivoksen on määrä olla tuotannossa ensi vuoden lopussa, joten luvassa on töitä kolminumeroiselle määrälle rakentajia, minkä jälkeen itse kaivos työllistää suoraan hiukan yli sata ihmistä ja parisensataa muuta. Siihen talouden kerrannaisvaikutukset päälle. Sotkamo Silverin hanketta selvästi suurempi Otanmäen kaivoksen uudelleenavaus etenee sekin hiljalleen yhtiön hankittua viime talvella kaivosalueen ja sen infran omistukseensa. Työ jatkuu hiljakseen, mutta olemassaolevan kaivoksen käynnistäminen on paljon, paljon helpompaa kuin uuden rakentaminen. Kunhan Otanmäellä työt taas käynnistyvät, niin suoria työpaikkoja kaivokselle on syntymässä reilut kolme sataa.

Paltamoon rakennetava KaiCell Fibersin uuden sukupolven sellu-/biotuotelaitos etenee. Tuoreimmat esisopimukset ovat kesältä ja rahoituspäätös pitäisi saada ensi vuonna. Kaksi vuotta kestävä rakentaminen toisi alueelle yli 2000 työntekijää, minkä jälkeen tehtaalle syntyisi reilu 200 työpaikkaa ja jopa tuhatkunta työpaikkaa epäsuorina ja suorina vaikutuksina.  

Matkailu ja peliteollisuus ovat niin´ikään kasvualoja, joilla näkymät ovat positiiviset. Edelleenkin näistä voi todeta, että potentiaalia on paljon ja suunta on hyvä. Ensimmäinen miljoonainvestointi kajaanilaiseen pelialan yritykseen on saatu ja kokonaan leipänsä tai ainakin merkityksellisiä sivutuloja ansaitsee kolminumeroinen määrä kaupunkimme asukkaita. Ei hullumpaa nollasta ponnistettuna tilanteessa, jossa aluksi alalle vielä naureskeltiin. Nyt pelialan, tai sitä sivuavan simulaattoripuolen yritykset tahkoavat vientieuroja ja kasvavat kovaa vauhtia. Yhdessä muiden kanssa ne siivittivät viime vuonna Kainuun viennin kasvun maakuntien korkeimmaksi (Uudenmaan vielä ollessa tukevasti pakkasella). Kainuun ja muun Suomen BKT-ero on kaventunut vauhdilla, eikä se johdu vain muiden vaikeuksista, vaan aidosti ja merkittävästä kasvusta täällä. 

Positiivinen vire näkyy myös ihmisten toiminnassa. Asuntokauppa käy Kajaanissa (eikä yksin Kajaanissa) vilkkaammin kuin vuosiin ja uusien autojen myynti on ampaissut jyrkkään kasvuun. Nuoret ovat palanneet kunnolla asuntomarkkinoille ostajina ja miksipä eivät olisi sillä, täällä heillä on siihen todella varaa ja näkymät ovat hyvät.  

Mailla vierahilla asuville on todettava, että nyt on hyvä aika harkita muuttoa tänne, missä arki sujuu ja normaali-ihmisten tuloilla voi lapsiperhekin saavuttaa elintason, josta vaikkapa Uudellamaalla voi vain haaveilla. Kainuu on hyvä paikka olla ja elää.

Tervetuloa mahdollisuuksien maakuntaan! Tänne tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat hyödyntää sitä, mitä meillä on ja nähdä mahdollisuuksina asiat, joita meillä ei ole! Työtä riittää!

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä: https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta

Poliitikko-profiilini löytyy täältä: https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/

]]>
3 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242571-nalkamaa-elaa-jo-nousukautta-tervetuloa-kainuuseen#comments Kainuu Kajaani Talous Työttömyys Työvoimapula Sun, 10 Sep 2017 03:55:00 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242571-nalkamaa-elaa-jo-nousukautta-tervetuloa-kainuuseen
Ravintolat vapaiksi aukiolorajoitteista Lapissa ja Kainuussa http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242319-ravintolat-vapaiksi-aukiolorajoitteista-lapissa-ja-kainuussa <p>Iltalehti uutisoi sunnuntaina 3.9.2017 Kansanedustaja <strong>Elina Lepomäen</strong> (Kok.) ideasta kokeilla ravintoloita ilman valvontaa. Hän ehdotti asiaa Twitterissä: &quot;Tehtäisiin kokeilu: kunta tai alue jossa ravintoloita ei säädellä lainkaan. Katsotaan miten käy&quot;. Kimmokkeen ajatukselle antoi porilaisen ravintola-alan yrittäjän Lauri Turtolan laajalle levinnyt Facebook-kirjoitus, jossa ravintoloitsija arvosteli jatkuvia tarkastuksia ja niistä seuranneita laskuja.</p><p>&nbsp;</p><p>Lepomäki on oikealla asialla. Ravintola-alalla ja muutenkin yhteiskunnassa sääntelyä tulisi höllätä. Eräs keskeinen rajoitus on ravintoloiden aukioloaikojen rajoitukset. <em>Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta</em> tietää kertoa muun muassa seuraavaa (3 &sect;): &ldquo;<em>Ravitsemisliikkeen saa avata aikaisintaan kello 5 ja sen saa pitää auki kello 2:een</em>&rdquo; ja &ldquo;<em>Anniskelupaikan saa pitää auki kello 2:n ja 4:n välisenä aikana, jos anniskelupaikan anniskeluaikaa on jatkettu kello 1.30:n jälkeen siitä erikseen annettujen säännösten mukaisesti.</em>&rdquo; Yrittäjän ja asiakkaiden vapaan kohtaamisen väliin tulee siis tiettyinä kellonaikoina valtiovalta ympäri Suomea siinäkin tapauksessa, että asiakas haluaisi ostaa ja ravintola myydä.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisin kuin esimerkiksi länsimaisia hygieniasäännöksiä, aukioloaikojen sääntelyä on hankala perustella millään kovin järkevällä tavalla. Luulisi, että vuoden 2017 Suomessa asiakas ja yrittäjä tietäisivät itse parhaiten, mihin aikaan kupposen ääressä istua haluavat ilman poliitikkojen holhousta. Kun joka tapauksessa siellä kupposella istuvat.<strong> Perussuomalaiset Nuoret </strong>ottikin jo syksyllä 2015 kantaa ravintola-alan sääntelyyn: &ldquo;Perussuomalaiset Nuoret haluaa myös tukea suomalaista ravintola-alaa poistamalla ravintoloiden ja yökerhojen aukioloaikojen rajoitukset.&rdquo; Järjestö pitää tärkeänä myös ehkäistä alkoholin runsasta matkustajatuontia alentamalla tuntuvasti alkoholin korkeaa verotusta.</p><p><br />Elina Lepomäen ja Perussuomalaisten Nuorten ajatuksia yhdistellen esitänkin, että <strong><em>aloitetaan alueellinen kokeilu nimenomaan ravintoloiden vapaiden aukioloaikojen suhteen</em></strong><em>.</em><strong> </strong>Erinomaisia alueita tähän olisivat Lappi ja Kainuu. Lappi on matkailijoiden suosiossa, minkä vuoksi kokemukset sieltä olisivat hyödyllisiä mahdollisten rahallisten voittojen lisäksi. Muuttotappiollisen Kainuun osalta kokeilu voisi tuoda sen elinkeinoelämälle uusia työkaluja, mikä saattaisi piristää yleisesti maakunnan toimeliaisuutta ja näkyä viime kädessä alueen houkuttelevuutena. Pitkällä aikavälillä vapaita aukioloaikoja pitäisi toki soveltaa koko maahan, mutta Suomen 100-vuotista historiaa kunnioittavat uudistukset on aloitettava aina jostakin. Tällä kertaa maakunnista.</p> Iltalehti uutisoi sunnuntaina 3.9.2017 Kansanedustaja Elina Lepomäen (Kok.) ideasta kokeilla ravintoloita ilman valvontaa. Hän ehdotti asiaa Twitterissä: "Tehtäisiin kokeilu: kunta tai alue jossa ravintoloita ei säädellä lainkaan. Katsotaan miten käy". Kimmokkeen ajatukselle antoi porilaisen ravintola-alan yrittäjän Lauri Turtolan laajalle levinnyt Facebook-kirjoitus, jossa ravintoloitsija arvosteli jatkuvia tarkastuksia ja niistä seuranneita laskuja.

 

Lepomäki on oikealla asialla. Ravintola-alalla ja muutenkin yhteiskunnassa sääntelyä tulisi höllätä. Eräs keskeinen rajoitus on ravintoloiden aukioloaikojen rajoitukset. Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta tietää kertoa muun muassa seuraavaa (3 §): “Ravitsemisliikkeen saa avata aikaisintaan kello 5 ja sen saa pitää auki kello 2:een” ja “Anniskelupaikan saa pitää auki kello 2:n ja 4:n välisenä aikana, jos anniskelupaikan anniskeluaikaa on jatkettu kello 1.30:n jälkeen siitä erikseen annettujen säännösten mukaisesti.” Yrittäjän ja asiakkaiden vapaan kohtaamisen väliin tulee siis tiettyinä kellonaikoina valtiovalta ympäri Suomea siinäkin tapauksessa, että asiakas haluaisi ostaa ja ravintola myydä.

 

Toisin kuin esimerkiksi länsimaisia hygieniasäännöksiä, aukioloaikojen sääntelyä on hankala perustella millään kovin järkevällä tavalla. Luulisi, että vuoden 2017 Suomessa asiakas ja yrittäjä tietäisivät itse parhaiten, mihin aikaan kupposen ääressä istua haluavat ilman poliitikkojen holhousta. Kun joka tapauksessa siellä kupposella istuvat. Perussuomalaiset Nuoret ottikin jo syksyllä 2015 kantaa ravintola-alan sääntelyyn: “Perussuomalaiset Nuoret haluaa myös tukea suomalaista ravintola-alaa poistamalla ravintoloiden ja yökerhojen aukioloaikojen rajoitukset.” Järjestö pitää tärkeänä myös ehkäistä alkoholin runsasta matkustajatuontia alentamalla tuntuvasti alkoholin korkeaa verotusta.


Elina Lepomäen ja Perussuomalaisten Nuorten ajatuksia yhdistellen esitänkin, että aloitetaan alueellinen kokeilu nimenomaan ravintoloiden vapaiden aukioloaikojen suhteen. Erinomaisia alueita tähän olisivat Lappi ja Kainuu. Lappi on matkailijoiden suosiossa, minkä vuoksi kokemukset sieltä olisivat hyödyllisiä mahdollisten rahallisten voittojen lisäksi. Muuttotappiollisen Kainuun osalta kokeilu voisi tuoda sen elinkeinoelämälle uusia työkaluja, mikä saattaisi piristää yleisesti maakunnan toimeliaisuutta ja näkyä viime kädessä alueen houkuttelevuutena. Pitkällä aikavälillä vapaita aukioloaikoja pitäisi toki soveltaa koko maahan, mutta Suomen 100-vuotista historiaa kunnioittavat uudistukset on aloitettava aina jostakin. Tällä kertaa maakunnista.

]]>
10 http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242319-ravintolat-vapaiksi-aukiolorajoitteista-lapissa-ja-kainuussa#comments Kotimaa Aukioloajat Kainuu Lappi Ravintolat Sääntely Mon, 04 Sep 2017 03:00:00 +0000 Juha Karjalainen http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242319-ravintolat-vapaiksi-aukiolorajoitteista-lapissa-ja-kainuussa
Kajaanissa nähdään valtuustopaikkojen uusjako http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234601-kajaanissa-nahdaan-valtuustopaikkojen-uusjako <p>Kajaanissa kaupunginvaltuuston voimasuhteet ovat menossa uusiksi ja kuntavaaleissa tullaan näkemään vallan uusjako. Valtakunnalliset muutokset puolueiden kannatuksissa ovat oma lukunsa, mutta ilman sitäkin tulemme täällä Kajaanissa näkemään merkittäviä muutoksia.</p><p>Nyt istuvan valtuuston alkuperäinen kattaus oli seuraavanlainen:</p><p>Keskusta 13</p><p>PS, Vasemmistoliitto ja Kokoomus kukin 8</p><p>SDP 7</p><p>Sitoutumattomat 3</p><p>Vihreät 2</p><p>KD 1</p><p>Vain Vasemmistoliitto on onnistunut aiempaan nähden hyvin ehdokashankinnassa. Itse asiassa me olemme tehneet 2000-luvun ennätyksen ja sen lisäksi nuoria ehdokkaita meillä on enemmän kuin muilla. Se lupaa hyvää, sillä viimeksi olimme kourallisen ääniä päässä yhdeksännestä valtuustopaikasta. Oppositiosta on myös helpompi ponnistaa ylöspäin kuin kauniisti sanoen haastavasta tilanteesta, jossa olimme Kataisen hallituksen apupuolueena. Toiseksi suurimman puolueen asema on aivan realistinen, sillä valtakunnallinen ehdokaskato ei ole meidän murheemme ja meillä on hyvin monipuolinen valikoima erilaisia ehdokkaita tarjolla. Kaksi lisäpaikkaa pitää näillä eväillä saada ja kolmas olisi hyvä.</p><p>PS tulee notkahtamaan, mutta syvyyttä voi vain arvailla. Puolue näyttää olevan aikamoisessa lamassa, jos verkkosivuja vilkaisee ja kuntavaalimainokseen astikaan eivät kaikki ehdokkaat ole saaneet edes valokuviaan. Viime vaaleihin nähden puolue lähtee pienemmällä ehdokasasettelulla ja kapeammin hartein, sillä henkilökohtaisissa äänissä laskien puoleen ykkösmies ja -nainen ovat poissa. Pentti Kettunen ja Jaana Sankilampi olivat vertailuluvuiltaan kaupungin 2. ja 7. menestyneimmät ehdokkaat. Kun tilanteessa huomioi sen, että edellisellä kerralla perussuomalaisten 8. ehdokas meni rimaa hipoen läpi, niin on selvää että vaikka peruskannatuksessa ei tapahtuisi mitään muutosta, PS on menettämässä paikan-pari. Kettusen ja Sankilammen jättämää aukkoa ei olla mitenkään paikattu, viimeksi he toivat enemmän kuin viidenneksen puolueen kokonaisäänistä. Todennäköisesti seuraavassa kaupunginvaltuustossa PS on kuitenkin 2-3 edustajaa pienempi. Huonosti jos käy, niin valtuustoryhmä puolittuu. Se ei olisi edes ihme ottaen huomioon sen, kuinka heikoista lähtökohdista PS nyt ponnistaa. Mutta ei nuolaista ennen kuin tipahtaa.</p><p>Sitoutumattomat lakkaavat olemasta. Kolme paikkaa tulee tätä kautta uusjakoon ja tälle haaskalle parhaimmat mahdollisuudet ovat suurilla. Toisaalta Hannu Kemppainen on siirtynyt Kristillisdemokraatteihin ja voi olla, että yksi lisäpaikoista luiskahtaa sinne. Itseäni kyllä Kemppaisen äänestäminen hämmästyttää. Valtuustokaudesta parisen vuotta hän kävi kuittaamassa itsensä paikalle nostaen siten palkkion ja sitten poistuen paikalta. Tyypillistä oli myös se, että hän ei tullut paikalle eikä tullut varakaan. Loppukauden terästäytyminen näkyi lähinnä Uusi sairaala-hankkeen vastustamisena. Oikeastaan kiinnostavin kysymys on se, että minne Kemppainen menee KD:n jälkeen?&nbsp;</p><p>Kokoomuksen ja Keskustan osalta kyse lienee siitä, kuinka paljon kiitosta ja kirouksia he saavat hallitustyöstä. Keskusta lähtee varmasti tavoittelemaan nousua, se on selvää. Katsotaan kuinka paljon kajaanilaiset antavat hallituskaksikon huijata itseään. Ainakaan seuraavalla kaudella kukaan ei voi teeskennellä yllätystä, jos voimakaksikko jatkaa edelleen veronmaksajien rahojen leväperäistä käyttöä, kurittaa heikompiosaisia kuntalaisia ja ryhmäkurilla pitää huolen siitä, että sisäpiiri pyörittää puolueita valtuustossa.&nbsp;</p><p>SDP:n listaa katsoessa näkee täällä selvästi, millainen auringonlaskun puolue se on. Tapademareiden äänillä puolue voinee päästä entiseen tulokseen, mutta +/-1 lienee turvallinen arvaus.&nbsp;</p><p>Vihreät ovat onnistuneet nousemaan valtakunnan ykköspopulisteiksi ja noste on kova. Tunnepolitiikalla pelaaminen vetoaa erityisesti nuoriin ja imagoasioissa he päivittävät jo Kokoomuksenkin. Toisin kuin persuhörhöily, viherhörhöily sopii urbaanille koulutetulle luokalle kuin silmä soppaan.&nbsp;Lienee valitettava tosiasia, että Vihreät nappaavat lisäpaikan ja se on todennäköisesti meiltä pois. Toisaalta jos ajattelee yhteistyötä jatkossa ja ehdokkaita, niin en voi pahaa sanaa sanoa Kajaanin vihertävistä. Kummallisen selväjärkistä porukkaa verrattuna valtakunnallisiin toimijoihin. </p><p>Pienpuolueiden osalta ei voi muuta sanoa kuin, että toivottavasti Liberaalit pärjäävät. Olisi oikein tervetullutta, jos Kokoomuksen suunnalta löytyisi edes kourallinen oikeita liberaaleja. Mutta tuskinpa sitä täällä nähdään. Kaappidemareitahan nämä meidän kokoomuslaiset melkein kaikki ovat. On valitettavaa, että Kajaanissa valta näyttää palaavan eduskuntapuolueille. Moninaisempi valtuusto olisi parempi. </p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kajaanissa kaupunginvaltuuston voimasuhteet ovat menossa uusiksi ja kuntavaaleissa tullaan näkemään vallan uusjako. Valtakunnalliset muutokset puolueiden kannatuksissa ovat oma lukunsa, mutta ilman sitäkin tulemme täällä Kajaanissa näkemään merkittäviä muutoksia.

Nyt istuvan valtuuston alkuperäinen kattaus oli seuraavanlainen:

Keskusta 13

PS, Vasemmistoliitto ja Kokoomus kukin 8

SDP 7

Sitoutumattomat 3

Vihreät 2

KD 1

Vain Vasemmistoliitto on onnistunut aiempaan nähden hyvin ehdokashankinnassa. Itse asiassa me olemme tehneet 2000-luvun ennätyksen ja sen lisäksi nuoria ehdokkaita meillä on enemmän kuin muilla. Se lupaa hyvää, sillä viimeksi olimme kourallisen ääniä päässä yhdeksännestä valtuustopaikasta. Oppositiosta on myös helpompi ponnistaa ylöspäin kuin kauniisti sanoen haastavasta tilanteesta, jossa olimme Kataisen hallituksen apupuolueena. Toiseksi suurimman puolueen asema on aivan realistinen, sillä valtakunnallinen ehdokaskato ei ole meidän murheemme ja meillä on hyvin monipuolinen valikoima erilaisia ehdokkaita tarjolla. Kaksi lisäpaikkaa pitää näillä eväillä saada ja kolmas olisi hyvä.

PS tulee notkahtamaan, mutta syvyyttä voi vain arvailla. Puolue näyttää olevan aikamoisessa lamassa, jos verkkosivuja vilkaisee ja kuntavaalimainokseen astikaan eivät kaikki ehdokkaat ole saaneet edes valokuviaan. Viime vaaleihin nähden puolue lähtee pienemmällä ehdokasasettelulla ja kapeammin hartein, sillä henkilökohtaisissa äänissä laskien puoleen ykkösmies ja -nainen ovat poissa. Pentti Kettunen ja Jaana Sankilampi olivat vertailuluvuiltaan kaupungin 2. ja 7. menestyneimmät ehdokkaat. Kun tilanteessa huomioi sen, että edellisellä kerralla perussuomalaisten 8. ehdokas meni rimaa hipoen läpi, niin on selvää että vaikka peruskannatuksessa ei tapahtuisi mitään muutosta, PS on menettämässä paikan-pari. Kettusen ja Sankilammen jättämää aukkoa ei olla mitenkään paikattu, viimeksi he toivat enemmän kuin viidenneksen puolueen kokonaisäänistä. Todennäköisesti seuraavassa kaupunginvaltuustossa PS on kuitenkin 2-3 edustajaa pienempi. Huonosti jos käy, niin valtuustoryhmä puolittuu. Se ei olisi edes ihme ottaen huomioon sen, kuinka heikoista lähtökohdista PS nyt ponnistaa. Mutta ei nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Sitoutumattomat lakkaavat olemasta. Kolme paikkaa tulee tätä kautta uusjakoon ja tälle haaskalle parhaimmat mahdollisuudet ovat suurilla. Toisaalta Hannu Kemppainen on siirtynyt Kristillisdemokraatteihin ja voi olla, että yksi lisäpaikoista luiskahtaa sinne. Itseäni kyllä Kemppaisen äänestäminen hämmästyttää. Valtuustokaudesta parisen vuotta hän kävi kuittaamassa itsensä paikalle nostaen siten palkkion ja sitten poistuen paikalta. Tyypillistä oli myös se, että hän ei tullut paikalle eikä tullut varakaan. Loppukauden terästäytyminen näkyi lähinnä Uusi sairaala-hankkeen vastustamisena. Oikeastaan kiinnostavin kysymys on se, että minne Kemppainen menee KD:n jälkeen? 

Kokoomuksen ja Keskustan osalta kyse lienee siitä, kuinka paljon kiitosta ja kirouksia he saavat hallitustyöstä. Keskusta lähtee varmasti tavoittelemaan nousua, se on selvää. Katsotaan kuinka paljon kajaanilaiset antavat hallituskaksikon huijata itseään. Ainakaan seuraavalla kaudella kukaan ei voi teeskennellä yllätystä, jos voimakaksikko jatkaa edelleen veronmaksajien rahojen leväperäistä käyttöä, kurittaa heikompiosaisia kuntalaisia ja ryhmäkurilla pitää huolen siitä, että sisäpiiri pyörittää puolueita valtuustossa. 

SDP:n listaa katsoessa näkee täällä selvästi, millainen auringonlaskun puolue se on. Tapademareiden äänillä puolue voinee päästä entiseen tulokseen, mutta +/-1 lienee turvallinen arvaus. 

Vihreät ovat onnistuneet nousemaan valtakunnan ykköspopulisteiksi ja noste on kova. Tunnepolitiikalla pelaaminen vetoaa erityisesti nuoriin ja imagoasioissa he päivittävät jo Kokoomuksenkin. Toisin kuin persuhörhöily, viherhörhöily sopii urbaanille koulutetulle luokalle kuin silmä soppaan. Lienee valitettava tosiasia, että Vihreät nappaavat lisäpaikan ja se on todennäköisesti meiltä pois. Toisaalta jos ajattelee yhteistyötä jatkossa ja ehdokkaita, niin en voi pahaa sanaa sanoa Kajaanin vihertävistä. Kummallisen selväjärkistä porukkaa verrattuna valtakunnallisiin toimijoihin.

Pienpuolueiden osalta ei voi muuta sanoa kuin, että toivottavasti Liberaalit pärjäävät. Olisi oikein tervetullutta, jos Kokoomuksen suunnalta löytyisi edes kourallinen oikeita liberaaleja. Mutta tuskinpa sitä täällä nähdään. Kaappidemareitahan nämä meidän kokoomuslaiset melkein kaikki ovat. On valitettavaa, että Kajaanissa valta näyttää palaavan eduskuntapuolueille. Moninaisempi valtuusto olisi parempi.

 

  

 

 

 


 

]]>
0 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234601-kajaanissa-nahdaan-valtuustopaikkojen-uusjako#comments %23kuntavaalit2017 Demokratia Energia omavaraisuusaste ilmastonmuutos sähkö eduskuntavaalit Kainuu Kajaani Fri, 31 Mar 2017 06:05:00 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234601-kajaanissa-nahdaan-valtuustopaikkojen-uusjako
Näläkämaassa köyhäkin on rikas toisten rahoilla pelatessaan http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234440-nalakamaassa-koyhakin-on-rikas-toisten-rahoilla-pelatessaan <p>Kajaanissa kiehuu soppa, jota keittämässä ovat olleet mukana niin (me) poliitikot kuin viranhaltiijatkin. Resepti on salainen, eikä vielä tiedossa ole missä määrin aineksiin on lisätty mausteeksi Osaamattomuutta, Ideologista Typeryyttä, Sinisilmäisyyttä ja Korruptiota sekä Omaneduntavoittelua. Lopputulos alkaa vaikuttaa kuitenkin selvälle. Mehevä ja kallis soppa, veronmaksajien piikkiin tottahan toki!</p><p><a href="http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/kajaste-soppa-kiehuu-kuumana-kajaanissa/">Kajaste-hankkeessa</a> on kyse talous- ja palkanlaskentapalvelujen tuottajan vaihdoksesta Kunnan Taitoa Oy:ksi sekä Kuntien Tiera Oy:n ERP-toiminnanohjausjärjestelmän ja Populus-palkanlaskentajärjestelmän käyttöönotosta. Jo alun alkaen kalliin oloinen hanke venyttää budjetin rajoja niin, että paukkuu, sillä kaiken tämän hoiti aiemmin Kainuun sote. Alunperin hankkeen investointeihin varattiin miljoona euroa. Nyt veronmaksajien rahaa on lisätty soppaan kaksi kertaa ja tällä hetkellä summa on 2,6 miljoonaa euroa, eikä ole mitään takeita senkään riittävyydestä.</p><p>Kun hanke tuli Kajaanin kaupunginhallituksen käsittelyyn marraskuussa 2015, siitä <a href="http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/tukipalvelujen-irtisanominen-vaati-aanestyksen/">äänestettiin</a>. Järjen ääni hävisi 2-7. Vain Vasemmistoliitto ja SDP asettuivat vastahankaan Vihreän passatessa kierroksen.&nbsp;Kaupunginjohtajan esityksen puolesta äänestivät puolestaan Marjatta Immonen (kesk.), Teuvo Hatva (kesk.), Tero Paukkeri (kesk.), Eila Aavakare (ps.), Toivo Kyllönen (ps.), Hannu Juntunen (kok.) ja Miariikka Tervonen (kok.). Minkä porukan sitä pitikään olla veronmaksajien asialla ja pitää rahoista huoli? Mutta tämä ei minua yllätä, sillä pian tämän jälkeen pääsin itse todistamaan kaupunginhallituksen oikean laidan talousosaamista, kun &nbsp;olin paikalla varajäsenenä ja aiheena&nbsp;oli pitkäaikaisen lainan nostaminen Kajaanin kaupungille. Kaupunginhallitus päätti esityksen mukaisesti nostaa 25 miljoonaa lainaa sitoen sen korkoon, joka oli ainakin koko 2000-luvun ollut korkeampi kuin tarjolla ollut vaihtoehto. Näin siitä huolimatta, että allekirjoittanut huomautti asiasta ja kiitos 2000-luvulla elämisen, tarjolla oli käppyrät, joista asian saattoi tarkistaa... Mutta toisten rahoilla on helppo pelata ja paljon mukavampaa on kinata muutamien tuhansien kulttuuriavustuksista kuin miettiä prosenttien kymmenyksiä ja miljoonia.</p><p>Hanketta on perusteltu sillä, että vanhassa pysyminen vaatisi joka tapauksessa investointeja ja uudella järjestelyllä voidaan turvata ajanmukaiset palvelut. Näinhän se varmasti onkin, sillä tietotekniikan maailmassa varsinkaan mikään ei ole ikuista. Kuitenkin tällaisessa hankkeessa pitäisi miettiä kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Ensinnäkin tämä ratkaisu kampittaa koko Kainuuta, sillä aiemmin palvelut tuotettiin yhdessä ja työpaikat olivat hajautettuna pitkin maakuntaa. Kajaanin osuus palveluista on tältä osin noin miljoona euroa vuodessa. Kun Kajaanissa tehdään päätöksiä, niillä on lähes aina vaikutuksia muualle ja se tuntuu meiltä kovin usein unohtuvan. Vaikka olemme hiivatin hyviä itse haukkumaan etelän veteliä ja Oulun tervaporvareita, kun ketaleet tekevät päätöksiä, jotka kirpaisevat meitä itseämme.&nbsp;</p><p>Säästöjen saaminen - tai edes kustannusten kasvun hillitseminen tulee olemaan vaikeaa, sillä Kajaani tulee maksamaan palveluistaa arvonlisäveron ostaessaan palvelut sen sijaan, että tuottaisi ne omakustannehintaan. Toki&nbsp;&nbsp;tämän alv-osuuden saa Kajaani vähennysjärjestelmässä takaisin, mutta se peritään koko kuntakentältä takaisin yhteisöveron jakojärjestelmän kautta asukaslukujen suhteessa. En itse tunne tätä matematiikkaa sen tarkemmin, joten palautusprosenttia en ala arvailla. Kuitenkin rahan suunta on selvä - pois maakunnasta, sillä laskut maksetaan toisaalle. &nbsp;Kainuusta - ja ennen kaikkea Kajaanista tulee tältäkin osin taas osa suurempaa kokonaisuutta jokaisen voidessa arvailla, mitä se meille tarkoittaa pidemmän päälle. Veikkaattekos halvempia ja parempia palveluita, vaikutusmahdollisuuksia ja töitä kainuulaisille? Minä en lähtisi tuollaista arvelemaan.</p><p>Herkullinen, suorastaan suomalaiskansallinen erityispiirre kytkeytyy itse prosessiin, jolla valmistelu ja päätös tehtiin. &nbsp;Nimittäin&nbsp;Kajaanin kaupungin tietohallinnon entinen päällikkö on nykyään hommissa Tieralla nimikkeellä johtaja - sote- ja kuntaratkaisut. Ikävä ihminen voisi tällaisesta sanoa ja spekuloida yhtä sun toista, mutta se jätettäköön itse kunkin mielikuvituksen varaan. Joka tapauksessa pääkallonpaikalla valtaa käyttänyt ja päätöksentekoon vaikuttanut henkilö on nyt hommissa siellä, minne rahaa pumpataan.</p><p>Maassa maan tavalla ja kun kyse on toisten rahoista, niin mikäs siinä on puuhastellessa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kajaanissa kiehuu soppa, jota keittämässä ovat olleet mukana niin (me) poliitikot kuin viranhaltiijatkin. Resepti on salainen, eikä vielä tiedossa ole missä määrin aineksiin on lisätty mausteeksi Osaamattomuutta, Ideologista Typeryyttä, Sinisilmäisyyttä ja Korruptiota sekä Omaneduntavoittelua. Lopputulos alkaa vaikuttaa kuitenkin selvälle. Mehevä ja kallis soppa, veronmaksajien piikkiin tottahan toki!

Kajaste-hankkeessa on kyse talous- ja palkanlaskentapalvelujen tuottajan vaihdoksesta Kunnan Taitoa Oy:ksi sekä Kuntien Tiera Oy:n ERP-toiminnanohjausjärjestelmän ja Populus-palkanlaskentajärjestelmän käyttöönotosta. Jo alun alkaen kalliin oloinen hanke venyttää budjetin rajoja niin, että paukkuu, sillä kaiken tämän hoiti aiemmin Kainuun sote. Alunperin hankkeen investointeihin varattiin miljoona euroa. Nyt veronmaksajien rahaa on lisätty soppaan kaksi kertaa ja tällä hetkellä summa on 2,6 miljoonaa euroa, eikä ole mitään takeita senkään riittävyydestä.

Kun hanke tuli Kajaanin kaupunginhallituksen käsittelyyn marraskuussa 2015, siitä äänestettiin. Järjen ääni hävisi 2-7. Vain Vasemmistoliitto ja SDP asettuivat vastahankaan Vihreän passatessa kierroksen. Kaupunginjohtajan esityksen puolesta äänestivät puolestaan Marjatta Immonen (kesk.), Teuvo Hatva (kesk.), Tero Paukkeri (kesk.), Eila Aavakare (ps.), Toivo Kyllönen (ps.), Hannu Juntunen (kok.) ja Miariikka Tervonen (kok.). Minkä porukan sitä pitikään olla veronmaksajien asialla ja pitää rahoista huoli? Mutta tämä ei minua yllätä, sillä pian tämän jälkeen pääsin itse todistamaan kaupunginhallituksen oikean laidan talousosaamista, kun  olin paikalla varajäsenenä ja aiheena oli pitkäaikaisen lainan nostaminen Kajaanin kaupungille. Kaupunginhallitus päätti esityksen mukaisesti nostaa 25 miljoonaa lainaa sitoen sen korkoon, joka oli ainakin koko 2000-luvun ollut korkeampi kuin tarjolla ollut vaihtoehto. Näin siitä huolimatta, että allekirjoittanut huomautti asiasta ja kiitos 2000-luvulla elämisen, tarjolla oli käppyrät, joista asian saattoi tarkistaa... Mutta toisten rahoilla on helppo pelata ja paljon mukavampaa on kinata muutamien tuhansien kulttuuriavustuksista kuin miettiä prosenttien kymmenyksiä ja miljoonia.

Hanketta on perusteltu sillä, että vanhassa pysyminen vaatisi joka tapauksessa investointeja ja uudella järjestelyllä voidaan turvata ajanmukaiset palvelut. Näinhän se varmasti onkin, sillä tietotekniikan maailmassa varsinkaan mikään ei ole ikuista. Kuitenkin tällaisessa hankkeessa pitäisi miettiä kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Ensinnäkin tämä ratkaisu kampittaa koko Kainuuta, sillä aiemmin palvelut tuotettiin yhdessä ja työpaikat olivat hajautettuna pitkin maakuntaa. Kajaanin osuus palveluista on tältä osin noin miljoona euroa vuodessa. Kun Kajaanissa tehdään päätöksiä, niillä on lähes aina vaikutuksia muualle ja se tuntuu meiltä kovin usein unohtuvan. Vaikka olemme hiivatin hyviä itse haukkumaan etelän veteliä ja Oulun tervaporvareita, kun ketaleet tekevät päätöksiä, jotka kirpaisevat meitä itseämme. 

Säästöjen saaminen - tai edes kustannusten kasvun hillitseminen tulee olemaan vaikeaa, sillä Kajaani tulee maksamaan palveluistaa arvonlisäveron ostaessaan palvelut sen sijaan, että tuottaisi ne omakustannehintaan. Toki  tämän alv-osuuden saa Kajaani vähennysjärjestelmässä takaisin, mutta se peritään koko kuntakentältä takaisin yhteisöveron jakojärjestelmän kautta asukaslukujen suhteessa. En itse tunne tätä matematiikkaa sen tarkemmin, joten palautusprosenttia en ala arvailla. Kuitenkin rahan suunta on selvä - pois maakunnasta, sillä laskut maksetaan toisaalle.  Kainuusta - ja ennen kaikkea Kajaanista tulee tältäkin osin taas osa suurempaa kokonaisuutta jokaisen voidessa arvailla, mitä se meille tarkoittaa pidemmän päälle. Veikkaattekos halvempia ja parempia palveluita, vaikutusmahdollisuuksia ja töitä kainuulaisille? Minä en lähtisi tuollaista arvelemaan.

Herkullinen, suorastaan suomalaiskansallinen erityispiirre kytkeytyy itse prosessiin, jolla valmistelu ja päätös tehtiin.  Nimittäin Kajaanin kaupungin tietohallinnon entinen päällikkö on nykyään hommissa Tieralla nimikkeellä johtaja - sote- ja kuntaratkaisut. Ikävä ihminen voisi tällaisesta sanoa ja spekuloida yhtä sun toista, mutta se jätettäköön itse kunkin mielikuvituksen varaan. Joka tapauksessa pääkallonpaikalla valtaa käyttänyt ja päätöksentekoon vaikuttanut henkilö on nyt hommissa siellä, minne rahaa pumpataan.

Maassa maan tavalla ja kun kyse on toisten rahoista, niin mikäs siinä on puuhastellessa. 

 

]]>
2 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234440-nalakamaassa-koyhakin-on-rikas-toisten-rahoilla-pelatessaan#comments Kainuu Kajaani Korruptio Talous Tiera Wed, 29 Mar 2017 05:10:17 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234440-nalakamaassa-koyhakin-on-rikas-toisten-rahoilla-pelatessaan
Talvivaaran poliittinen väliratkaisu – Trafigura http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231610-talvivaaran-poliittinen-valiratkaisu-trafigura <p>Talvivaaran kaivoksella moni asia on mennyt eteenpäin. Talvivaaran kaivosta pyörittävä Terrafame Group Oy on toiminut monilta osin edeltäjäänsä paremmin. Terrafamen johdon lisäksi iso kiitos kuuluu kaivoksen työntekijöille.</p><p>Edistysaskelista huolimatta kaivokseen liittyy edelleen paljon kysymysmerkkejä ja epävarmuuksia. Terrafamen pitäisi oppia kaivoksen aiemmista ongelmista se, että myös kriittisiin kysymyksiin pitää saada vastauksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ongelmana on, että lupahakemuksiin voi antaa vinoutunutta tai jopa puutteellista tietoa. Räikeimmin tämä näkyi, kun muutaman toimintavuoden jälkeen Talvivaarasta löydettiin &rdquo;yllättäen&rdquo; uraania. Talvivaaran ja Terrafamen ympäristölupahakemusten puutteet joudutaan syynäämään vähintään Vaasan hallinto-oikeudessa uudelleen.</p><p>Se, että perehtyy kaivoksen tilaan, tekee kotiläksyt hyvin ja esittää hankalia kysymyksiä, ei tarkoita sitä, että vastustaisi jotain asiaa itsetarkoituksellisesti. Ymmärrän hyvin lähialueiden asukkaita, jotka vaativat konkreettisten haittojen takia kaivoksen välitöntä sulkemista. Lainsäätäjänä ja kaivoksen rahoituspäätöksiin osallistuneena kansanedustajana vaadin, että viranomaisten ja kansalaisten tulee saada tarvitsemansa tieto kaivoksen tilasta ja vaikutuksista.</p><p>Kaivoksen tulee noudattaa ympäristölupaansa ja selkeät laittomuudet, kuten jätevesien lisäjuoksutukset vesistöihin, tulee lopettaa. Kaivos toimii edelleen alkuperäisellä, puutteellisten vaikutuskuvausten pohjalta myönnetyllä ympäristöluvallaan, koska se on valituksillaan estänyt uudenpien ympäristölupien lainvoimaisuuden. Kaivostoiminnan ulkoisvaikutuksia ei voi maksattaa muilla. Ympäristöä ei suojella ihmeillä, vaan investoinneilla.</p><p><strong>Miltä tilanne näyttää nyt</strong></p><p>Terrafamen kannalta oli ensiarvoisen tärkeää saada ulos edes jotain myönteisiä uutisia. Luoda uskoa siihen, että nyt asiat on laitettu kuntoon. Siihen nähdäkseni perustui viime vuoden lopun uutiset kaivoksen positiivisesta tuloksesta viimeisellä vuosineljänneksellä. Vähemmälle huomiolle jäi se, että tuo positiivinen tulos oli saatu kirjanpitokikkailun kautta, malmikasojen spekulatiivisella arvonnostolla. Jos realisoimatonta omaisuuden arvoa kirjataan ylös, toki toiminta saadaan näyttämään positiivisemmalta.</p><p>Herääkin kysymys, onko tässä kirjanpitotempussa noudatettu kirjanpitolain varovaisuusperiaatetta. Eli suomeksi sanottuna sitä, että onko edetty negatiivisimman skenaarion mukaan olemassa olevan omaisuuden, malmikasojen arvostamisen suhteen. Jos malmikasojen arvo on kirjattu ylös sen hetkisen nikkelin maailmanmarkkinahinnan nojalla, onko varovaisuusperiaatteen mukaisesti syytä olettaa, että hintataso pysyy samanlaisena koko vuoden ajan. Nyt tiedetään, että nikkelin maailmanmarkkinahinta on laskenut ja hintavaihteluita on odotettavissa.</p><p>Jos Terrafame puolustautuu sillä, että he eivät hyödy reaalisesti arvonnostosta, täytyy muistaa, että heidän kannaltaan paljon merkityksellisempää oli vaikuttaminen poliittiseen ilmapiiriin. Ja siihen tuo kirjanpitotemppu vaikutti. Kysymys oli siis politiikasta.</p><p>Tapaus Trafigurassa oli kysymys myös politiikasta. Poliittinen paine saada edes joku ulkopuolinen taho sijoittamaan vähänkin oli niin suuri, että jopa Trafiguran kaltainen skandaaleissa rypenyt ja ympäristörikoksista tuomiot saanut veroparatiisien kautta operoiva sijoittaja saatettiin ottaa kumppaniksi.</p><p>Tärkeintä oli voida sanoa, että yksityinen rahoituksen mahdollisuus on nyt näytetty toteen. Taloudellinen mielekkyys onkin sitten jo toinen juttu. Se korostaa päätöksen poliittista luonnetta. Tällä päätöksellä valtio ei irtaannu kaivoksen pyörittämisestä. Tällä päätöksellä ulkopuolisille omistajille annetaan sekä poliittista että taloudellista valtaa yhtiöstä, mutta valtio kantaa edelleen lähes kaikki riskit.</p><p>Yhteiskunnan kokonaiskustannukset Talvivaaran kaivoksen osalta nousevat noin 900 miljoonaan euroon koko kaivoksen elinkaaren ajalta. Terrafameen valtio on laittanut rahaa reilut 380 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio myönti sille 107 miljoonaan euron valtiontakauksen ympäristövahinkojen varalle, joka langennee maksettavaksi alasajotapauksessa.</p><p>Trafigura-järjestely on kokonaisuudessaan 250 miljoonaa euroa, josta ulkopuolista rahaa on vain 175 miljoonaa euroa ja siitäkin 100 miljoonaa euroa kalliskorkoista lainaa. Tuolla 175 miljoonalla eurolla ollaan valmiita antamaan yhtiöstä kaikkinensa jopa 30 prosenttia. Ensin 15 prosenttia osakkeista ja osakeoption kautta toinen mokoma.</p><p>Jos kaivos on niin kannattava kuin väitetään ja yhtiö muuttuu tämän vuoden ylösajon jälkeen rahasammoksi, miksi ulkopuolista rahoitusta piti saada tällaisilla ehdoilla? Syyt olivat poliittiset. Eduskuntaa on pidetty tyytyväisenä puheilla ihmeistä, ja kunnallisvaalitkin ovat ovella.</p><p>Oma kysymyksensä on seitsemän vuoden metallien myyntisopimus. Sen arvoksi on arvioitu noin kolme miljardia euroa? Jos kaivos väitteiden mukaisesti toimii ja käyttökustannukset ovat alle puolet tuosta, kuittaavatko uudet omistajat muhkean tilin jo aivan lähivuosina? Paljonko kaivosta joudutaan laajentamaan pelkästään tämän sopimuksen täyttämiseksi? Miksi tässä yhteydessä on luvattu vuosituotantoa, jolle ei ole edes ympäristölupaa? Mitä kuuluu viime marraskuussa uutisoiduille aikeille käynnistää uraanituotanto? Missä on satoja tonneja ydinenergialain säätelemää uraania, joka yhtiön oman ilmoituksen mukaan liukenee malmimurskeesta prosessiliuokseen?</p><p>Trafigura ja Sampo saivat todennäköisesti vastaukset kaikkiin esittämiinsä kysymyksiin. Kansanedustajana ja valtionvarainvaliokunnan jäsenenä olen yhtiön tilasta lähes lehtitietojen ja muutamien kuulemisten varassa. Journalistien lisäksi haluan kiittää myös vuosikausia kaivosta seuranneita kansalaisaktiiveja, jotka ovat sinnikkäästi tuottaneet havaintoja kaivoksen ympäristövaikutuksista.</p><p>Mitä tulee ympäristökysymyksiin, oikeusasteiden arvioitavana ovat edelleen Vaasan hallinto-oikeuden tiukentavat ympäristöluvan ehdot sekä kivikasojen ja jätealtaiden kohtalo. Määritelläänkö ne ongelmajätteiksi vai ei? Toiminnan jatkumisen ehtona on ympäristölupien päivittäminen, mutta se tulee olemaan vuosien prosessi eri oikeusasteissa.</p><p>Selvää on se, että Terrafame ei aio korvata Talvivaaran kaivoksen aiheuttamia aikaisempia ympäristövahinkoja, vaan ne jäävät valtion ja kainuulaisten maksettaviksi. Epäselvää on se, miten tarvittavat ympäristöinvestoinnit tullaan toteuttamaan ja kuka ne maksaa. Kaivoksen ympäristölupaan on kuulunut alusta lähtien säännöllisesti päivitettävä alasajosuunnitelma, mutta sen saanemme nähtäväksemme aikaisintaan uudessa ympäristöluvassa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Talvivaaran kaivoksella moni asia on mennyt eteenpäin. Talvivaaran kaivosta pyörittävä Terrafame Group Oy on toiminut monilta osin edeltäjäänsä paremmin. Terrafamen johdon lisäksi iso kiitos kuuluu kaivoksen työntekijöille.

Edistysaskelista huolimatta kaivokseen liittyy edelleen paljon kysymysmerkkejä ja epävarmuuksia. Terrafamen pitäisi oppia kaivoksen aiemmista ongelmista se, että myös kriittisiin kysymyksiin pitää saada vastauksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ongelmana on, että lupahakemuksiin voi antaa vinoutunutta tai jopa puutteellista tietoa. Räikeimmin tämä näkyi, kun muutaman toimintavuoden jälkeen Talvivaarasta löydettiin ”yllättäen” uraania. Talvivaaran ja Terrafamen ympäristölupahakemusten puutteet joudutaan syynäämään vähintään Vaasan hallinto-oikeudessa uudelleen.

Se, että perehtyy kaivoksen tilaan, tekee kotiläksyt hyvin ja esittää hankalia kysymyksiä, ei tarkoita sitä, että vastustaisi jotain asiaa itsetarkoituksellisesti. Ymmärrän hyvin lähialueiden asukkaita, jotka vaativat konkreettisten haittojen takia kaivoksen välitöntä sulkemista. Lainsäätäjänä ja kaivoksen rahoituspäätöksiin osallistuneena kansanedustajana vaadin, että viranomaisten ja kansalaisten tulee saada tarvitsemansa tieto kaivoksen tilasta ja vaikutuksista.

Kaivoksen tulee noudattaa ympäristölupaansa ja selkeät laittomuudet, kuten jätevesien lisäjuoksutukset vesistöihin, tulee lopettaa. Kaivos toimii edelleen alkuperäisellä, puutteellisten vaikutuskuvausten pohjalta myönnetyllä ympäristöluvallaan, koska se on valituksillaan estänyt uudenpien ympäristölupien lainvoimaisuuden. Kaivostoiminnan ulkoisvaikutuksia ei voi maksattaa muilla. Ympäristöä ei suojella ihmeillä, vaan investoinneilla.

Miltä tilanne näyttää nyt

Terrafamen kannalta oli ensiarvoisen tärkeää saada ulos edes jotain myönteisiä uutisia. Luoda uskoa siihen, että nyt asiat on laitettu kuntoon. Siihen nähdäkseni perustui viime vuoden lopun uutiset kaivoksen positiivisesta tuloksesta viimeisellä vuosineljänneksellä. Vähemmälle huomiolle jäi se, että tuo positiivinen tulos oli saatu kirjanpitokikkailun kautta, malmikasojen spekulatiivisella arvonnostolla. Jos realisoimatonta omaisuuden arvoa kirjataan ylös, toki toiminta saadaan näyttämään positiivisemmalta.

Herääkin kysymys, onko tässä kirjanpitotempussa noudatettu kirjanpitolain varovaisuusperiaatetta. Eli suomeksi sanottuna sitä, että onko edetty negatiivisimman skenaarion mukaan olemassa olevan omaisuuden, malmikasojen arvostamisen suhteen. Jos malmikasojen arvo on kirjattu ylös sen hetkisen nikkelin maailmanmarkkinahinnan nojalla, onko varovaisuusperiaatteen mukaisesti syytä olettaa, että hintataso pysyy samanlaisena koko vuoden ajan. Nyt tiedetään, että nikkelin maailmanmarkkinahinta on laskenut ja hintavaihteluita on odotettavissa.

Jos Terrafame puolustautuu sillä, että he eivät hyödy reaalisesti arvonnostosta, täytyy muistaa, että heidän kannaltaan paljon merkityksellisempää oli vaikuttaminen poliittiseen ilmapiiriin. Ja siihen tuo kirjanpitotemppu vaikutti. Kysymys oli siis politiikasta.

Tapaus Trafigurassa oli kysymys myös politiikasta. Poliittinen paine saada edes joku ulkopuolinen taho sijoittamaan vähänkin oli niin suuri, että jopa Trafiguran kaltainen skandaaleissa rypenyt ja ympäristörikoksista tuomiot saanut veroparatiisien kautta operoiva sijoittaja saatettiin ottaa kumppaniksi.

Tärkeintä oli voida sanoa, että yksityinen rahoituksen mahdollisuus on nyt näytetty toteen. Taloudellinen mielekkyys onkin sitten jo toinen juttu. Se korostaa päätöksen poliittista luonnetta. Tällä päätöksellä valtio ei irtaannu kaivoksen pyörittämisestä. Tällä päätöksellä ulkopuolisille omistajille annetaan sekä poliittista että taloudellista valtaa yhtiöstä, mutta valtio kantaa edelleen lähes kaikki riskit.

Yhteiskunnan kokonaiskustannukset Talvivaaran kaivoksen osalta nousevat noin 900 miljoonaan euroon koko kaivoksen elinkaaren ajalta. Terrafameen valtio on laittanut rahaa reilut 380 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio myönti sille 107 miljoonaan euron valtiontakauksen ympäristövahinkojen varalle, joka langennee maksettavaksi alasajotapauksessa.

Trafigura-järjestely on kokonaisuudessaan 250 miljoonaa euroa, josta ulkopuolista rahaa on vain 175 miljoonaa euroa ja siitäkin 100 miljoonaa euroa kalliskorkoista lainaa. Tuolla 175 miljoonalla eurolla ollaan valmiita antamaan yhtiöstä kaikkinensa jopa 30 prosenttia. Ensin 15 prosenttia osakkeista ja osakeoption kautta toinen mokoma.

Jos kaivos on niin kannattava kuin väitetään ja yhtiö muuttuu tämän vuoden ylösajon jälkeen rahasammoksi, miksi ulkopuolista rahoitusta piti saada tällaisilla ehdoilla? Syyt olivat poliittiset. Eduskuntaa on pidetty tyytyväisenä puheilla ihmeistä, ja kunnallisvaalitkin ovat ovella.

Oma kysymyksensä on seitsemän vuoden metallien myyntisopimus. Sen arvoksi on arvioitu noin kolme miljardia euroa? Jos kaivos väitteiden mukaisesti toimii ja käyttökustannukset ovat alle puolet tuosta, kuittaavatko uudet omistajat muhkean tilin jo aivan lähivuosina? Paljonko kaivosta joudutaan laajentamaan pelkästään tämän sopimuksen täyttämiseksi? Miksi tässä yhteydessä on luvattu vuosituotantoa, jolle ei ole edes ympäristölupaa? Mitä kuuluu viime marraskuussa uutisoiduille aikeille käynnistää uraanituotanto? Missä on satoja tonneja ydinenergialain säätelemää uraania, joka yhtiön oman ilmoituksen mukaan liukenee malmimurskeesta prosessiliuokseen?

Trafigura ja Sampo saivat todennäköisesti vastaukset kaikkiin esittämiinsä kysymyksiin. Kansanedustajana ja valtionvarainvaliokunnan jäsenenä olen yhtiön tilasta lähes lehtitietojen ja muutamien kuulemisten varassa. Journalistien lisäksi haluan kiittää myös vuosikausia kaivosta seuranneita kansalaisaktiiveja, jotka ovat sinnikkäästi tuottaneet havaintoja kaivoksen ympäristövaikutuksista.

Mitä tulee ympäristökysymyksiin, oikeusasteiden arvioitavana ovat edelleen Vaasan hallinto-oikeuden tiukentavat ympäristöluvan ehdot sekä kivikasojen ja jätealtaiden kohtalo. Määritelläänkö ne ongelmajätteiksi vai ei? Toiminnan jatkumisen ehtona on ympäristölupien päivittäminen, mutta se tulee olemaan vuosien prosessi eri oikeusasteissa.

Selvää on se, että Terrafame ei aio korvata Talvivaaran kaivoksen aiheuttamia aikaisempia ympäristövahinkoja, vaan ne jäävät valtion ja kainuulaisten maksettaviksi. Epäselvää on se, miten tarvittavat ympäristöinvestoinnit tullaan toteuttamaan ja kuka ne maksaa. Kaivoksen ympäristölupaan on kuulunut alusta lähtien säännöllisesti päivitettävä alasajosuunnitelma, mutta sen saanemme nähtäväksemme aikaisintaan uudessa ympäristöluvassa. 

]]>
8 http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231610-talvivaaran-poliittinen-valiratkaisu-trafigura#comments Kainuu Talvivaara Terrafame Group Trafigura Thu, 16 Feb 2017 17:07:59 +0000 Touko Aalto http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231610-talvivaaran-poliittinen-valiratkaisu-trafigura
Miksi SDP tuki Terrafamen pääomitusta? http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231480-miksi-sdp-tuki-terrafamen-paaomitusta <p>Moni on ihmetellyt ja paheksunut sitä, että SDP:n puheenjohtaja <strong>Antti Rinne</strong> tuki viime syksynä hallituksen ratkaisua pääomittaa pahamaineista Talvivaaran kaivosta operoivaa Terrafame oy:tä sadalla miljoonalla. Jo keväällä 2016 tosin arvioitiin, että Talvivaaran alasajo maksaisi veronmaksajille <a href="http://yle.fi/uutiset/3-8892450">jopa puoli miljardia euroa</a>. Aiheutuneita ympäristöhaittoja sekään ei korjaisi: mikä on tehty, se on tehty eikä sitä tekemättömäksi saa.</p><p>Todennäköisesti kaikki paitsi Keskusta ja kaivoksen asialla aikanaan huseerannut ministeri <strong>Paula Lehtomäki</strong> (nyk. pääministerin valtiosihteeri) kykenevät myöntämään, ettei Talvivaaraa koskaan olisi pitänyt myllätä. Olisi kuitenkin typerää laittaa satoja miljoonia veronmaksajien rahaa montun umpeen luomiseen, jos kaivos on mahdollista saada voitolliseksi. Talvivaaran biokasaliuotustekniikka on kuitenkin uraauurtava teknologinen ratkaisu, eikä Kainuuseen synny joka vuosi vastaavaa määrää työpaikkoja, ei edes kerran vaalikaudessa. Järkivihreyttä olisi siis saada aiheutuneelle ympäristövahingolle mahdollisimman paljon vastinetta.</p><p>Nyt näyttääkin siltä, että Talvivaaran toiminta voi jatkua ilman veronmaksajien lisärahaa, on jopa toivoa siitä että panostukset saadaan sijoitustuottoina takaisin ja ajastaan usko hankkeen ylläpitoon voi tuottaa voittoa. Jo viime syksynä arvio oli, että näin voi käydä ja alasajosta seuraavan 300-500 miljoonan varman tappion sijaan valtio voi huonoimmassakin tapauksessa vähentää menetyksiään ja parhaassa päästä voitolle. Molemmissa vaihtoehdoissa vaikutukset luonnolle olivat yhtenevät. Moni kun unohtaa, että kaivostoiminta on lähtökohtaisesti todella saastuttavaa. Suurempi osa Talvivaarankin ympäristötuhosta on tapahtunut ympäristöluvan puitteissa kuin sen ulkopuolella.</p><p><strong>Uutta taloutta rakennetaan vanhan varaan</strong></p><p>Uuden Suomen päätoimittaja <strong>Markku Huusko</strong> kirjoittaa hyvin <a href="http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231450-miten-nyt-suu-pannaan-ville-niinisto">blogissaan</a>, että harva oppositiossa Terrafamen pääomitusta vastustaneista osannee nyt iloita asiasta. Pitkälti samat ihmiset ilkkuivat myös Turun telakan pääomitusta &quot;vanhan maailman savupiipputeollisuuteen ripustautumiseksi&quot;. Nyt myös Turun telakka on miljardeja tahkoava ja alihankintaketjujensa kautta 15 000 työntekijää työllistävä yritys. Telakkaa johtava <strong>Jan Meyer </strong>on todennut, että <em>Suomessa on laivanrakennuksen osalta sellaista osaamista, jollaista ei ole missään muualla maailmassa</em>.</p><p>Moni niistä, jotka puhuvat mielellään uudesta taloudesta, digitaalisista palvelukonsepteista tai tietotyöstä unohtavat herkästi sen, että niin meillä kuin muuallakin tuollaiset konseptit rakentuvat jonkin olemassaolevan tuotteen ja osaamisen jalostamiseen. Näistä teollisuustuotteiden kylkiäisistä voi ajan myötä tulla suurempi työllistäjä tai tulojen lähde kuin alkuperäisestä tuotteesta, mutta ilman runkoa ei voi olla kylkiäisiäkään.</p><p>Imago- tai identiteettipolitiikan harjoittaminen ympäristö- ja elinkeinokysymyksissä voi olla lyhyellä aikavälillä kannattavaa. Mutta näillä sektoreilla todelliset vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä ja niihin liittyvät investoinnit ovat isoja ja pitkäkestoisia, joten se on myös poikkeuksellisen vastuutonta. Siksi SDP teki populismin näkökulmasta huonon, mutta veronmaksajien, työntekijöiden ja myös ympäristön kannalta vastuullisen ratkaisun tukiessaan ratkaisua, jossa Talvivaaraan haettiin vielä yksityistä pääomaa. Nyt sitä saatiin, 175 miljoonaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Moni on ihmetellyt ja paheksunut sitä, että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tuki viime syksynä hallituksen ratkaisua pääomittaa pahamaineista Talvivaaran kaivosta operoivaa Terrafame oy:tä sadalla miljoonalla. Jo keväällä 2016 tosin arvioitiin, että Talvivaaran alasajo maksaisi veronmaksajille jopa puoli miljardia euroa. Aiheutuneita ympäristöhaittoja sekään ei korjaisi: mikä on tehty, se on tehty eikä sitä tekemättömäksi saa.

Todennäköisesti kaikki paitsi Keskusta ja kaivoksen asialla aikanaan huseerannut ministeri Paula Lehtomäki (nyk. pääministerin valtiosihteeri) kykenevät myöntämään, ettei Talvivaaraa koskaan olisi pitänyt myllätä. Olisi kuitenkin typerää laittaa satoja miljoonia veronmaksajien rahaa montun umpeen luomiseen, jos kaivos on mahdollista saada voitolliseksi. Talvivaaran biokasaliuotustekniikka on kuitenkin uraauurtava teknologinen ratkaisu, eikä Kainuuseen synny joka vuosi vastaavaa määrää työpaikkoja, ei edes kerran vaalikaudessa. Järkivihreyttä olisi siis saada aiheutuneelle ympäristövahingolle mahdollisimman paljon vastinetta.

Nyt näyttääkin siltä, että Talvivaaran toiminta voi jatkua ilman veronmaksajien lisärahaa, on jopa toivoa siitä että panostukset saadaan sijoitustuottoina takaisin ja ajastaan usko hankkeen ylläpitoon voi tuottaa voittoa. Jo viime syksynä arvio oli, että näin voi käydä ja alasajosta seuraavan 300-500 miljoonan varman tappion sijaan valtio voi huonoimmassakin tapauksessa vähentää menetyksiään ja parhaassa päästä voitolle. Molemmissa vaihtoehdoissa vaikutukset luonnolle olivat yhtenevät. Moni kun unohtaa, että kaivostoiminta on lähtökohtaisesti todella saastuttavaa. Suurempi osa Talvivaarankin ympäristötuhosta on tapahtunut ympäristöluvan puitteissa kuin sen ulkopuolella.

Uutta taloutta rakennetaan vanhan varaan

Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko kirjoittaa hyvin blogissaan, että harva oppositiossa Terrafamen pääomitusta vastustaneista osannee nyt iloita asiasta. Pitkälti samat ihmiset ilkkuivat myös Turun telakan pääomitusta "vanhan maailman savupiipputeollisuuteen ripustautumiseksi". Nyt myös Turun telakka on miljardeja tahkoava ja alihankintaketjujensa kautta 15 000 työntekijää työllistävä yritys. Telakkaa johtava Jan Meyer on todennut, että Suomessa on laivanrakennuksen osalta sellaista osaamista, jollaista ei ole missään muualla maailmassa.

Moni niistä, jotka puhuvat mielellään uudesta taloudesta, digitaalisista palvelukonsepteista tai tietotyöstä unohtavat herkästi sen, että niin meillä kuin muuallakin tuollaiset konseptit rakentuvat jonkin olemassaolevan tuotteen ja osaamisen jalostamiseen. Näistä teollisuustuotteiden kylkiäisistä voi ajan myötä tulla suurempi työllistäjä tai tulojen lähde kuin alkuperäisestä tuotteesta, mutta ilman runkoa ei voi olla kylkiäisiäkään.

Imago- tai identiteettipolitiikan harjoittaminen ympäristö- ja elinkeinokysymyksissä voi olla lyhyellä aikavälillä kannattavaa. Mutta näillä sektoreilla todelliset vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä ja niihin liittyvät investoinnit ovat isoja ja pitkäkestoisia, joten se on myös poikkeuksellisen vastuutonta. Siksi SDP teki populismin näkökulmasta huonon, mutta veronmaksajien, työntekijöiden ja myös ympäristön kannalta vastuullisen ratkaisun tukiessaan ratkaisua, jossa Talvivaaraan haettiin vielä yksityistä pääomaa. Nyt sitä saatiin, 175 miljoonaa.

]]>
22 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231480-miksi-sdp-tuki-terrafamen-paaomitusta#comments Kainuu Kaivosteollisuus SDP Talvivaara Terrafame Tue, 14 Feb 2017 13:50:42 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231480-miksi-sdp-tuki-terrafamen-paaomitusta
Kainuu nousee! http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226769-kainuu-nousee <p>&nbsp;</p><p><strong>Kuulkaa korpeimme kuiskintaa &ndash;älkää tuomionpäivän profeettoja</strong></p><p>Monien &ndash; myös kainuulaisten mielikuvissa Kainuu on murheenkryyni, toivoton Nälkämaa. Onpa aluettamme kutsuttu Suomen Kongoksikin ja kyllähän se välillä siltä tuntuukin, sillä kovin paljon tuovat niin etelän herrojen kuin kaduntallaajienkin elkeet mieleen siirtomaa-ajan, jolloin Valkoinen Mies tiesi kuinka ihmisen pitää elää ja olla. Mitäpä sitä meiltä natiiveilta kysymään. Olemmehan me köyhiä, kurjia ja kaukana.</p><p>Todellisuus on kuitenkin jotain muuta kuin ikuista alamäkeä, uraanilampien loisketta ja ympäristötuhoja, jotka kaikki vaikuttavat sitä todellisemmilta, mitä kauempaa niitä katselee.</p><p>Perussignaalit ovat tällä hetkellä erinomaisia. Pohjakosketus on jo takana ja keskeiset mittarit osoittavat kaikki kohti parempaa: työttömyys on alentunut 14 % ja tahti on ollut valtakunnan nopeinta. Nyt vuosien ikävän kehityksen jälkeen myös pitkäaikaistyöttömyys alenee. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut ja työllisyysaste noussut. <em>Joihinkin tehtäviin on jo vaikeuksia löytää tekijöitä. </em>Niin&acute;ikään nuorisotyöttömyys laskee. Kajaanissa päiväkodit täyttyvät parantuneen työllisyyden ja kaupunkiin muuttavien lapsiperheiden myötä. Viime vuonna ikävästi notkahtanut syntyvyyskin näyttää siirtyneen kasvuun. Saimme juuri vihreää valoa uuden sairaalan rakentamiseen ja synnytyksetkin jatkuvat täällä. Kajaanissa myös kouluihin panostetaan rakentamalla uutta ja korjaamalla vanhaa. Täällä ei todellakaan olla sammuttelemassa valoja, vaan rakentamassa uutta ja parempaa huomista!</p><p><strong>Meidän on uudesta luotava maa - ja sen me olemme tekemässä. </strong></p><p>Olen itse kuulunut harvalukuisaan joukkoon, jonka usko Talvivaaran kaivokseen ei koskaan sammunut. Uskoin tietäväni ja nyt tiesin olleeni oikeassa sen osalta, että kaivostoiminnan perusteet ovat kunnossa. Nähdyt vaikeudet ovat olleet seurausta siitä, että neuvostohenkinen piittaamattomuus löi kättäpäivää kvartaalikapitalistisen huseltamisen kanssa. Nyt Terrafamen aikaan tilanne on aivan toinen. Jossain vaiheessa talvella 2014 &ndash; 2015 kaivoksella työskenteli enää noin 500 ihmistä sangen tarkovskilaisissa tunnelmissa. Tässä kuussa luvussa mentiin jo yli tuhannen. Kunhan tuotanto saadaan täysillä käyntiin ja toivottavasti myös uraanin talteenotto alkaa, tulee kaivos työllistämään vielä kolminumeroisen määrän lisää väkeä. Viimeisen vuoden aikana annetuilla näytöillä on selvää, että kaivos tulee jatkamaan. Onneksi hallituksemme ymmärtää rahan ja matematiikan päälle, jos nyt inhimillisyydessä on paljonkin petrattavaa.</p><p>Terrafamen luoman työllisyyden nousun vaikutukset vilkastuttavat aluetaloutta ja luovat pitkällä aikavälillä joitakin satoja työpaikkoja lisää yksin kulutuskysynnän lisääntymisen myötä. Kainuulle valtavan tärkeää on myös se, että Terrafame työllistää nuorta väkeä. Missään päin Suomea se ei ole tyhjänpäiväistä ja täällä se on erityisen merkittävää. Ja loppujen lopuksi veronmaksajatkin tulevat saamaan omansa pois. Uskokaa vain.</p><p>Terrafame ei ole myöskään ainoa kaivoshanke täällä. Sotkamo Silver sai viime kesänä toiminnan käynnistämisen aloittamiseen tarvittavat rahat ja valmistelutyöt kaivoksella ovat alkaneet. &nbsp;Joitakin satoja henkilötyövuosia vaativat rakennustyöt jatkuvat ainakin vuoden 2017 lopulle ja 2018 täydessä toiminnassa oleva kaivos tulee työllistämään suoraan noin sata työntekijää. Kokonaisvaikutukset eivät toki rajoitu siihen. Tällä hetkellä velaton yhtiö neuvottelee tarvittavasta lisärahoituksesta ja tilanne on lupaava.</p><p>Kainuusta löytyy myös yksi maamme tärkeimmistä matkailualan keskittymistä, Vuokatti. Tältäkin osin pohjakosketus vaikutta olevan takana. Varsinkin ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on kääntynyt kasvuun ja tuleva kausi vaikuttaa aiempaa paremmalta. Venäläisetkin ovat palaamassa. Vuokattia vaille matkailuala on ehdottomasti yksi hyödyntämättömistä valttikorteistamme. Nyt kun kiinalaiset ovat viimein löytämässä maamme, olisi enemmän kuin suotavaa pyrkiä saamaan siivu kyseisistä virroista tännekin. Meiltä löytyy huikea luonto, matkailualan osaamista ja koulutusta, mutta potentiaalimme ei ole vielä täysin käytössä. Markkinointi ei selvästikään ole vahvuutemme, mutta katseli tilannetta kuinka tahansa, suunta on hyvä. Käänne parempaan on jo tapahtunut, matkailuun investoidaan ja uusia työpaikkojakin syntyy. Arvioiden mukaan 2020-luvulle tultaessa puhutaan sadoista uusista työpaikoista.</p><p>Biotuotepuolella St1 rakentaa par&acute;aikaa biopolttoaineiden tuotantolaitosta. Nyt näyttäisi sille, että lähitulevaisuudessa saadaan lisäinvestointi, jolla tuotanto kuusinkertaistetaan. Hanke luo joitakin kymmeniä työpaikkoja itse tehtaalle ja siihen päälle kuljetus- ja alihankintaketjut. Tällainen ei toki maakuntaa yksin pelasta, mutta hyvästä tekemisen meiningistä kertoo se, että toisin kuin Voikkaalla tai Kemijärvellä, Kajaanin suljetun paperitehtaan alueella työskentelee yrityksissä jo enemmän väkeä kuin paperitehtaan loppuaikoina.</p><p>Kainuulainen teollisuuskaan ei lepää laakereilla. Transtech toimittaa raitiovaunut niin Tampereelle kuin Helsinkiinkin. Yli 500 henkeä työllistävä konepajayritys on turvannut tilauskannan talvelle 2020 &ndash; 2021 saakka. Molempiin tilauksiin liittyy merkittävä optio lisävaunuista ja on muistettava, että konepajateollisuudelle hyvinäkin aikoina on normaalia, että työt on varmistettu korkeintaan vuodeksi eteenpäin. Hetki sitten Transtech valittiin yhdeksi yrityksistä, joilta Oslon kaupunki pyytää tarjouksen uusista raitiovaunuista. Ilman lisäoptiotakin tilaus olisi puolitoistakertainen verrattuna Helsingin ja Tampereen tilaamien vaunujen yhteismäärään nähden. Ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta Transtech on ainoa loppusuoran yrityksistä, jolla on tuoretta kokemusta arktisissa oloissa toimivien vaunujen valmistamisesta. Jo nyt Transtech värvää uusia työntekijöitä ja jos Norjan tilaus napataan, ei enää puhuta pienistä määristä. &nbsp;</p><p>Alana tuorein ja pirtein täällä on ehdottomasti peliala. Kajaanin Ammattikorkeakoulu on pelipuolen paras oppilaitos maassamme ja vuosia sitten tehdyt oikeat päätökset kantavat hedelmää. Kajaani on paremmin kuin hyvin mukana pelialan kehityksessä. Noin joka kymmenes suomalainen peliyritys löytyy täältä &ndash; uskokaa tai älkää ja kuin varkain työllisyysvaikutukset ovat jo aivan todellisia. Vuosien ajan kajaanilaiset pelit ja yritykset ovat menestyneet kansainvälisissä ja kotimaisissa kilpailuissa. Kansainvälinen näkyvyyskin kasvaa kohisten ja Northern Game Summit houkuttelee väkeä laajalti. Tyhjästä nousseen alan työntekijöitä on kaupungissamme jo arviolta noin 200 ja uusia yrityksiä perustetaan koko ajan lisää. Ei yhtään hullumpaa!</p><p>Tilannetta kuvaavat hyvin aivan tuoreet uutiset, vaikka menneisyydestäkin riittäisi muisteltavaa. Esimerkkeinä, muttei ainoina onnistumisina voidaan mainita, että tänä vuonna Critical Force Entertainment Oy palkittiin vuoden 2016 suomalaisena pelinkehittäjänä.&nbsp; Aiempina vuosina kyseisen palkinnon ovat saaneet esimerkiksi Fingersoft (2013), Supercell (2012) ja Rovio (2010). Yritys työllistää yli 20 henkeä ja rekrytoi par&acute;aikaa lisää väkeä. Suorien työllisyysvaikutusten osalta kyse on siis yhtä suuresta työllistäjästä kuin St1:n rakenteilla olevan biopolttoainelaitoksen ensimmäinen vaihe tulee olemaan. Critical Force Entertainment on myös ensimmäinen kajaanilainen peliyritys, joka on saanut houkuteltua ulkomaisen miljoonainvestoinnin. &nbsp;Juuri tällä hetkellä toinen kajaanilainen yritys CSE Entertainment on puolestaan Abu Dhabissa ja tekee siellä menestyksellä kauppaa. Vuonna 2012 aloittanut yritys kasvaa ja vie tuotteitaan jo yli 30 maahan. Kajaanilainen peliala on valtakunnallisesti merkittävä, kasvava ja kehittyvä keskittymä, joka kykenee menestymään globaaleilla markkinoilla. Voittoa peliala tahkoaa kokonaisuutena enemmän kuin S-Mafia ja rahoista 95 % tulee ulkomailta. Tästä on hyvä jatkaa ja tulevaisuus vaikuttaa erinomaiselle.</p><p>Toteutuneiden ja toteutuvien hankkeiden ohella käynnissä on kaksi suurta ponnistusta, joiden onnistuminen toisi lisää leipää ja työtä. Kumpikaan ei ole edes pelkkää haihahtelua, vaan todellisia onnistumismahdollisuuksiltaan vähintään realistisia ponnistuksia, joiden eteen on toki tehtävä paljon työtä. Paltamoon puuhaillaan biotuotetehdasta, joka hyödyntäisi tällä hetkellä alihyödynnettyjä metsävarojamme. Kyseessä olisi uuden sukupolven tuotantolaitos, jonka suorat työllisyysvaikutukset olisivat noin 300 henkeä tehtaalla ja sitäkin suurempi määrä työtä alihankinta-, kuljetus- ja metsätyöpuolelle. Vanhan Vuolijoen Otanmäellä puolestaan valmistellaan 1980-luvulla suljetun kaivoksen avaamista uudelleen. Metallivarannot ovat runsaat ja osoittautuneet aiempaan tietoon nähden suuremmiksi. Suljetun kaivoksen infrastruktuuria pystyttäisiin hyödyntämään ja vaikka hanke on alkutekijöissä, ovat talouden kannalta olennaiset tunnusluvut vakuuttavia. Lienee vain ajan kysymys, milloin Otanmäestä tulee jälleen kaivoskaupunki. Metallitehtaan sisältävä kaivos työllistäisi kolmisensataa henkeä, mutta ei liene realistista odottaa sen tapahtuvan vielä lähivuosina.</p><p>Loppujen lopuksi on todettava, että tällaista tekemisen&nbsp; meininkiä ja monilta suunnilta tulevia positiivisa signaaleja ei olla nähty täällä kenties koskaan. Maakuntamme toki kärsii ongelmista, vakavistakin sellaisista, mutta niiden käsittely ja ratkaisu on oma lukunsa. Tosiasia on kuitenkin se, että Kainuu nousee ja tulevaisuus näyttää paremmalta kuin aikoihin. Jos Kittiläläkin onnistui kääntämään synkät näkymät nousuksi, niin mekin kyllä pystymme siihen!</p><p>Taival lie hankala - olkoon vaan!</p><p>Luonto lie kitsas - siis kilpaillaan!</p><p>Kolkassa synkeän syntymämaan</p><p>pirttimme piilköhöt paikoillaan!</p><p>Vainojen virmat, oi vaietkaa!</p><p>Rapparit, ryöstäjät, kaijotkaa!</p><p>Miekkaa ei tarvis - tarmoa vaan</p><p>puolesta hengen, heimon ja maan.&nbsp;<br />&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa –älkää tuomionpäivän profeettoja

Monien – myös kainuulaisten mielikuvissa Kainuu on murheenkryyni, toivoton Nälkämaa. Onpa aluettamme kutsuttu Suomen Kongoksikin ja kyllähän se välillä siltä tuntuukin, sillä kovin paljon tuovat niin etelän herrojen kuin kaduntallaajienkin elkeet mieleen siirtomaa-ajan, jolloin Valkoinen Mies tiesi kuinka ihmisen pitää elää ja olla. Mitäpä sitä meiltä natiiveilta kysymään. Olemmehan me köyhiä, kurjia ja kaukana.

Todellisuus on kuitenkin jotain muuta kuin ikuista alamäkeä, uraanilampien loisketta ja ympäristötuhoja, jotka kaikki vaikuttavat sitä todellisemmilta, mitä kauempaa niitä katselee.

Perussignaalit ovat tällä hetkellä erinomaisia. Pohjakosketus on jo takana ja keskeiset mittarit osoittavat kaikki kohti parempaa: työttömyys on alentunut 14 % ja tahti on ollut valtakunnan nopeinta. Nyt vuosien ikävän kehityksen jälkeen myös pitkäaikaistyöttömyys alenee. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut ja työllisyysaste noussut. Joihinkin tehtäviin on jo vaikeuksia löytää tekijöitä. Niin´ikään nuorisotyöttömyys laskee. Kajaanissa päiväkodit täyttyvät parantuneen työllisyyden ja kaupunkiin muuttavien lapsiperheiden myötä. Viime vuonna ikävästi notkahtanut syntyvyyskin näyttää siirtyneen kasvuun. Saimme juuri vihreää valoa uuden sairaalan rakentamiseen ja synnytyksetkin jatkuvat täällä. Kajaanissa myös kouluihin panostetaan rakentamalla uutta ja korjaamalla vanhaa. Täällä ei todellakaan olla sammuttelemassa valoja, vaan rakentamassa uutta ja parempaa huomista!

Meidän on uudesta luotava maa - ja sen me olemme tekemässä.

Olen itse kuulunut harvalukuisaan joukkoon, jonka usko Talvivaaran kaivokseen ei koskaan sammunut. Uskoin tietäväni ja nyt tiesin olleeni oikeassa sen osalta, että kaivostoiminnan perusteet ovat kunnossa. Nähdyt vaikeudet ovat olleet seurausta siitä, että neuvostohenkinen piittaamattomuus löi kättäpäivää kvartaalikapitalistisen huseltamisen kanssa. Nyt Terrafamen aikaan tilanne on aivan toinen. Jossain vaiheessa talvella 2014 – 2015 kaivoksella työskenteli enää noin 500 ihmistä sangen tarkovskilaisissa tunnelmissa. Tässä kuussa luvussa mentiin jo yli tuhannen. Kunhan tuotanto saadaan täysillä käyntiin ja toivottavasti myös uraanin talteenotto alkaa, tulee kaivos työllistämään vielä kolminumeroisen määrän lisää väkeä. Viimeisen vuoden aikana annetuilla näytöillä on selvää, että kaivos tulee jatkamaan. Onneksi hallituksemme ymmärtää rahan ja matematiikan päälle, jos nyt inhimillisyydessä on paljonkin petrattavaa.

Terrafamen luoman työllisyyden nousun vaikutukset vilkastuttavat aluetaloutta ja luovat pitkällä aikavälillä joitakin satoja työpaikkoja lisää yksin kulutuskysynnän lisääntymisen myötä. Kainuulle valtavan tärkeää on myös se, että Terrafame työllistää nuorta väkeä. Missään päin Suomea se ei ole tyhjänpäiväistä ja täällä se on erityisen merkittävää. Ja loppujen lopuksi veronmaksajatkin tulevat saamaan omansa pois. Uskokaa vain.

Terrafame ei ole myöskään ainoa kaivoshanke täällä. Sotkamo Silver sai viime kesänä toiminnan käynnistämisen aloittamiseen tarvittavat rahat ja valmistelutyöt kaivoksella ovat alkaneet.  Joitakin satoja henkilötyövuosia vaativat rakennustyöt jatkuvat ainakin vuoden 2017 lopulle ja 2018 täydessä toiminnassa oleva kaivos tulee työllistämään suoraan noin sata työntekijää. Kokonaisvaikutukset eivät toki rajoitu siihen. Tällä hetkellä velaton yhtiö neuvottelee tarvittavasta lisärahoituksesta ja tilanne on lupaava.

Kainuusta löytyy myös yksi maamme tärkeimmistä matkailualan keskittymistä, Vuokatti. Tältäkin osin pohjakosketus vaikutta olevan takana. Varsinkin ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on kääntynyt kasvuun ja tuleva kausi vaikuttaa aiempaa paremmalta. Venäläisetkin ovat palaamassa. Vuokattia vaille matkailuala on ehdottomasti yksi hyödyntämättömistä valttikorteistamme. Nyt kun kiinalaiset ovat viimein löytämässä maamme, olisi enemmän kuin suotavaa pyrkiä saamaan siivu kyseisistä virroista tännekin. Meiltä löytyy huikea luonto, matkailualan osaamista ja koulutusta, mutta potentiaalimme ei ole vielä täysin käytössä. Markkinointi ei selvästikään ole vahvuutemme, mutta katseli tilannetta kuinka tahansa, suunta on hyvä. Käänne parempaan on jo tapahtunut, matkailuun investoidaan ja uusia työpaikkojakin syntyy. Arvioiden mukaan 2020-luvulle tultaessa puhutaan sadoista uusista työpaikoista.

Biotuotepuolella St1 rakentaa par´aikaa biopolttoaineiden tuotantolaitosta. Nyt näyttäisi sille, että lähitulevaisuudessa saadaan lisäinvestointi, jolla tuotanto kuusinkertaistetaan. Hanke luo joitakin kymmeniä työpaikkoja itse tehtaalle ja siihen päälle kuljetus- ja alihankintaketjut. Tällainen ei toki maakuntaa yksin pelasta, mutta hyvästä tekemisen meiningistä kertoo se, että toisin kuin Voikkaalla tai Kemijärvellä, Kajaanin suljetun paperitehtaan alueella työskentelee yrityksissä jo enemmän väkeä kuin paperitehtaan loppuaikoina.

Kainuulainen teollisuuskaan ei lepää laakereilla. Transtech toimittaa raitiovaunut niin Tampereelle kuin Helsinkiinkin. Yli 500 henkeä työllistävä konepajayritys on turvannut tilauskannan talvelle 2020 – 2021 saakka. Molempiin tilauksiin liittyy merkittävä optio lisävaunuista ja on muistettava, että konepajateollisuudelle hyvinäkin aikoina on normaalia, että työt on varmistettu korkeintaan vuodeksi eteenpäin. Hetki sitten Transtech valittiin yhdeksi yrityksistä, joilta Oslon kaupunki pyytää tarjouksen uusista raitiovaunuista. Ilman lisäoptiotakin tilaus olisi puolitoistakertainen verrattuna Helsingin ja Tampereen tilaamien vaunujen yhteismäärään nähden. Ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta Transtech on ainoa loppusuoran yrityksistä, jolla on tuoretta kokemusta arktisissa oloissa toimivien vaunujen valmistamisesta. Jo nyt Transtech värvää uusia työntekijöitä ja jos Norjan tilaus napataan, ei enää puhuta pienistä määristä.  

Alana tuorein ja pirtein täällä on ehdottomasti peliala. Kajaanin Ammattikorkeakoulu on pelipuolen paras oppilaitos maassamme ja vuosia sitten tehdyt oikeat päätökset kantavat hedelmää. Kajaani on paremmin kuin hyvin mukana pelialan kehityksessä. Noin joka kymmenes suomalainen peliyritys löytyy täältä – uskokaa tai älkää ja kuin varkain työllisyysvaikutukset ovat jo aivan todellisia. Vuosien ajan kajaanilaiset pelit ja yritykset ovat menestyneet kansainvälisissä ja kotimaisissa kilpailuissa. Kansainvälinen näkyvyyskin kasvaa kohisten ja Northern Game Summit houkuttelee väkeä laajalti. Tyhjästä nousseen alan työntekijöitä on kaupungissamme jo arviolta noin 200 ja uusia yrityksiä perustetaan koko ajan lisää. Ei yhtään hullumpaa!

Tilannetta kuvaavat hyvin aivan tuoreet uutiset, vaikka menneisyydestäkin riittäisi muisteltavaa. Esimerkkeinä, muttei ainoina onnistumisina voidaan mainita, että tänä vuonna Critical Force Entertainment Oy palkittiin vuoden 2016 suomalaisena pelinkehittäjänä.  Aiempina vuosina kyseisen palkinnon ovat saaneet esimerkiksi Fingersoft (2013), Supercell (2012) ja Rovio (2010). Yritys työllistää yli 20 henkeä ja rekrytoi par´aikaa lisää väkeä. Suorien työllisyysvaikutusten osalta kyse on siis yhtä suuresta työllistäjästä kuin St1:n rakenteilla olevan biopolttoainelaitoksen ensimmäinen vaihe tulee olemaan. Critical Force Entertainment on myös ensimmäinen kajaanilainen peliyritys, joka on saanut houkuteltua ulkomaisen miljoonainvestoinnin.  Juuri tällä hetkellä toinen kajaanilainen yritys CSE Entertainment on puolestaan Abu Dhabissa ja tekee siellä menestyksellä kauppaa. Vuonna 2012 aloittanut yritys kasvaa ja vie tuotteitaan jo yli 30 maahan. Kajaanilainen peliala on valtakunnallisesti merkittävä, kasvava ja kehittyvä keskittymä, joka kykenee menestymään globaaleilla markkinoilla. Voittoa peliala tahkoaa kokonaisuutena enemmän kuin S-Mafia ja rahoista 95 % tulee ulkomailta. Tästä on hyvä jatkaa ja tulevaisuus vaikuttaa erinomaiselle.

Toteutuneiden ja toteutuvien hankkeiden ohella käynnissä on kaksi suurta ponnistusta, joiden onnistuminen toisi lisää leipää ja työtä. Kumpikaan ei ole edes pelkkää haihahtelua, vaan todellisia onnistumismahdollisuuksiltaan vähintään realistisia ponnistuksia, joiden eteen on toki tehtävä paljon työtä. Paltamoon puuhaillaan biotuotetehdasta, joka hyödyntäisi tällä hetkellä alihyödynnettyjä metsävarojamme. Kyseessä olisi uuden sukupolven tuotantolaitos, jonka suorat työllisyysvaikutukset olisivat noin 300 henkeä tehtaalla ja sitäkin suurempi määrä työtä alihankinta-, kuljetus- ja metsätyöpuolelle. Vanhan Vuolijoen Otanmäellä puolestaan valmistellaan 1980-luvulla suljetun kaivoksen avaamista uudelleen. Metallivarannot ovat runsaat ja osoittautuneet aiempaan tietoon nähden suuremmiksi. Suljetun kaivoksen infrastruktuuria pystyttäisiin hyödyntämään ja vaikka hanke on alkutekijöissä, ovat talouden kannalta olennaiset tunnusluvut vakuuttavia. Lienee vain ajan kysymys, milloin Otanmäestä tulee jälleen kaivoskaupunki. Metallitehtaan sisältävä kaivos työllistäisi kolmisensataa henkeä, mutta ei liene realistista odottaa sen tapahtuvan vielä lähivuosina.

Loppujen lopuksi on todettava, että tällaista tekemisen  meininkiä ja monilta suunnilta tulevia positiivisa signaaleja ei olla nähty täällä kenties koskaan. Maakuntamme toki kärsii ongelmista, vakavistakin sellaisista, mutta niiden käsittely ja ratkaisu on oma lukunsa. Tosiasia on kuitenkin se, että Kainuu nousee ja tulevaisuus näyttää paremmalta kuin aikoihin. Jos Kittiläläkin onnistui kääntämään synkät näkymät nousuksi, niin mekin kyllä pystymme siihen!

Taival lie hankala - olkoon vaan!

Luonto lie kitsas - siis kilpaillaan!

Kolkassa synkeän syntymämaan

pirttimme piilköhöt paikoillaan!

Vainojen virmat, oi vaietkaa!

Rapparit, ryöstäjät, kaijotkaa!

Miekkaa ei tarvis - tarmoa vaan

puolesta hengen, heimon ja maan. 
  

 

 

 

 

]]>
6 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226769-kainuu-nousee#comments Biotalous Kainuu Kajaani Nälkämaa Talous Fri, 25 Nov 2016 04:59:39 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226769-kainuu-nousee
Korpeimme kuiskintaa ja mietteitä maailmalta http://pulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219908-korpeimme-kuiskintaa-ja-mietteita-maailmalta <p>Heinäkuussa valtaosa kansasta on lomalla ja toimistojen käytävillä kaikuvat vain yksittäiset askeleet. Itse menin ja käytin lomani jo suven korvilla touko-kesäkuussa, kun reissasin Islannista Intiaan.</p><p>Ehdin käydä ihastumassa Islantiin ennen Euroopan yli pyyhkäissyttä jalkapallohuumaa. 2500 kilometriä maastoautolla saarta ympäri ajellen maasta sai hyvän kuvan. Paikoitellen Islannin päätien päällyste vaihtui soraksi, vaikka valtaosa tiestä olikin kelvollisella asfaltilla päällystetty. Vaikea olisi nykyään kuvitella, että vaikkapa Iisalmen ja Kajaanin välissä olisi soralla 20 kilometrin pätkä Sukevan molemmin puolin.</p><p>Juuri loppuneiden jalkapallon EM-kisojen myötä islantilainen mentaliteetti ja usko omaan tekemiseen ovat tulleet myös muun maailman tietoon, ja parin viikon kokemukseni maasta vahvistaa tätä kuvaa. Terve usko omaan tekemiseen ja mahdollisuuksiin on sellainen asia, jonka toivon jääneen rinkkani pohjalle matkamuistoksi. Liian usein totean itsekin, kuinka ankeita aikoja elämme talouskurimuksen ja hallituksen leikkauspolitiikan lyödessä lyötyä.</p><p>Edellisen kolumnini kirjoitin Intiassa, minne suuntasin siellä vaihdossa olevan kaverini luokse. Intiassa matkustin junalla maan monsuunisateiden pieksämää länsirannikkoa pitkin ihmetellen täydellistä vastakohtaa pohjoismaiselle elämänrytmille ja järjestelmälle. Kokemuksille voisi omistaa vaikka yhden kolumnisarjan, jonka voisi aloittaa vaikka intialaisten suuresta rakkaudesta kaiken maailman höpöhöpö-byrokratiaa ja lippulappusia kohtaan. Lopettaa tämän sarjan voisi vaikka intialaisten teiden kunnossapitoon tai pikemminkin sen olemattomuuteen. Kotoisasta siltarumpupolitiikasta, jossa rahaa ohjataan kotiin päin, ei merkkejä juuri näkynyt. Onkohan tämä sitten hyvä vai huono asia?</p><p>Vaikka matkailu ulkomailla avartaa, ei sovi unohtaa sitä, mitä lähimaastot voivat tarjota. Suomessa osataan tunnetusti siltarumpupolitiikka ja toisaalta sen puute näkyy syrjemmässä ajettaessa, kuten huomasin kalareissulla Kuhmossa. Kainuun syrjäiset tiet voittavat kyllä intialaiset kärripolut, vaikka niiden kunto ei häävi olekaan. Mitä sitä nyt korpea asfaltoimaan, vaikka kyllähän sekin taidetaan meillä esimerkiksi Lapin Nellimissä, minne uutta asfalttia vedetään 32 kilometriä.</p><p>Ja taas sorrun surkuttelemaan, vaikka viikonlopun muistot Kuhmon ärjyviltä koskilta lämmittävät mieltäni. Teilläkin pääsi kulkemaan vallan normaalilla henkilöautolla. Ainahan asiat voisivat olla paremmin, mutta rinkkaani raottamalla näen taas tulevaisuususkon pilkottavan rähjääntyneiden varusteiden alta. Käännän mielessäni kaihoisan Nälkämaan laulun kertomaan kauniista soista, joita meillä toistaiseksi Suomessa riittää.</p><p>Olkoon kyse konkreettisesta suosta tai suossa tarpomiselta tuntuvasta urakasta, saa siitä enemmän irti, kun terveellä tavalla uskoo tekemiseensä. Jos Suomi-neidosta ei ole viikinkien seuraajaksi, niin kyllä siitä erinäisistä soista nousijaksi on.</p><p>&nbsp;</p><p>* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 15.7.2016.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Heinäkuussa valtaosa kansasta on lomalla ja toimistojen käytävillä kaikuvat vain yksittäiset askeleet. Itse menin ja käytin lomani jo suven korvilla touko-kesäkuussa, kun reissasin Islannista Intiaan.

Ehdin käydä ihastumassa Islantiin ennen Euroopan yli pyyhkäissyttä jalkapallohuumaa. 2500 kilometriä maastoautolla saarta ympäri ajellen maasta sai hyvän kuvan. Paikoitellen Islannin päätien päällyste vaihtui soraksi, vaikka valtaosa tiestä olikin kelvollisella asfaltilla päällystetty. Vaikea olisi nykyään kuvitella, että vaikkapa Iisalmen ja Kajaanin välissä olisi soralla 20 kilometrin pätkä Sukevan molemmin puolin.

Juuri loppuneiden jalkapallon EM-kisojen myötä islantilainen mentaliteetti ja usko omaan tekemiseen ovat tulleet myös muun maailman tietoon, ja parin viikon kokemukseni maasta vahvistaa tätä kuvaa. Terve usko omaan tekemiseen ja mahdollisuuksiin on sellainen asia, jonka toivon jääneen rinkkani pohjalle matkamuistoksi. Liian usein totean itsekin, kuinka ankeita aikoja elämme talouskurimuksen ja hallituksen leikkauspolitiikan lyödessä lyötyä.

Edellisen kolumnini kirjoitin Intiassa, minne suuntasin siellä vaihdossa olevan kaverini luokse. Intiassa matkustin junalla maan monsuunisateiden pieksämää länsirannikkoa pitkin ihmetellen täydellistä vastakohtaa pohjoismaiselle elämänrytmille ja järjestelmälle. Kokemuksille voisi omistaa vaikka yhden kolumnisarjan, jonka voisi aloittaa vaikka intialaisten suuresta rakkaudesta kaiken maailman höpöhöpö-byrokratiaa ja lippulappusia kohtaan. Lopettaa tämän sarjan voisi vaikka intialaisten teiden kunnossapitoon tai pikemminkin sen olemattomuuteen. Kotoisasta siltarumpupolitiikasta, jossa rahaa ohjataan kotiin päin, ei merkkejä juuri näkynyt. Onkohan tämä sitten hyvä vai huono asia?

Vaikka matkailu ulkomailla avartaa, ei sovi unohtaa sitä, mitä lähimaastot voivat tarjota. Suomessa osataan tunnetusti siltarumpupolitiikka ja toisaalta sen puute näkyy syrjemmässä ajettaessa, kuten huomasin kalareissulla Kuhmossa. Kainuun syrjäiset tiet voittavat kyllä intialaiset kärripolut, vaikka niiden kunto ei häävi olekaan. Mitä sitä nyt korpea asfaltoimaan, vaikka kyllähän sekin taidetaan meillä esimerkiksi Lapin Nellimissä, minne uutta asfalttia vedetään 32 kilometriä.

Ja taas sorrun surkuttelemaan, vaikka viikonlopun muistot Kuhmon ärjyviltä koskilta lämmittävät mieltäni. Teilläkin pääsi kulkemaan vallan normaalilla henkilöautolla. Ainahan asiat voisivat olla paremmin, mutta rinkkaani raottamalla näen taas tulevaisuususkon pilkottavan rähjääntyneiden varusteiden alta. Käännän mielessäni kaihoisan Nälkämaan laulun kertomaan kauniista soista, joita meillä toistaiseksi Suomessa riittää.

Olkoon kyse konkreettisesta suosta tai suossa tarpomiselta tuntuvasta urakasta, saa siitä enemmän irti, kun terveellä tavalla uskoo tekemiseensä. Jos Suomi-neidosta ei ole viikinkien seuraajaksi, niin kyllä siitä erinäisistä soista nousijaksi on.

 

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 15.7.2016.

]]>
0 http://pulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219908-korpeimme-kuiskintaa-ja-mietteita-maailmalta#comments Islanti Kainuu Matkustus Siltarumpupolitiikka Teiden kunnossapito Fri, 15 Jul 2016 05:00:00 +0000 Juho Pulkka http://pulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219908-korpeimme-kuiskintaa-ja-mietteita-maailmalta
Kainuu Pride - viimeinkin täällä! http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217636-kainuu-pride-viimeinkin-taalla <p>Erilaisia Pride-tapahtumia on järjestetty Suomessa jo vuosikymmeniä ja viimeinkin Kainuu saa omansa. Ensimmäistä Kainuu Pridea juhlitaan tulevana kesänä heinäkuun 8. päivä. Jo oli aikakin!</p><p>Täällä Kainuussa ollaan toisinaan hiukan&nbsp;hitaita ja umpimielisiä, mutta nyt on jokaisella- <em>aivan jokaisella </em>mahdollisuus osoittaa, että olemme menneet positiivisella tavalla eteenpäin. Kyse on ihmisoikeusjuhlasta, jonka tavoitteena on entistä avoimempi, suvaitsevaisempi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta.</p><p>Kainuun tulevaisuus on kiinni siitä, että rakennamme moniarvoisen, mutta yhteenkuuluvuuteen perustuvan yhteiskunnan.&nbsp;Oikeus tulla kohdelluksi&nbsp;yhteisön tasavertaisena jäsenenä ja muut ihmisoikeudet&nbsp;eivät ole etuoikeuksia, vaan ne kuuluvat kaikille yhteiskunnan jäsenille.</p><p>Tapahtuman <a href="https://www.facebook.com/kainuupride/?fref=ts">FB-sivulta </a>selviää rakenteilla oleva ohjelma. Tervemenoa ja -tuloa! Kajaanin ja Kainuun kesä ovat upeata aikaa ja nyt heinäkuussa on vielä yksi syy lisää poiketa tänne, tai lähteä ihmisten ilmoille.</p><p>Näillä näkymin luvassa on ainakin <a href="https://www.facebook.com/events/892254334253229/">piknik</a>, lyhytelokuvia ja torijuhla. Tukeasi HBLTIQ-vähemmistöille &nbsp;voit osoittaa myös osallistumalla <a href="https://www.facebook.com/events/971764942944249/">Pyykkinaru sateenkaaren väreissä</a>- yhteisötaidetoksen toteuttamiseen 4 - 11.7. viikolla ripustamalla pyykinarusi sateenkaaren värein. Tarkemmat ohjeet löydät linkin takaa.</p><p>Tervetuloa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Erilaisia Pride-tapahtumia on järjestetty Suomessa jo vuosikymmeniä ja viimeinkin Kainuu saa omansa. Ensimmäistä Kainuu Pridea juhlitaan tulevana kesänä heinäkuun 8. päivä. Jo oli aikakin!

Täällä Kainuussa ollaan toisinaan hiukan hitaita ja umpimielisiä, mutta nyt on jokaisella- aivan jokaisella mahdollisuus osoittaa, että olemme menneet positiivisella tavalla eteenpäin. Kyse on ihmisoikeusjuhlasta, jonka tavoitteena on entistä avoimempi, suvaitsevaisempi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta.

Kainuun tulevaisuus on kiinni siitä, että rakennamme moniarvoisen, mutta yhteenkuuluvuuteen perustuvan yhteiskunnan. Oikeus tulla kohdelluksi yhteisön tasavertaisena jäsenenä ja muut ihmisoikeudet eivät ole etuoikeuksia, vaan ne kuuluvat kaikille yhteiskunnan jäsenille.

Tapahtuman FB-sivulta selviää rakenteilla oleva ohjelma. Tervemenoa ja -tuloa! Kajaanin ja Kainuun kesä ovat upeata aikaa ja nyt heinäkuussa on vielä yksi syy lisää poiketa tänne, tai lähteä ihmisten ilmoille.

Näillä näkymin luvassa on ainakin piknik, lyhytelokuvia ja torijuhla. Tukeasi HBLTIQ-vähemmistöille  voit osoittaa myös osallistumalla Pyykkinaru sateenkaaren väreissä- yhteisötaidetoksen toteuttamiseen 4 - 11.7. viikolla ripustamalla pyykinarusi sateenkaaren värein. Tarkemmat ohjeet löydät linkin takaa.

Tervetuloa!

]]>
0 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217636-kainuu-pride-viimeinkin-taalla#comments Kainuu Kainuu Pride Kajaani Pride Tasa-arvo Mon, 30 May 2016 06:32:38 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217636-kainuu-pride-viimeinkin-taalla
Kainuu Pride - viimeinkin täällä! http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217634-kainuu-pride-viimeinkin-taalla <p>Erilaisia Pride-tapahtumia on järjestetty Suomessa jo vuosikymmeniä ja viimeinkin Kainuu saa omansa. Ensimmäistä Kainuu Pridea juhlitaan tulevana kesänä heinäkuun 8. päivä. Jo oli aikakin!</p><p>Täällä Kainuussa ollaan toisinaan hiukan&nbsp;hitaita ja umpimielisiä, mutta nyt on jokaisella- <em>aivan jokaisella </em>mahdollisuus osoittaa, että olemme menneet positiivisella tavalla eteenpäin. Kyse on ihmisoikeusjuhlasta, jonka tavoitteena on entistä avoimempi, suvaitsevaisempi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta.</p><p>Kainuun tulevaisuus on kiinni siitä, että rakennamme moniarvoisen, mutta yhteenkuuluvuuteen perustuvan yhteiskunnan.&nbsp;Oikeus tulla kohdelluksi&nbsp;yhteisön tasavertaisena jäsenenä ja muut ihmisoikeudet&nbsp;eivät ole etuoikeuksia, vaan ne kuuluvat kaikille yhteiskunnan jäsenille.</p><p>Tapahtuman <a href="https://www.facebook.com/kainuupride/?fref=ts">FB-sivulta </a>selviää rakenteilla oleva ohjelma. Tervemenoa ja -tuloa! Kajaaniin ja Kainuun kesä ovat upeata aikaa ja nyt heinäkuussa on vielä yksi syy lisää poiketa tänne, tai lähteä ihmisten ilmoille.</p><p>Näillä näkymin luvassa on ainakin piknik, lyhytelokuvia ja torijuhla. Tukeasi HBLTIQ-vähemmistöille &nbsp;voit osoittaa myös osallistumalla <a href="https://www.facebook.com/events/971764942944249/">Pyykkinaru sateenkaaren väreissä</a>- yhteisötaidetoksen toteuttamiseen 4 - 11.7. viikolla ripustamalla pyykinarusi sateenkaaren värein. Tarkemmat ohjeet löydät linkin takaa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Erilaisia Pride-tapahtumia on järjestetty Suomessa jo vuosikymmeniä ja viimeinkin Kainuu saa omansa. Ensimmäistä Kainuu Pridea juhlitaan tulevana kesänä heinäkuun 8. päivä. Jo oli aikakin!

Täällä Kainuussa ollaan toisinaan hiukan hitaita ja umpimielisiä, mutta nyt on jokaisella- aivan jokaisella mahdollisuus osoittaa, että olemme menneet positiivisella tavalla eteenpäin. Kyse on ihmisoikeusjuhlasta, jonka tavoitteena on entistä avoimempi, suvaitsevaisempi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta.

Kainuun tulevaisuus on kiinni siitä, että rakennamme moniarvoisen, mutta yhteenkuuluvuuteen perustuvan yhteiskunnan. Oikeus tulla kohdelluksi yhteisön tasavertaisena jäsenenä ja muut ihmisoikeudet eivät ole etuoikeuksia, vaan ne kuuluvat kaikille yhteiskunnan jäsenille.

Tapahtuman FB-sivulta selviää rakenteilla oleva ohjelma. Tervemenoa ja -tuloa! Kajaaniin ja Kainuun kesä ovat upeata aikaa ja nyt heinäkuussa on vielä yksi syy lisää poiketa tänne, tai lähteä ihmisten ilmoille.

Näillä näkymin luvassa on ainakin piknik, lyhytelokuvia ja torijuhla. Tukeasi HBLTIQ-vähemmistöille  voit osoittaa myös osallistumalla Pyykkinaru sateenkaaren väreissä- yhteisötaidetoksen toteuttamiseen 4 - 11.7. viikolla ripustamalla pyykinarusi sateenkaaren värein. Tarkemmat ohjeet löydät linkin takaa.

 

]]>
0 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217634-kainuu-pride-viimeinkin-taalla#comments Kainuu Kainuu Pride Kajaani Pride Tasa-arvo Mon, 30 May 2016 06:30:37 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217634-kainuu-pride-viimeinkin-taalla